Työhyvinvointia kehittämässä FirstBeat-mittauksen avulla
Työterveyslaitoksen vuosina 2019–2021 tehdyn tutkimuksen mukaan ihmisten työuupumusoireet, työssä kyynistyminen, sekä kognitiiviset häiriöt ovat kasvaneet kesän 2021 ja loppuvuoden 2021 välillä. Tutkimuksen mukaan myös henkilöiden oma arvio työkyvystä on laskenut, sekä työuupumusoireilu lisääntynyt. Tutkimalla työpäivän aikaista palautumista ja kuormitusta, on mahdollista saada käsitys erilaisista työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työyhteisössä.
Psykososiaalinen kuormitus ja työn kognitiivinen ergonomia
Työn psykososiaalisella kuormituksella tarkoitetaan työssä esiintyvää terveydelle haitallista kuormitusta, joka voi liittyä työjärjestelyihin, työn sisältöön tai työyhteisön toimivuuteen. Kuormitustekijöinä voivat olla esimerkiksi erilaiset työtä keskeyttävät tekijät, työn epäselvät roolit ja vastuut tai työyhteisössä koettu epäoikeudenmukainen kohtelu. Työn psykososiaalisia haitallisia kuormitustekijöitä voi esiintyä missä tahansa työpaikalla. Psykososiaalinen kuormitus on kuitenkin työn epäkohta, jota voidaan hallita.
Termillä työn kognitiivinen ergonomia tarkoitetaan työn tiedollista puolta, kuten oppimista, muistamista tai päätöksentekovaatimuksia työssä. Kognitiivista työkuormaa arvioitaessa voidaan mitata työtä häiritseviä häiriöitä ja ääniä. Häiriöt voivat johtua äänistä tai visuaalisista häiriöistä. Kognitiivista kuormaa lisäävät myös työn keskeytykset. Keskeytykset ovat erityisen haitallisia silloin, kun työtä ei saisi keskeyttää.
Omaa kuormaansa tuovat organisaation käyttämät useat eri viestintäkanavat. Verkottunut työ itsessään tuo keskeytyksiä työpäivään. Myös tietotyö on usein vastuullista ja haastavaa ja työpäivät saattavat venyä vapaa-ajan puolelle. Näiden lisäksi yksintyöskentely voi olla asiantuntijatyötä merkittävästi kuormittava tekijä. Mainituista haasteista jokainen pystyy helpottamaan työnsä sujuvuutta vaikuttamalla oman työnsä kognitiivisen ergonomiaan.
Työssä esiintyviä voimavaratekijöitä
Työssä esiintyy myös voimavaroja, jotka vähentävät haitallisten kuormitustekijöiden vaikutuksia ja tästä syystä työn tuomien voimavarojen tunnistaminen on tärkeää. Voimavaroja lisäävinä tekijöinä työssä voivat olla hyvin sujuva tiimityö ja tiimin jäsenien välinen arvostus. Myös selkeä työnkuva ja omat vaikutusmahdollisuudet työssä edesauttavat työnimun syntymisessä. Työn voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi työtehtävien merkityksellisyys ja työaikojen joustavuus. Toimiva työyhteisö ja arvostuksen tunne tiimin jäsenenä lisäävät työhyvinvointia ja tuottavuutta työpaikoilla. Tyytyväisyys omaa työtä kohtaa lisää työnimua. Työnimua lisäävät työn tulosten näkyvyys, työn itsenäisyys ja kehittävyys, työyhteisön ja esimiehen tuki sekä arvostus. Jos työntekijä ei saa työimua lisäävää vahvistusta, voi imu hiipua ja aiheuttaa työssä tylsistymistä. Huomioitavaa on myös, että työnimu on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen ilmiö. Työnimua kokevilla henkilöillä on positiivinen vaikutus tiiminsä jäseniin. Työnimua kokeva työntekijä välittää ja heijastaa muuhun tiimiin asenteitaan, energisyyttään ja innostustaan. Samalla positiiviset tunnetilat tarttuvat!
FirstBeat-mittaus kuormitus- ja palautumistekijöiden tunnistamisen tukena
Avuksi työpäivän aikaiseen kuormitus- ja palautumistekijöiden tunnistamiseen voidaan käyttää FirtsBeat-mittaria. FirstBeat-mittaus perustuu sykevälivaihtelun ja liikkeen mittaukseen. Mittaus tehdään kahdella pienellä elektrodilla ja niistä saatava mittausdata päivittyy puhelinsovellukseen reaaliajassa. Sovellus antaa palautetta liikunnan määrästä, unen laadusta, sekä stressin ja palautumisen välisestä tasapainosta. Näistä sovellus laskee kokonaishyvinvointitulokset.
Ihmiset reagoivat yksilöllisesti erilaisiin ärsykkeisiin ja mittauksen avulla on mahdollista tunnistaa omia päivittäisiä kuormitus- ja palautumistekijöitä. Mittauksen tukena on sovellukseen tehtävät päiväkirjamerkinnät, joiden avulla henkilö voi yhdistää kehon reaktiot päiväkirjan tapahtumiin.
Työn kuormitusta ja palautumistekijöitä tarkasteltiin Katri Karvisen YAMK-opinnäytetyössä muun muassa FirstBeat-mittausten avulla.
-Työyhteisössämme on käynnissä vuoden mittainen FirstBeat-mittaus, jonka avulla pyrimme ymmärtämään työssämme esiintyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä, kertoo opinnäytetyön tekijä Katri Karvinen.
FirstBeat-mittausten aikaisista työntekijöiden henkilökohtaisista havainnoista ja huomioista kerättiin tietoa sähköisellä Webropol-kyselyllä. Yleisimpiä työtä kuormittavia tekijöitä olivat monen asian samanaikainen tekeminen ja kiireen tuntu. Työpäivän aikaista palautumista tapahtui keskusteluissa työkavereiden kanssa ja taukojen aikana. Myös etätyöpäivä toi osalle läsnäolopäivää enemmän päivän aikaista palautumista. Tulosten perusteella saatiin käsitys työpäivän aikana esiintyvistä kuormitus-ja palautumistekijöistä. Henkilökohtaisten havaintojen lisäksi mittauksista saadaan kuukausittain yritysraportti, josta voi seurata kuormituksen- ja palautumisen välisen tasapainon kehittymistä. Organisaatiossamme tehtyjen mittausten kuukausittainen hyvinvointitulos on parantunut joka kerta. Seuraavaksi työyhteisössä päätetään mihin kuormitustekijöihin puututaan ensisijaisesti. Tärkeää on kuitenkin keskittyä kokonaisuuksiin, kuten työn keskeytyksiin johtaviin tekijöihin.
Lähteet:
Karvinen, K. 2023. Psykososiaalinen kuormitus- ja palautuminen : Työn kognitiivinen ergonomia ja taukojen merkitys – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Firstbeat, 2022. Viitattu 21.03.2023. https://www.firstbeat.com/fi/
Hakanen, J.; Kaltiainen, J. & Mäkiniemi, J., 2022. Miten Suomi voi –tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen korona-aikana loppuvuoteen 2021 mennessä. Työterveyslaitos.
Työterveyslaitos, N.D. Viitattu 11.03.2023. https://www.ttl.fi/
Työturvallisuuskeskus N.D. Viitattu 28.1.2023. https://ttk.fi/