Vaikka verkostolla on usein järkevää olla verkoston johtamisesta vastaava nimetty taho, ei koordinaattori voi toimia ja tehdä päätöksiä vain omin päin. Kaikkien jäsenten osallistaminen on ensiarvoisen tärkeää jäsenten motivaation ja sitouttamisen varmistamiseksi. Yhteistyötä vaalitaan verkoston varhaisesta suunnitteluvaiheesta viime hetkien vaikutusten arviointiin ja tulosten levittämiseen saakka.

Turun ammattikorkeakoulun Yamk-opinnäytetyössä perehdyttiin verkostojohtamiseen. Verkostojohtamisen toimintatapoja ja parhaita käytäntöjä tarkasteltiin pohjoismaisten ilmastoverkostojen näkökulmasta. Työssä haastateltiin neljää kansallista ilmastoverkostoa: suomalaista Hinku-verkostoa, ruotsalaista Klimatkommunernaa, norjalaista Klimapartnerea sekä tanskalaista DK2020-projektia. Tarkoituksena oli selvittää, millaista verkostojohtamista näissä samankaltaisissa verkostoissa harjoitetaan.

Esimerkkiverkostojen sekä kirjallisuuden havaintojen perusteella muodostettiin verkostojohtamisen malli, jonka toivotaan olevan avuksi uusien verkostojen perustamisvaiheessa ja olemassa olevien verkostojen kehittämisessä. Tässä artikkelissa esitellään opinnäytetyön olennaisimmat havainnot verkostojohtamisen käytännöistä jaoteltuna verkoston elinkaaren eri vaiheisiin.

Kokoamisvaiheessa rakennetaan perusta hedelmälliselle yhteistyölle

Verkoston kokoamisvaiheessa toiminnan on oltava mahdollisimman avointa. Potentiaaliset jäsenet kutsutaan mukaan yhteiseen ideointiin, sillä hedelmällisen yhteistyön rakentamiseksi tutustumiseen on hyvä käyttää aikaa ja vaivaa. Kun toimintaa suunnitellaan alusta asti yhdessä, perustettavan verkoston jäsenet ovat motivoituneempia verkoston toimintaan myös toteutusvaiheessa. Aina verkoston toimintamalleja ei tarvitse suunnitella joka kerta alusta asti uudelleen, vaan aikaisempien verkostojen parhaita käytäntöjä kannattaa hyödyntää sopeuttamalla ne omaan toimintaan sopiviksi.

Yleensä on tarkoituksenmukaista nimetä verkostolle hallinnollinen organisaatio koordinoimaan tekemistä. Koordinoivan, verkoston hallinnollisen organisaation kuluja voidaan kattaa esimerkiksi keräämällä jäseniltä jäsenmaksuja. Jäsenmaksuja ei ole pakko kerätä, mutta jäsenorganisaatiot saattavat olla sitoutuneempia verkostoon, mikäli maksavat siihen kuulumisesta.

Kaikki jäsenet mukaan linjaamaan verkoston kulmakiviä

Verkoston tavoitteet, toimintatavat, päätöksentekotavat, vastuut ja roolit tulee suunnitella ja linjata yhteistyössä verkoston jäsenten kesken, vaikka yhteissuunnittelu viekin aikaa. Verkoston toiminta ylipäätään edellyttää keskinäistä kumppanuutta ja yleistä konsensusta – verkostossahan on kokoonnuttu yhteen edistämään jotain asiaa, jota erillään toimittaessa ei saataisi aikaan. Tavoitteiden seurantaa varten on muistettava luoda myös mittarit. Verkostosta nouseva päätöksenteko olisi suositeltavin tapa tehdä päätökset. Isossa verkostossa kaikkien jäsenten ei ole järkevää osallistua päätöksentekoon, mutta kaikki jäsenet voivat osallistua ainakin vaikuttamalla päätöksentekijäjoukon valintaan.

Koordinaattori ohjastaa verkoston etenemistä

Kun verkoston toiminta on saatu liikkeelle, on verkoston koordinaattorin tehtävänä mahdollistaa verkoston mahdollisimman sujuva yhteistoiminta. Koordinaattori järjestää oikea-aikaiset ja hyödylliset tilaisuudet sekä kokoukset, ylläpitää sujuvaa viestintää ja jäsenten välisiä suhteita sekä seuraa verkoston etenemistä ja puuttuu mahdollisiin ongelmiin. Jos kyseessä on maantieteellisesti laajalle levittäytynyt verkosto, voi olla hyödyllistä jakaa koordinointivastuuta alueellisesti. Näin saadaan myös luotua henkilökohtaisempia suhteita jäsenten ja koordinaattorin välille.

Verkoston suunniteltujen tavoitteiden etenemistä tulee seurata säännöllisesti. Verkoston jäsenillä on yleensä paljon töitä omassa linjaorganisaatiossaan verkoston töiden ohessa, joten tasapainottelu kiireisessä arjessa voi olla haastavaa. Vuosittaista raportointia voi harkita, jotta koordinaattori saa tietää, missä kukin jäsen menee. On muistettava, että verkoston jäsenet pysyvät motivoituneina ja sitoutuneina verkostoon, kun he kokevat hyötyvänsä verkostosta.

Kehitys- ja suunnittelutyötä ei tule unohtaa alun jälkeen

Jotta verkoston yhteistyö olisi mahdollisimman onnistunutta, tulisi verkoston toimintaa kehittää myös matkan varrella. Alussa linjattuja toimintatapoja ja tavoitteita tulee tarkastella kriittisesti myös verkoston etenemisvaiheessa ja mukauttaa toimintaa tarpeen mukaan. Verkoston jäsenet tulee osallistaa tähänkin kehitystyöhön. Verkoston jäsenistöön voi tulla muutoksia: uusia jäseniä haluaa liittyä mukaan tai vanhoja jäseniä jättäytyä pois. Uusiutuvuus on hyväksi verkostolle. Uudet jäsenet tuovat uutta tietoa ja innokkuutta. Jättäytyvät jäsenet taas toisaalta vievät verkoston oppeja muualle. Uusia jäseniä tulee perehdyttää ja varmistaa, että he ymmärtävät verkoston sovitut asiat samoin kuin ne on tarkoitettu. Poisjäävien jäsenten osalta on hyödyllistä kerätä heidän ajatuksensa ja materiaalit talteen sekä tiedustella, miksi he ovat lähdössä.

Tavoitteiden toteuduttua arvioidaan, viestitään ja juhlistetaan tuloksia

Kun verkoston tavoitteet vaikuttavat olevan täytetyt, tulee verkoston vaikutuksia arvioida kriittisesti – jälleen kerran yhteistyössä jäsenten kesken. Verkoston tuloksista tulee viestiä mahdollisimman laajasti sopiville tahoille. Lisäksi on tarpeen kerätä verkoston toiminnan aikana saadut opit yhteen, jotta niitä voidaan hyödyntää jatkossa. Verkosto voi asettaa uuden tavoitteen, jos verkoston toimintaa on tarkoitus jatkaa. Jos verkoston toiminta on tiukasti rajattu tietyn tavoitteen ympärille, saatetaan verkoston toiminta päätökseen. On myös mukavaa kokoontua kertaalleen yhteen ja juhlia yhteisiä saavutuksia.

Lähde:

Komokallio, R. 2023. Ilmastotyöhön liittyvien kuntaverkostojen johtaminen. Vertailu pohjoismaisten verkostojen välillä. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.