• säätiö
• sisäinen valvonta

Säätiöitä pidetään usein salaperäisinä ja suljettuina toimijoina, joihin kohdistuu mahdollisesti vääriä odotuksia julkisuuskuvassa. Julkisuudessa esiin tulleet eräiden säätiöiden toimintaan liittyvät hyvä veli -järjestelmät eivät lisää vakuuttuneisuutta siitä, että säätiöiden toiminta olisi vastuullista ja yhteiskuntaa tukevaa toimintaa. Säätiön hyvää mainetta ja vastuullisuutta varmennetaan toimivalla sisäisellä valvonnalla. Sisäinen valvonta tuottaa läpinäkyvän ja luottamusta herättävän raportin, joka kertoo säätiön olemassaolon tarpeesta, visiosta, tavoitteista ja toimenpiteistä tuloksiin ja vaikuttavuuteen.

Säätiö yhteiskunnallisena toimijana

Säätiöt ovat merkittäviä toimintamuotoja yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti, koska niillä on käytössään huomattava määrä omaisuutta ja toimintavaltaa. Niiden toiminnan tarkoituksena on hyvän edistäminen yhteiskunnassa. Säätiön toimintaa säätelevät ensisijaisesti säätiölaki, sen perustamiskirja ja säätiön säännöt. Sääntöihin on kirjattu perustajan asettama sitova tarkoitus, jonka tehokas toteuttaminen on säätiön hyvän hallintotavan tavoitteena. (Hannula ym. 2015, 14–25.) Omistajavalvonnan puuttuessa säätiöissä korostuu sisäinen valvonta toiminnan ja tavoitteiden varmistamiseksi sekä väärinkäytösriskien ennaltaehkäisemiseksi. Hallituksella on monopoliasema säätiön päätöksenteossa, mikä vahvistaa vallan ja vastuun sidosta.  Säätiön hallitus valitsee esimerkiksi itse hallituksen jäsenet, määrää omat palkkionsa sekä valitsee tilintarkastajat tarkastamaan oman toimintansa. Tämä käytäntö mahdollistaa moraalikadon toteutumisen. Säätiön talouden ja toiminnan viranomaisvalvojana toimii Patentti- ja rekisterihallitus. Viranomaisvalvonta luottaa pitkälti tilintarkastajan tarkastaman dokumentaation oikeellisuuteen. Tämä valvonta käynnistyy vasta kun säätiön hallinnon havaitaan toimivan lainsäädännön tai sääntöjensä vastaisesti. (Hannula ym. 2015, 14–16; 146.) Näin ollen hyvän hallinnon periaatteet korostuvat säätiössä. Sisäisen valvonnan dokumentaatio konkretisoi säätiön johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvoitteen.  

Pelkkä luottamus ei riitä

Suomalainen säätiötoiminta on perustunut pitkälti luottamukseen. Luottamus ei kuitenkaan ole riittävä todiste, että raportointi on oikeaa taikka toiminta vaatimustenmukaista. Säätiön sisäisen valvonnan tavoitteena on tukea säätiötä onnistumaan perustajan asettaman tarkoituksen mukaisesti. Säätiön hallituksella on siten vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta.

Tunnetuimman sisäisen valvonnan viitekehyksen, COSO-mallin, mukaan valvonnan tarkoitus on varmistaa seuraavien tavoitteiden toteutuminen:

• Toiminnalliset tavoitteet (resurssien tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö)
• Taloudellinen raportointi (luotettavan tiedon käyttö johdon päätöksenteossa ja sidosryhmäraportoinnissa)
• Lakien ja sääntöjen mukaisuus (lakien, sääntöjen ja sopimusten noudattaminen) (Ahokas 2012, 12–24.)

Säätiön hallituksella on suuri valta ja vastuu luotettavuuden rakentamisessa. Sisäinen valvonta onkin merkittävä osa säätiön johtamista ja hallinnointia vastuullisen toiminnan todentamiseksi. Valvonnan kautta hallitus seuraa lakien, säätiön sääntöjen ja säätiössä omaksuttujen periaatteiden toteutumista. Lisäksi sisäiseen valvontaan rakennetut kontrollit ehkäisevät väärinkäytöksiä sekä pyrkivät paljastamaan niitä. (Ahokas 2012, 11–20.) Säätiön hallituksen laatimat arvoihin perustuvat eettiset toimintaperiaatteet määrittävät, mikä on hyväksyttävää toiminnassa. Hallituksessa vallalla oleva asenne sisäiseen valvontaan on merkittävää. Mikäli rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta pidetään hallituksen toimesta tärkeinä periaatteina, niiden mukaan myös koko organisaatiossa toimitaan. Sisäisen valvonnan toimiessa tarkoitetulla tavalla toiminta myös kehittyy jatkuvasti (Ahokas 2012, 11–13).

Sisäisen valvonnan raportoinnilla suojellaan myös säätiön mainetta. Säätiön hallinnon läpinäkyvyys edesauttaa mahdollisuuksia arvioida organisaation noudattamia käytäntöjä. Läpinäkyvyys antaa myös yleiskuvan hallinnoinnissa hyväksyttävistä käytännöistä. Esimerkiksi säätiölain mukaiset dokumentoidut lähipiirisäännökset ja raportointivelvoitteet niiden osalta tuovat läpinäkyvyyttä säätiön toiminnasta.

Maineensa menettää vain kerran

Säätiön asema arvostusta nauttivana instituutiona johtuu sen hyvästä maineesta, jonka perusta on vastuullinen toiminta säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi. Hyvä maine on säätiön keskeinen vaalittava menestystekijä. Hyvä maine edistää säätiön mahdollisuuksia saada toimintaansa mukaan asiantuntijoita, toimielinten jäseniä sekä henkilökuntaa. Hyvämaineiset säätiöt saavat myös enemmän yksityisiä lahjoituksia ja testamentteja.

Vastuullisuus johtamisessa korostuu säätiön ollessa yhteiskunnallinen toimija. Sidosryhmien odotukset vastuullisuudesta ovat tulevaisuudessa tulossa yhä merkittävämmiksi.  Sidosryhmät tulkitsevat organisaation toimintatapaa ja halua tuottaa heille arvokkaita asioita, kuten mukavan työpaikan ja eettisesti kestävän toimintatavan. Sidosryhmät arvioivat myös organisaation negatiivisia vaikutuksia suhteessa omaan moraaliin. (Juutinen 2016, 24, 28–29.) Näiden käsitysten pohjalta syntyy organisaation maine.

Sisäisen valvonnan puutteellisuus ja pettäminen aiheuttaa vahinkoa maineelle ja julkisuuskuvalle sekä organisaation arvolle. Havaitut epäkohdat leviävät hetkessä. Organisaation riskit liittyvätkin useimmiten maineeseen, joka on menestyksen kannalta oleellista. (Juutinen 2016, 43–59.) Vastuullisuus-näkökulman huomioiminen johtamisessa tuottaa arvoa, kannattavuutta ja kilpailukykyä. Hyvään toimintatapaan kuuluu kontrollin ylläpitäminen hyvän hallinnon ja johtamisjärjestelmien kautta. Organisaatiot tarvitsevat yhteisiä pelisääntöjä, jotta virheiltä ja väärinkäytöksiltä vältyttäisiin.

Lähteet:

• Pajumäki, S. 2023. Sisäinen valvonta säätiössä : Kristillinen Suojakoti-säätiön sisäisen valvonnan kehittäminen COSO-mallia hyödyntäen – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
• Ahokas, N. 2012. Yrityksen sisäinen valvonta. Jyväskylä: Edita Publishing Oy.
• Hannula, A., Kilpinen, K. & Lakari, T. 2015. Säätiö: käytännön käsikirja. Helsinki: Talentum Pro.
• Juutinen, S. 2016. Strategisen yritysvastuun käsikirja. Helsinki: Alma Talent.