• ensihoito
• palaute
• simulaatio

Simulaatio-opetus on nykyään paljon käytetty pedagoginen metodi monella alalla. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin palautelomake, jolla selvitetään, sujuuko simulaatiotilanne siihen osallistuneiden näkökulmasta kirjallisuudessa määritellyn optimaalisen mallin mukaisesti. Opinnäytetyön tavoitteena on mahdollistaa simulaatio-opetuksen kehittäminen entistä paremmaksi opiskelijoiden antamalla palautteella. Vaikka opiskelijapalautetta kerätään nykyisin laajalti opetuksen kehittämiseksi, niin onko sen antama tieto luotettavaa ja riittävää ja johtaako se toiminnan kehittämiseen?  

Simulaatio-opetusta käytetään pedagogisena menetelmänä laajalti Suomessa ja maailmalla. Simulaatioissa pyritään luomaan mahdollisimman todentuntuinen jäljitelmä todellisuudesta, joten se sopii opetusmetodiksi erityisesti käytännöllisillä aloilla (Ranta ym. 2013, 9–10). Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajakoulutuksen viimeisimmässä opetussuunnitelmassa opintoihin kuuluu suunnitellusti ainakin 318 tuntia simulaatio-opetusta (Turun AMK 2023). Simulaatioiden taso nousee opintojen edetessä ja opintojen suuntautuessa ammattiopintoihin.

Optimaalisen mallin mukaisesti simulaation ohjaajan tai ohjaajien tulee ottaa huomioon seuraavat asiat simulaatiotilanteiden suunnittelussa (mukaillen Ranta ym. 2013, 88–89): 

• Tilat, ajankohta, kesto, henkilöt
• Oppimistavoitteet
• Simulaatiotilanteiden suunnittelu
• Oppimateriaali ja simulaatiotilanteiden esittely
• Toimenpiteet
• Jälkipuinnin suunnittelu
• Palautteen kerääminen ja koulutuksen arviointi

Palautteen kerääminen simulaatioharjoituksen toteutuksesta

Opinnäytetyönä tuotettiin sähköinen palautelomake opiskelijapalautteen keräämiseksi simulaatioharjoituksen jälkeen. Palautelomakkeen kysymykset pohjautuvat kirjallisuudessa kuvattuun simulaatioharjoituksen etenemisen optimaaliseen malliin. Palautelomakkeen Likert-asteikolliset vastaukset tuottavat dataa, joka synkronoituu automaattisesti palautesovelluksen omaan tiedonkäsittelyohjelmaan. Opetuksen onnistuminen ja kehittämistarpeet näkyvät vastausten keskiarvoina siten, että paras tulos on 5 (täysin samaa mieltä).

Tulosten perusteella opetuksen kehittämisestä vastaavat henkilöt voivat tarvittaessa tehdä kohdennettuja muokkauksia simulaatio-opetukseen. Mutta riittääkö palautelomakkeella kerätty tieto toiminnan kehittämisen pohjaksi?

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ei ole yksinkertaista

Vanhanaikaisesti ajateltuna opiskelijan ja opettajan välillä voidaan nähdä olevan korkea hierarkia. Vielä vuosikymmeniä sitten olisi voinut olla pöyristyttävää, mikäli opiskelija olisi antanut kehittävää palautetta lehtorin toiminnasta. Tällaisessa ajatusmaailmassa vuorovaikutus on yksisuuntaista ja opiskelija nähdään passiivisena tiedon vastaanottajana. Nykyään ero opiskelijoiden ja opettajien välillä on kaventunut merkittävästi ja korkeakouluopiskelijat nähdään ennemmin aktiivisina oppilaitoksen palvelujen käyttäjinä, asiakkaina. Tämän ideologian mukaan opiskelijalla on paras kokemus oppilaitoksen palveluista, kuten opetuksesta. 

”Kokemus aidosta vaikuttamismahdollisuudesta motivoi, sitouttaa ja voimaannuttaa opiskelijaa.”

Organisaation asenteilla ja käytännöillä on suuri rooli palauteprosessissa. Erinomainen perusta hyvän palautekulttuurin luomiselle on avoin ja vuorovaikutuksellinen yhteisö (Marin 2013, 29). Kokemus aidosta vaikuttamismahdollisuudesta motivoi, sitouttaa ja voimaannuttaa opiskelijaa. Nämä inhimilliset vaikutukset synnyttävät opiskelijassa innovatiivisia ja luovia ratkaisuja opetusjärjestelyihin. Toisaalta epäsuotuisa organisaation palautekulttuuri lannistaa opiskelijan halun vaikuttamiseen, jolloin inhimilliset ja innovatiiviset vaikutukset kärsivät. Näillä voi olla toisiinsa kertaantuva positiivinen tai negatiivinen vaikutus, mikä vaikuttaa oleellisesti palautteenantoon. (Piikkilä 2008, 45–46.)

”Opiskelijan tulee saada nauttia turvallisuuden tunteesta antaessaan palautetta opetuksesta.”

Opiskelijan tulee saada nauttia turvallisuuden tunteesta antaessaan palautetta opetuksesta. Palautetta antavalle opiskelijalle ei saisi tulla tunnetta, että kehittävä palaute heikentäisi tämän asemaa tai opintojakson arvosanaa. (Auvinen & Niemi 2013, 12.) Turvallisuuden tunnetta lisää palautteenannon anonymiteetti. 

Yksilölliset eroavaisuudet vaikuttavat palautteen sisältöön. Useat tutkimukset osoittavat, että positiivinen oppimisympäristökokemus on yhteydessä syväsuuntautuneeseen opiskeluun, korkeampaan keskiarvoon, suurempaan opiskelijatyytyväisyyteen ja sitoutumiseen (Hakala & Kiviniemi 2013, 152). On siis mahdollista, että motivoitunut ja lahjakas opiskelija voi antaa pintasuuntautunutta vertaisopiskelijaansa tyytyväisempää palautetta täsmälleen samasta opetuksesta.

”Opettajan näkökulmasta omaan opettajuuteen liittyvä palaute voi tuntua ammatti-identiteettiä uhkaavalta…”

Palaute vaatii myös vastaanottajaltaan paljon. Palautteen saajan tulee pystyä kohtaamaan itseensä ja toimiinsa kohdistuvaa kritiikkiä (Auvinen & Niemi 2013, 12). Opettajan näkökulmasta omaan opettajuuteen liittyvä palaute voi tuntua ammatti-identiteettiä uhkaavalta, mutta pääsääntöisesti palautteen avulla voi löytää omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan. Vahvuuksien varaan on tukeva pohja rakentaa, ja haasteiden ylittämisen tueksi voi mahdollisesti pyytää opiskelijoilta konkreettisia ideoita. (Hakala & Kiviniemi 2013, 154.)

Palauteprosessissa palautteen anto johtaa sen vastaanottamisen ja käsittelyn kautta käytännön toiminnan tarkastamiseen tai korjaamiseen. Palautteeseen tulee aina reagoida. Vastaanottamista ei tapahdu, jos palaute kielletään tyystin esimerkiksi palautteenantajan ikään ja kokemattomuuteen vetoamalla. (Marin 2013, 27–28.)

Mitä tulee siis ottaa huomioon, jotta saatu palaute olisi luotettavaa ja johtaisi toiminnan kehittymiseen?

Tärkeää on luoda turvallinen, avoin ja vuorovaikutuksellinen palautteenannon kulttuuri. Tätä voi edesauttaa madaltamalla hierarkiaa opiskelijoiden ja opettajien välillä, sekä ottamalla opiskelijoiden mielipiteet aidosti huomioon. Turvallisuuden tunnetta lisää palautteen anonymiteetti ja kokemus siitä, ettei palaute vaikuta arvosanaan tai opiskelijan asemaan. Toiminnan kehittyminen vaatii palautteeseen reagoimista asianmukaisesti. Palautteen vastaanottajan tulisi nähdä saatu palaute mahdollisuutena kehittyä paremmaksi, eikä uhkana omalle osaamiselle. 

Tämän artikkelin aiheena oleva opinnäytetyö julkaistaan Theseuksessa toukokuussa 2023. Opinnäytetyön kirjoittajat ovat Markus Suominen sekä allekirjoittanut Julius Toivakka. 

Artikkelikuva: Concordia University Ann Arbor
Lisenssi: Creative Commons

Lähteet:

Auvinen, S. & Niemi, M. 2013. Molemminpuolinen palaute – Kohti laadukkaampaa opetusta. Kehittämishanke. Ammatillinen opettajakoulutus. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. Haettu 27.4.2023 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54645/Auvinen_Sanna_ja_Niemi_Marja.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Hakala, J. & Kiviniemi, K. 2013. Vuorovaikutuksen jännitteitä ja oppimisen säröjä – Aikuispedagogiikan haasteiden äärellä. Jyväskylän yliopisto. Haettu 27.4.2023 osoitteesta https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/48383/978-951-39-5376-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y#page=148

Marin, R. 2013. Plussia ja miinuksia – Opiskelijapalautteen merkitys, sisällöt ja teemat Aikuiskouluttajan pedagogisissa opinnoissa. Pro gradu -tutkielma. Aikuiskasvatustiede. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Haettu 27.4.2023 osoitteesta https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/41276/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201304291521.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Piikkilä, T. 2008. Opiskelijapalaute opetusjärjestelyiden suunnannäyttäjänä? Opiskelijapalautteen vaikuttamismahdollisuusien malli – Tapaus Hämeen ammattikorkeakoulu. Pro gradu -tutkielma. Hallintotiede. Tampere: Tampereen yliopisto. Haettu 27.4.2023 osoitteesta https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/79374/gradu02803.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Ranta, I.; Rosenberg, P.; Silvennoinen, M.; Mattila, M. & Jokela, J. 2013. Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Fioca.

Turun ammattikorkeakoulu 2023. Opinto-opas. Ensihoitajakoulutus, Turku, S23. Haettu 29.4.2023 osoitteesta https://opinto-opas.turkuamk.fi/fi/21632/fi/21701/PENHOS23/year/2023