mies sängyllä läppärin kanssa uniapnealaite kasvoilla

Tekoäly uniapnean hoidossa – uhka vai mahdollisuus?

21.08.2023

Tekoäly muuttaa uniapnean laitehoitoa. Potilas voi itse skannata kasvonsa puhelimella kotona ja sovellus lähettää hoitajalle tiedon potilaan kasvoille parhaiten sopivasta maskista. Potilas voi noutaa maskin kansliasta eikä potilaan käyntiä vastaanotolla tarvita välttämättä lainkaan.

Terveydenhuolto on tällä hetkellä haastavassa tilanteessa. Pula osaavasta henkilökunnasta yhdistettynä uniapneadiagnoosien nopeaan kasvuun ovat luoneet tilanteen, jossa täytyy löytää uusia lähestymistapoja tasa-arvoisten terveyspalveluiden takaamiseksi. Terveysteknologia voi tarjota kustannustehokkaan tavan vapauttaa hoitohenkilökunnan resursseja itse hoitotyöhön.

Tekoälyn hyödyntäminen osana terveydenhuollon palveluja on uusi mahdollisuus, mutta siihen liittyy niin tietoturvaan ja tietosuojaan kuin eettisyyteenkin liittyviä kysymyksiä. Tässä ympäristössä toimintaan kohdistuu runsaasti sääntelyä liittyen asiakas- ja potilasturvallisuuteen sekä lääkintälaitteisiin ja näiden yhteensovittaminen vaatii erityisosaamista. Vastuiden määrittämiseen, riskinhallintaan sekä valvontaan tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Ennen käyttöönottoa terveydenhuollossa tulee voida luottaa tekoälyn toiminnan virheettömyyteen.

Keinotekoinen äly voi olla esimerkiksi ohjelma, joka pystyy käsittelemään kameran tuottamaa tietoa ja luomaan valmiiksi analysoidun tuloksen algoritmin avulla. Tekoälyn etuna on sen tarkkuus, kyky oppia ja nopeus, jolla se pystyy käsittelemään suurenkin määrään erilaista tietoa.

Tekoälyn etuna on sen tarkkuus, kyky oppia ja nopeus, jolla se pystyy käsittelemään suurenkin määrään erilaista tietoa.

Uniapnea, uusi kansantautimme

Uniapneaa arvioidaan sairastavan 1,46 miljoonaa suomalaista, joista suurin osa on vielä ilman diagnoosia. Kansanterveydelle tällä on suuri vaikutus ja tietoisuuden lisääntyessä moni hakeutuukin tutkimuksiin. Uniapneaa sairastavalla henkilöllä on toistuvia öisiä hengityskatkoja. Tämä vaikuttaa unen laatuun heikentävästi, aiheuttaen mm. päiväväsymystä, työkyvyn alenemista sekä altistaa monille liitännäissairauksille. Yleisin hoitomuoto on CPAP-laitehoito, jossa laite ohjaa potilaan hengitysteihin pientä ylipainetta maskin kautta. Hoidon onnistumisen kannalta potilaan kasvoille hyvin istuvalla maskilla on keskeinen merkitys.

Maskin valintasovelluksen pilotti

Opinnäytetyössä seurattiin kevään ajan uuden sovelluksen pilotointia hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Kyseessä oli tekoälyyn perustuva sovellus, jonka avulla potilas voi puhelimella skannata kasvonsa saamansa QR-koodin kautta. Aluksi sovellus esittää kysymyksiä liittyen unitottumuksiin, joilla on vaikutusta maskin valintaan. Tämän jälkeen sovellus ohjaa potilaan tekemään skannauksen kameran avulla. Sovellus ottaa kuvia 2D-tekniikalla, jonka jälkeen se pystyy laskemaan etäisyyksiä sekä kokoja kasvoille luotujen kiintopisteiden avulla. Saatujen tulosten ja algoritmin perusteella se vertaa tuloksia tietokannassaan oleviin maskeihin ja lähettää suosituksen potilaalle parhaiten sopivasta maskista hoitohenkilökunnalle.

Maski voidaan viedä potilaan noudettavaksi kansliaan tai lähettää potilaalle kotiin, mikäli hän ei voi sitä hakea. Tämä vapauttaa hoitajien työaikaa muihin tehtäviin sekä tarjoaa potilaalle mahdollisuuden saada sopiva maski ilman käyntiä hoitoyksikössä. Etenkin kauempana asuville ja työssä käyville tästä voi olla suuri hyöty.

Hoitajan läsnäoloa tekoäly ei korvaa.

Korvaako tekoäly hoitajan?

Sovellus oli vielä osittain kehitysasteella ja pilotin yksi tarkoitus olikin saada mittaustuloksia sovelluksen kehittämiseksi. Mittaustulokset toimivat ns. koulutusjoukkona, joiden avulla sovellus pystyy oppimaan ja kehittymään entistä tarkemmaksi. Tutkimustulosten perusteella sovellus voi olla mahdollinen työväline tulevaisuudessa, kun sen osumatarkkuus saadaan riittävälle tasolle. Asiakaslähtöisyyden merkitystä ei kuitenkaan saa unohtaa. Henkilökohtaisen kohtaamisen merkitys uuden hoidon aloituksessa on kuitenkin motivaation ja sopeutumisen kannalta tärkeää osalle potilaista. Hoitajan läsnäoloa tekoäly ei korvaa.

Lähteet:

Kononen, M. 2023. Uniapneapotilaiden maskin valintasovelluksen pilotti TYKS keuhkoklinikalla – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Aro, M. 2023. Uniapnea ja työkyky. Viitattu 21.5.2023. https://www.ttl.fi/sites/default/files/2023-03/Perjantai-meeting%2024.3.2023.pdf

Duodecim 2022. Sairastatko tietämättäsi uniapneaa? (obstruktiivinen uniapnea) Viitattu 21.5.2023. https://www.kaypahoito.fi/khp00097

Euroopan parlamentti. 2021. Mitä on tekoäly ja mihin sitä käytetään? Viitattu 21.5.2023. https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20200827STO85804/mita-tekoaly-on-ja-mihin-sita-kaytetaan

Heinäsenaho, M.; Äyräs-Blumberg, O. & Lähesmaa, J. 2023. Tekoäly mullistaa terveydenhuoltoa – riskit voidaan torjua suunnittelulla ja yhteistyöllä. Viitattu 21.5.2023.   https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tekoaly-mullistaa-terveydenhuoltoa-riskit-voidaan-torjua-suunnittelulla-ja-yhteistyolla