Vaikuttavaa, osallistavaa digihoitoa
Internetin hakupalvelut mahdollistavat tiedonsaannin terveyshuoliin nopeasti ajasta ja paikasta riippumatta. Vastaavaa saavutettavuutta tarvittaisiin myös terveydenhuoltoon. Olennaista on ohjata potilaat luotettavan tiedon äärelle internetin äärettömän tiedon ääreltä.
Terveydenhuollon digitaaliset järjestelmät voivat tuoda potilaalle yksilöllistä, näyttöön perustuvaa tietoa oikea-aikaisesti. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että terveystiedon tarjoaminen verkossa ja viestipalveluiden avulla on yleisesti hyväksyttyä ja hyvin toimivaa (WHO, 2022). Digitaalinen hoitotyö on toisaalta vielä verrattain uutta, eikä täysin vakiintuneita käytäntöjä tai järjestelmiä ole.
Sairaanhoitajien työn määrää lisää, kun erilaisia järjestelmiä on käytössä vain osittain tai useita rinnakkain. Suurimpia esteitä järjestelmien käyttöönotossa ja implementoinnissa onkin, että ne koetaan työlääksi. (Tuomikoski ym. 2022.) Toisaalta myös potilaat kokevat samaa ongelmaa, sillä digipalvelut eivät ole yhtenäisiä eri toimijoiden ja hyvinvointialueiden välillä.
Digitaaliset hoitopolut vastaavat saavutettavuuden haasteisiin
Terveyskylän digihoitopolut ovat nousemassa perinteisten hoitopolkujen rinnalle. Digihoitopolku on Terveyskylä-formaattiin rakennettu digitaalinen hoitopolku, jolla pyritään täydentämään potilaan hoitoa ja parhaimmillaan sen avulla voidaan korvata perinteisiä vastaanottokäyntejä. erilaisten sairauksien omahoitoon ja seurantaan on Suomessa käytössä yli 100. Polut avataan aina jokaiselle potilaalle yksilöllisesti tarpeen mukaan. (Terveyskylä, Digipolut n.d.) Digihoitopolulla potilas voi muun muassa saada tietoa sairaudestaan, lähettää viestiä hoitavaan yksikköön sekä kirjata havaintoarvoja järjestelmään. Tarkoitus on tarjota potilaalle terveydenhuollon palveluita myös palveluaikojen ulkopuolella. Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja digitaaliset palvelut mahdollistavat palveluille joustoa.
Potilaille suunnitellut digitaaliset omahoitojärjestelmät ja digihoitopolut vaativat toiminnan uudelleenjärjestelyä hoitotyössä. Parhaimmillaan digitaaliset järjestelmät antavat hoitajille työhön joustavuutta, vähentävät puheluita ja parantavat vuorovaikutusta potilaan kanssa. Potilaan omahoidon seurantaa on mahdollista tutkia järjestelmästä jo ennen vastaanottoa, mikä mahdollistaa valmistautumisen vastaanotolle. (Tuomikoski ym. 2022.)
Digihoitopolut mahdollistavat potilaan tulevat tulevaisuudessa olemaan suurempi osa potilaan hoitoa ja etenkin hoidon seurantaa. Kun potilas kirjaa digihoitopolulle ylös esimerkiksi verensokeriarvot, voi sairaanhoitaja perehtyä tilanteeseen ja arvoihin jo ennen potilaan tapaamista. Sairaanhoitaja pystyy näin ollen keskittymään tapaamisen aikana asioihin, joihin potilas ei ole saanut tukea tai vastauksia digihoitopolulta. Digihoitopolku madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä ja luo vuorovaikutteisuutta hoitohenkilökunnan ja potilaan välille. Potilaat kaipaavat usein mahdollisuutta ottaa yhteyttä kiireettömissä kysymyksissä viestitse. Viestipalvelu antaa myös hoitajalle aikaa kerätä tietoa ennen viestiin vastaamista ja mahdollisuuden lisätä linkkejä tekstin tueksi.
Hoitajat digipalveluiden kehittäjinä
Digihoitajuus on niin asiakaspalvelua etänä, mutta myös palvelumuotoilua. Terveyskylän digihoitopolkujen rakentajat ovat sairaanhoitajia ja muita terveydenhuollon ammattilaisia. Hoitotyön näkökulmasta työ monipuolistuu, kun osaksi työtä muodostuu myös digipalveluiden tuottaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen.
Hoitotyön kehittämisen kannalta haasteeksi nouseekin se, että digipolkujen rakentajilla on riittävästi tietoa ja kokemusta hoitotyön lisäksi myös palvelumuotoilusta. Digihoitopolkujen on oltava helppokäyttöisiä ja kiinnostavia, jotta ne palvelevat tarkoitustaan. Terveyskylän digihoitopolkujen kehittäjät saavat tukea ja koulutusta, mutta digihoitajuus levittäytyy myös Terveyskylän ulkopuolelle. Koulutusmahdollisuuksia palvelumuotoilusta olisikin hyvä lisätä hoitajille. Terveyskylän digihoitopolkujen rakenne on mahdollista muokata pelilliseksi, niin että potilas suorittaa polun eri osat ja ne merkitään suoritetuiksi. Pelillisyys voi parantaa polkuun sitoutumista.
Hoitotyö edellyttää jatkuvaa kehittämistyötä; niin hoitajan itsensä ja oman ammattitaidon kuin myös ratkaisujen kehittämistä siihen, miten potilas voisi entistä paremmin hyötyä saamastaan hoidosta. Digitaalisten omahoito-ohjelmien avulla potilaat voivat toteuttaa itsehoitoa helpommin osana jokapäiväistä arkea. Sairaanhoitajan tehtävä on vahvistaa potilaan omaa toimijuutta, sillä valinnat tehdään kotona, ei vastaanotolla. Kiinnostavat, helposti saavutettavat digitaaliset palvelut voivat parantaa terveyttä niin yksilön tasolla, mutta myös kansallisesti.
Lähteet:
Terveyskylä, Digipolut. N.d. Viitattu 25.5.2023. Digipolut | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi)
Tuomikoski K., Liljamo P., Reponen J., Kanste O. 2022. Digihoitopolkujen vaikutukset terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseihin erikoissairaanhoidossa. FinJeHeW Vol 14, No 3, 326-338.
WHO, 2022. Guideline on self-care interventions for health and well-being, 2022 revision. World Health Organization, License: CC BY-NC-SA 3.0 IGO, Geneva.