Opetusmateriaalia lapsipotilaiden sädehoidosta
Sädehoito toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Sairaanhoitajien rooli korostuu, mikäli lapsi käy sädehoidossa vuodeosastolta käsin tai mikäli sädehoito toteutetaan anestesiassa. Siksi sairaanhoitajien tulisi saada valmiuksia kohdata syöpään sairastunut lapsi ja hänen vanhempansa jo peruskoulutuksensa aikana. Miten lapsipotilaita kohtaavia ammattilaisia voitaisiin valmistella paremmin kohtaamisiin? Voitaisiinko jo koulutukseen lisätä opetusta nimenomaan sädehoidosta ja sen erityispiirteistä lapsipotilaiden kohdalla?
Ensisijaisena syövän hoitomuotona lasten ja nuorten aikuisten kohdalla on yleensä leikkaus- ja solunsalpaajahoito. Tietyissä syöpäsairauksissa täydentävänä hoitona tarvitaan myös sädehoitoa. (Vaalavirta 2021.) Lapsipotilaan kohtaaminen sädehoidossa koetaan usein haasteellisena hoitohenkilökunnan keskuudessa (Ångström-Brännström ym. 2019, E13). Lapsipotilaan hoidon tulee olla kokonaisvaltaista, sillä sädehoitokäynti sisältää monta huomioitavaa asiaa. Hoitajan on keskityttävä lapsen lisäksi sädehoidon tekniseen toteutukseen. (Gårdling ym. 2015, 662.)
Kehittämisprojekti pähkinänkuoressa
Kehittämisprojektina toteutetun ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden tietoa lapsipotilaiden sädehoitojen käytännön toteutuksesta ja erityisesti lasten ja vanhempien tarpeista sädehoitoon liittyen. Tarkoituksena oli laatia ja arvioida videoaineisto, joka täydentää nykyistä sairaanhoitajien opetusta.
Videoaineisto luotiin osaksi opetustilannetta, joka piti sisällään myös ennakkomateriaalin ja työpajan. Tutkimuksellisessa osassa pilotointiryhmä eli Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijaryhmä arvioi osaamistaan ja valmiuksiaan sekä videoaineiston. Aihe oli tekijälleen tärkeä, koska tekijä itse työskentelee sädehoidossa röntgenhoitajana ja kohtaa työssään myös lapsipotilaita.
Pedagogisesti mielekkäät menetelmäratkaisut ja materiaalit ovat olennaisia opetuksen toteutuksessa oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Lasten ja nuorten hoitotyö -opintojakso sisältää laajasti erilaisia näkökulmia ja opintojakson toteutuksessa on rajallisesti aikaa käydä läpi syöpään sairastuneen lapsen hoitotyötä.
Videoaineisto ja työpajatyöskentely osana opetusta
Erilaisia opetusmenetelmiä on nykyään jo paljon, ja opetuksen tarkoituksena on saada opiskelijat oppimaan haluttuja ja tarvittavia tietoja ja taitoja. Yksi melko uusi ja tehokkaaksi todettu opetusmenetelmä on niin sanottu käänteinen opetus (flipped classroom tai flipped learning). Kyseisessä menetelmässä opiskelijat saavat ennakkoon opiskeltavan materiaalin ja itse oppitunnilla voidaan keskittyä siihen, mitä oppilaat ovat oppineet ja miten he osaavat soveltaa oppimaansa. Vaikka käänteisessä opetuksessa korostuu yksilöllinen oppiminen, siinä on myös yhtä tärkeänä osana yhteisöllisyys ja yhteisöllinen oppiminen. (Pirnes 2018, 9-10.) Ennakkomateriaalissa opiskelijat johdateltiin lasten sädehoitojen maailmaan.
Opetustilanteessa katsottiin ensin videoaineisto ja sen jälkeen vielä toteutettiin työpajatyöskentely. Videoaineistossa esitetään näytellen lapsipotilaan sädehoitoon tutustuminen ja ensimmäinen sädehoitokäynti. Videoaineiston alussa esitetään diojen avulla sädehoidon suunnitteluvaihe ennen itse sädehoitoa ja aineiston lopussa esitetään diojen avulla lapsipotilaan sädehoidon toteutus anestesiassa.
Videon käsikirjoituksessa huomioitiin sekä kirjallisuuskatsauksesta esiin tulleet asiat, mitä lapsipotilaat ja heidän vanhempansa odottavat ammattilaisilta sädehoidossa, että myös Turun yliopistollisen keskussairaalan omat käytännöt lapsipotilaiden sädehoitoihin liittyen. Tarkoituksena oli esitellä sädehoitoprosessia ja itse sädehoitotilannetta sekä luoda yleiskäsitys sädehoidon toteutuksesta ja lapsen sekä vanhemman huomioimisesta sädehoidossa.
Videossa huomioitiin, että se on tämän hetken käytäntöihin perustuva, jotta se kestäisi myös aikaa ja olisi myöhemminkin käytettävissä opetuksessa ja perehdytyksessä. Videolla demonstroidaan asettelu pintatunnistusjärjestelmän avulla, koska se on nykyisin yhä useammissa yksiköissä käytössä ja tatuoinneista ollaan luopumassa tai jo luovuttu.
Työpajatyöskentelyssä pääasiallinen tarkoitus on ajatusten, tietojen, ideoiden ja mielipiteiden jakamisessa keskustellen ja yhdessä toimien. Yleensä työpajan tuloksena syntyy yhteenveto erilaisina tuotoksina (Salonen ym. 2017, 63, 91). Yksi käytettävä metodi on learning café eli oppimiskahvila jota käytettiin tässä kehittämisprojektissa. Siinä keskustellaan sekä luodaan ja siirretään tietoa yhdessä. Menetelmässä tärkeää on omien näkemysten selittäminen ja yhteisen ymmärryksen löytäminen. Ryhmässä keskitytään joidenkin teemojen tai kysymysten ratkaisuun. Lopuksi on vielä yhteenveto aiheesta. (Innokylä n.d.)
Opetustilanteessa learning café -menetelmää sovellettiin niin, että opiskelijat muodostivat yhdessä käsityksen lapsipotilaiden sädehoidosta ja kohtaamisista siellä. Lisäksi työpajassa käsiteltiin anestesiassa toteutetun sädehoidon erityispiirteitä.
Tärkeitä oppeja työelämään
Sädehoitoon osallistuvien ammattilaisten välisen kommunikoinnin tärkeys korostuu moniammatillisessa yhteistyössä (Siddique 2022, 417). Sädehoitojakson onnistumisen ja sujuvuuden kannalta on tärkeää, että yhteistyö eri mukana olevien osastojen välillä toimii. Yhteistyön tulee olla tiivistä, jotta vältytään ongelmilta tai niitä voidaan ratkaista yhdessä. (Ångström-Brännström ym. 2019, E14.) Sairaanhoitajat ovat osana sädehoidon toteutusta varsinkin, jos sädehoito toteutetaan anestesiassa. Tiedon lisääminen on näin ollen tärkeää.
Sairaanhoitajaopiskelijoiden arvioinnin perusteella videoaineisto oli sellainen, jota voidaan hyödyntää myös jatkossa opetuksessa seuraaville ryhmille. Saatujen palautteiden perusteella videoaineistoa saatiin vielä kehitettyä sairaanhoitajien koulutuksessa. Opiskelijoiden oman arvion mukaan heidän osaamisensa lasten sädehoitoihin liittyen lisääntyi. Jatkossakin videoaineistoa sekä luotua työpajamallia hyödynnetään Turun ammattikorkeakoulussa.
Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822969
Lähteet:
Gårdling, J., Edwinson Månsson, M., Törnqvist, E. & Hallström, I. 2015. Caring for children undergoing radiotherapy treatment: Swedish radiotherapy nurses’ perceptions. European Journal of Oncology Nursing, Vol. 19, No 6, 660-666.
Innokylä. n.d. Learning cafe eli oppimiskahvila. Viitattu 26.9.2022. Learning cafe eli oppimiskahvila | Innokylä (innokyla.fi)
Pirnes, T. 2018. Opetusvideoiden käyttäminen ammatillisessa koulutuksessa. Pro gradu. Jyväskylän yliopisto.
Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulussa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Siddique, S., Bhyat, F. & Lewis, S. 2022. The lived experiences of radiotherapists treating paediatric patients: Gauteng, South Africa. Journal of Medical Imaging and Radiation Sciences, Vol. 53, 412-419.
Vaalavirta, L. 2021. Sädehoito. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu: 23.1.2022. Sädehoito – Terveyskirjasto
Ångström-Brännström, C., Lindh, V., Nyholm, T., Lindh, J. & Engvall, G. 2019. Staff’s Experiences of Preparing and Caring for Children With Cancer and Their Families During the Child’s Radiotherapy. Cancer Nursing, Vol. 42, No 5, E10-E18.