• Elämänkulku
• Kertomus

Tässä tutkimuksellisessa opinnäytetyössä ollaan kiinnostuneita 1930-luvulla syntyneiden elämänkulun kokemuksista ja näihin kokemuksiin liittyvistä kuvauksista. Kiinnostuksen kohteina ovat myös tutkimukseen osallistuneiden seitsemän henkilön, sekä miesten että naisten, lähitulevaisuuden haaveet ja toiveet. Aineisto kerättiin haastattelemalla ja analysoitiin sisällönanalyysillä.

1930-luvulla syntyneillä on ollut olennainen rooli maamme rakentamisessa, mutta heidät tunnetaan usein ”hiljaisena sukupolvena”, veteraanisukupolven ja suurten ikäluokkien välissä syntyneinä. (Näre 2010, 8–9.)

1920-luvun ja 1930-luvun lopun välisenä aikana syntyneitä ihmisiä kutsutaan sodanjälkeisen jälleenrakennuksen ja nousun sukupolveksi. Nuoruusaikaan liittyviä muistoja värittävät kokemukset niukkuudesta ja haasteista. Tämä sukupolvi sai kuitenkin kokea, kuinka sodan jälkeen seurasi yhteiskunnan jälleenrakentaminen ja taloudellinen vaurastuminen. (Roos 1987, 54.)

Elämänkulun ainulaatuisuuden ytimeen pureutuminen kokemusten ja kuvailujen kautta

Kaikki seitsemän tähän tutkimukseen osallistunutta henkilöä jakoivat haastattelujen kautta saatujen kertomusten muodossa erillisiä ja yhteisiä ajanjaksoon liittyviä kokemuksiaan liittyen heidän elämään ja elämänkulkuun. Haastattelut toteutettiin avoimena haastatteluna joka ei nimestään huolimatta ole tilanne, jossa keskustellaan ilman päämäärää. Haastattelun sisällön tulee liittyä tutkimuksen ongelmanasetteluun ja tarkoitukseen tai, kuten tämän opinnäytetyön kohdalla, tutkimustehtävään. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 65).

Tutkimukseen osallistuneet naiset ja miehet kuvasivat elettyä elämäänsä neljän teeman toimiessa punaisena lankana haastattelun edetessä. Teemat olivat lapsuus ja nuoruusaika, aikuisuus, arki ja ajankulku, aktiivisen työelämän ja /tai muuttuneen elämäntilanteen jälkeinen aika sekä nykyhetken ja lähitulevaisuuden haaveet ja odotukset.

Ajanjaksoon ja paikkaan liittyvä perspektiivi vaikuttaa itse elämäänsä ja elämänkulkuunsa näkyi haastateltavien kertomuksissa. Tietty ajanjakso ja siihen liittyvät paikat sekä yhteiskunnan muutokset ovat tarjonneet mahdollisuuksia, mutta myös rajoittaneet yksilön mahdollisuuksia. Tutkimukseen osallistuneita yhdistää se historiallinen ja kulttuurinen ajanjakso, jonka aikana he elivät lapsuuttaan, nuoruuttaan ja aikuisuuttaan. (Kauppila & Hartikainen 2012, 169; Vasara 2020, 36.)

Elämänkulkuperspektiivi (life course perspecitve) korostaa elämänkulun käsitettä. Elämänkulku viittaa ajatukseen sarjasta ikään liittyviä siirtymiä, jotka liittyvät tiiviisti yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja historiallisiin kehityskulkuihin (Sugarman, 1990, 2; Saarenheimo ym. 2014, 44–45).

Analyysin tulosten äärellä

Haastatteluista saatujen kuvausten perusteella ilmeni, että kokemus niukkuudesta ja puutteesta, mutta myös onnellisesta ajanjaksosta väritti usean lapsuusaikaa. Asenteen ja ratkaisukeskeisyyden merkitys liittyen ajanjakson realismiin, tuli kuvauksissa ilmi arkea tukevina voimavaroina varsinkin lapsuusaikana. Monella oli lapsuusaikaan liittyviä raskaita kokemuksia liittyen runsaisiin ja fyysisesti raskaisiin työtehtäviin. Psyykkisesti raskaat kokemukset liittyivät lapsuusajan menettämisen, surun ja ajanjaksoon liittyviin epävarmuuden kuvauksiin. Nuoruusaikaa ja siihen liittyvää elämänkulkua määrittivät ne olosuhteet, jossa elettiin ja muun muassa tästä syystä mahdollisuuksia vaikuttaa tapahtumien kulkuun oli niukalti. Kokemuksia työelämän aloittamisesta hyvin nuorena oli kuvattu useamman haastateltavan toimesta.

Aikuisuus, arki ja ajankulku ajanjakson analyysin tulosten kuvauksissa korostui parisuhteen muodostamisen, perheen perustaminen, taloudellisten ja elämänlaatuun liittyvien haasteiden tematiikka. Perhe-elämään liittyvää hyvinvointia ja elinoloja pyrittiin edistämään parhaan kyvyn ja käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaan. Tämä elämänvaihe vaihe vaati monien merkittävien päätösten, sekä työhön että urakehitykseen liittyviä, tekoa. Haasteltavien omat tai puolison työelämän muutokset ja niihin sopeutuminen, olivat yhteisiä kokemuksia monelle haastateltavista. Kuvauksista on nähtävissä että ajanjaksoon liittyi myös hyvinvointia edistäviä tekijöitä, kuten kuvaukset elinolojen parantumisesta, ammatillisen osaamisen vahvistamisesta sekä uusista työmahdollisuuksista.

Analyysin tuloksia tarkistaessa aikaa aktiivisen työelämän ja muuttuneen elämäntilanteen jälkeen pidettiin usean kohdalla sopeutumisena uuteen elämänvaiheeseen. Tähän elämänvaiheeseen kuuluivat positiiviset muutokset asumisolosuhteissa, ajanvietto mieluisien harrastusten parissa, uusien harrastusten löytäminen ja monipuoliset vapaa-ajan aktiivisuudet. Ajanjakso tarjosi myös mahdollisuuden tarjota enemmän apua ja tukea omille lapsille osallistumalla jälkipolven hoitoon ja huolenpitoon. Monet haastateltavista muuttivat lähemmäs lapsiaan perheineen säännöllisen kanssakäymisen mahdollistamiseksi. Ajanjaksoa kuvattiin aikana, joka toi mukanaan sekä fyysisiä että psyykkisiä muutoksia sekä pysyviä elämänkulun muutoksia, jotka liittivät erityisesti lasten tai puolison menettämisen kokemuksiin.

Nykyhetken ja lähitulevaisuuden toiveita ja haaveita kuvaillessaan oli erityisesti lähitulevaisuuden muuttumattomuuden toive tärkeä. Monen haastateltavan kuvausten perusteella lähitulevaisuudelta toivottiin omatoimisuuden säilymistä sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Nykyhetken haaveisiin ja odotuksiin liittyi myös sukupolvien välisen yhteyksien vahvistaminen ja kokemus elämän jatkuvuudesta ja siihen liittyvästä ilosta heidän kauttaan. Informantit kuvailivat tähän ajanjaksoon liittyviä kokemuksiaan kiitollisuudesta, tyytyväisyydestä ja hyvinvoinnista sekä hyväksyvästä asenteesta elämänkulkuunsa. Tuloksista ilmeni myös miten haastateltavat käsittelivät ja tarkastelivat elämänkulkuaan eri tilanteissa korostaen selviytymistä, kasvua ja elämän monimuotoisuutta.

Haastateltavien tapa kuvata elettyä elämää antoi syvällisen ymmärryksen heidän kestävyydestään ja sitkeydestään huolimatta niistä suurista menetyksistä, joita he ovat kohdanneet ja kuinka nämä menetykset ovat heidän elämänkulkuun pysyvästi vaikuttaneet. He kuvasivat myös suuria ilonhetkiä, vuosikymmeniä kestäneen avioliiton ja toiveikkuuden läsnäoloa voimavaran lähteinä. Nämä henkilöt ovat osa sodanjälkeisen jälleenrakennuksen ja nousun sukupolvea joka syntyi 1930-luvulla, ja heidän kokemuksensa heijastavat tätä aikakautta.

Tämän tutkimuksen analyysin kuvausten avulla on saatu syvällinen käsitys siitä, miten 1930-luvulla syntyneet ihmiset kokivat aikakautensa ja miten nämä kokemukset heijastuivat niihin elämänkulkuun liittyviin kuvauksiin, joita tämän tutkimuksen analyysin kautta saatiin.

Sodanjälkeisen jälleenrakennuksen ja nousun sukupolven kertomaa

Olemme saaneet tämän tutkimuksellisen YAMK-opinnäytetyön myötä tietoa sekä muodostaneet käsityksiä eletyn elämän ja lähitulevaisuuden haaveiden ja toiveiden kokemuksista, joita tähän tutkimukseen 1930-luvulla syntyneet ovat kertomustensa kautta kuvanneet. Haasteista selviytyminen korostaa kestävyyttä ja sitkeyttä haastatteluun osallistuneissa henkilöissä.

Opinnäytetyö tarjoaa arvokasta tietoa sen ajanjakson historian ja kulttuurin ymmärtämiseen, jonka aikana elämää elettiin lisäten myös ymmärrystä näiden ihmisten kokemuksista tuon ajanjakson haasteiden keskellä.

Elämän kirjassa kokemusten muste ei haalistu koskaan – jokaisen tarina on värikäs ja ainutlaatuinen mestariteos

Lähteet:

Kauppila, J & Hartikainen, E. 2012. Sukupolvien vuodenajat. Suomalainen elä-mänkulku ja sukupolvikonfliktit hyvinvointivaltiossa. Viitattu 17.9.2023. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/93989/52667

Näre, S. 2010. Esipuhe. Sota lasten ja nuorten kasvattajana. Teoksessa: Näre, S (toim.); Kirves, J (toim.) & Siltala, J.(toim.), Sodan Kasvattamat. Porvoo: Bookwell Oy, 8–9.

Roos, J.P. 1987. Suomalainen elämä. Tutkimus tavallisten suomalaisten elämänkerroista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 454. Hämeenlinna: Karisto Oy

Saarenheimo, M.; Pietilä, M.; Maununaho, S.; Tiihonen, A. & Pohjolainen, P. 2014. Ikäpolvien taju. Elämänkulku ja ikäpolvet muuttuvassa maailmassa. Vanhustyön keskusliitto. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy.

Sugarman, L. 1990. Life-span Development: Concepts, Theories and Interventions. First published 1986 London: Methuen & Co. Reprinted 1990, 1993, 1996. London: Routledge.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu Laitos. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Vasara, P. 2020. Väistämättömyyksiä ja valintoja. Kertomuksia ikäihmisten asumispoluilta. Jyväskylän yliopiston julkaisuja. JUY DISSERTATIONS 212. Väitöskirja. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylä: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Viitattu 13.9.2023. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68763