Tunneälytaidot osaksi Suomen hoitotyön johtamista
Hoitotyön johtaminen on ollut jo pitkään muuttuvassa tilassa. Tammikuussa Suomessa otettiin käyttöön hyvinvointialueet, jotka uudistivat ja yhtenäistivät sosiaali- ja terveysalan palveluita. Hyvinvointialueiden seurauksena hoitotyön johtajien työnkuvaan tuli uusia työtehtäviä vanhojen tehtävien lisäksi. Uusi työympäristö, muuttunut työnkuva sekä uudet ihmiset ympärillä yhdessä korostavat johtajan tunneälytaitojen merkitystä.
Hoitotyön johtajien tunneälyn käyttöä on tutkittu vielä melko vähän. Tunneälyllä tarkoitetaan lyhyesti tunteiden havainnointia, ymmärtämistä ja niiden ilmaisemista. Tunneälyyn liittyy kyky hallita omia ja muiden tunteita.
Tunneälytaitoja käsiteltiin opinnäytetyössä hoitotyön johtamisen näkökulmasta. Keskeisimmät opinnäytetyön tulokset käsittelevät hoitotyön johtajien tunneälyn käyttöä, stressin ja kiireen merkitystä tunneälytaitoihin ja tulevaisuuden mahdollisia tunneälyyn liittyviä koulutusohjelmia. Miten edellä mainittuja opinnäytetyön keskeisiä tuloksia on mahdollista hyödyntää hoitotyössä?
Johtajan tunneälyn käytöllä laajasti hyödyntämismahdollisuuksia
Tunneälykäs johtaja on helposti lähestyttävä, empaattinen, kuunteleva ja välittävä. Tunneälytaidot omaava johtaja luo ympärilleen positiivista energiaa, mahdollistaa avoimen keskustelun työryhmässä sekä saa aikaan luotettavan ja positiivisen työilmapiirin. Mikäli johtajalla ei ole tunneälytaitoja, työympäristö voi olla irrallinen ja mahdollisuus avoimeen keskusteluun saattaa puuttua kokonaan. Pitkään jatkunut negatiivinen työympäristö saattaa näkyä myös hoitotyön ja palveluiden laadussa.
Hoitotyön ympäristössä sairaanhoitajilla on usein kiire ja työ voi olla stressaavaa. Kiire ja stressi näkyvät sairaanhoitajien välisissä keskusteluissa, uupumuksena ja työmotivaation heikkenemisenä. Esimerkiksi, jos vuoronvaihtotilanteessa aamuvuorossa olleet sairaanhoitajat eivät ole tehneet kaikkia aamuvuoroon kuuluneita työtehtäviä, kiire ja stressi siirtyvät iltavuoron sairaanhoitajiin. Kiire ja stressi heikentävät tunneälytaitojen käyttöä sekä hoitotyön johtajilla ja sairaanhoitajilla. Miten kiirettä ja stressiä voitaisiin estää, jotta tunneälytaidot tulisivat mahdollisimman monipuolisesti esiin?
Hoitohenkilökuntapula, työmäärän suuruus ja tiukat aikataulut aiheuttavat hoitotyön johtajalle painetta, minkä seurauksena tunneälytaidot voivat unohtua tai peittyä. Suomessa on ollut useita vuosia kestänyt sairaanhoitajapula, joten todennäköisesti asiaa ei pystytä ratkaisemaan nopeasti. Työvoimapulan seurauksena johtaja ja hänen alaisensa joutuvat joustamaan usein. Kiirettä ja stressiä tulisi mahdollisuuksien mukaan vähentää työryhmään ja työyhteisöön liittyvillä asioilla, kuten yhteistyötä lisäävillä toimenpiteillä. Työryhmän yhteistyötä voidaan lisätä esimerkiksi yhteisen aamupalan avulla, kollegan kehumisella sekä kiittämisellä. Pienet positiiviset teot voivat auttaa kiireen ja stressin vähentämiseen, jolloin tunneälytaidot saattavat tulla paremmin esiin.
Mikä merkitys koulutusohjelmilla olisi hoitotyön johtamisessa?
Osalle johtajista ja hoitajista tunneäly saattaa olla vieras asia. Sairaanhoitajakoulutuksessa tunneälystä puhutaan vain vähän, jos edes ollenkaan. Sairaanhoitajakoulutuksen käyneistä osasta saattaa tulla hoitotyön johtajia. Näin ollen tunneälytaidot ovat tärkeässä osassa. Opinnäytetyön tuloksena kävi ilmi, että tulevaisuudessa olisi hyvä kehittää erilaisia koulutusohjelmia, jotka voisivat esimerkiksi käsitellä psykologisten taitojen opettelua sekä lisätä tietoa ihmissuhdetaidoista ja tunneälystä.
Koulutusohjelmat mahdollistavat hoitotyön johtajien erilaisten johtamismenetelmien oppimista sekä lisäävät tietoa tärkeistä asioista, erityisesti tunneälytaidoista. Koulutuksia voitaisiin kehittää erikseen sairaanhoitajille ja johtajille, sillä jokaisen ihmisen olisi hyvä oppia asioita ihmissuhdetaidoista ja tunneälystä. Koulutuksen käyneet sairaanhoitajat ja johtajat voisivat saada esimerkiksi pienen korvauksen koulutuksen käymisestä, jolloin he olisivat motivoituneita opiskelemaan hoitoalaa kannattelevista asioista. Hoitoalalla on kasvava tarve pätevistä johtajista, siksi jo koulutusvaiheessa uusia sairaanhoitajaopiskelijoita tulisi valmistaa paremmin toimimaan johtajina hoitoalalla tulevaisuudessa.
Opinnäytetyössä käsiteltiin johtajuuden monipuolisuutta, joka herättää usein kysymyksen siitä, millainen on hyvä johtaja. Onko hyvän johtajan tunnusmerkkejä esimerkiksi tunnejohtajuus, ihmisjohtajuus vai projektijohtajuus? Jokainen näistä piirteistä voi olla arvokas, sillä erityisesti hoitotyössä hyvän johtajan on kyettävä yhdistämään näitä piirteitä. Ihmisjohtajuudessa korostuu johtajan kannustava asenne ja vahvat tiimityöskentelytaidot, se on tärkeää esimerkiksi moniammatillisessa työympäristössä. Projektijohtajuus voi vaatia taitoa hallita kiirettä ja aikatauluja.
Tunteiden johtamista on tehtävä enemmän hoitotyössä
KESTO-hanke (Kestävää toimintaa ja tulevaisuutta) toimi opinnäytetyön toimeksiantajana. Hankkeessa (Kestävää toimintaa ja tulevaisuutta, ESR-rahoittama hanke, vuosina 2021-2023) koulutettiin pienten ja keskisuurten sote-alan yrityksien ja järjestöjen johtoa ja hr-henkilöitä muutosjohtamisen, kestävän kehityksen ja tulevaisuuden ennakoinnin haasteissa. Tunteiden huomiointi muuttuvassa työyhteisössä ja tunneälytaitokykynä liittyvät muutosjohtamiseen keskeisesti sote-alalla.
Opinnäytetyö tuotti vahvistuksen siihen asiaan, että tunneälyä ja tunteiden johtamista sekä huomioimista on tehtävä enemmän hoitotyössä, jotta johtaminen paranee sekä työhyvinvointi lisääntyy sote-alalla. Koulutukseen osallistuneet johtajat ja hr-henkilöt tunnistivat asian tärkeyden ja erilaisia toimintatapoja on jo käytössä. Hyviä esimerkkejä löytyy työelämästä. Tunteiden johtamista sekä tunneälytaitoja voidaan oppia koko uran ajan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opinnäytetyön keskeisiä tuloksia voidaan hyödyntää monesta eri näkökulmasta. Opinnäytetyön julkaisujen hakuprosessin yhteydestä Suomessa tehtyjä julkaisuja ei löytynyt, joten todennäköisesti tunneälyä hoitotyössä on tutkittu Suomessa vielä vähän. Olisi tärkeä tuoda tunneälytaitoja enemmän Suomen hoitotyöhön ja sen johtamiseen.
Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111229200