• hitsaus

Hitsaus on merkittävässä roolissa nykypäivänä laivanrakennuksessa. Hitsauslaitteet ovat kovassa käytössä ja ajoittain tarvitsevat huoltoa. Laitteiden kunnossapito on iso osa hitsausta ja kunnossapitotoiminnan toimivuuden kannalta on tärkeää, että yhteistyö tuotannon ja kunnossapidon välillä toimii ja että toimintaa pyritään kehittämään. Mutta miten kehityskohteiden kartoitus toteutetaan, jotta toiminnan kehittäminen olisi mahdollista?

Vanhentuneet toimintatavat voivat aiheuttaa ongelmakohtia kunnossapidon ja tuotannon päivittäisen toiminnan välillä. Ongelmat voivat koostua pienistä asioista, mutta niistä voi paisua suurempia ongelmia, jos niihin ei puututa. Varsinkin suurissa organisaatioissa, joissa on monia tuotanto-osastoja, voivat toimintatavat vaihdella osastoittain mikä aiheuttaa kunnossapidon toiminnalle ylimääräistä työtä. Ratkaisuna tähän olisi työtapojen standardoiminen ja osapuolien vastuualueiden selvittäminen, jotta osastosta riippumatta toiminta olisi ennakoitavaa.

Meyer Turun telakalla sijaitseva hitsauslaitekorjaamo koki osaston organisaatiomuutoksen keväällä 2022. Osastomuutoksen myötä koettiin tarpeelliseksi tehdä toiminnan ja mahdollisten kehityskohteiden kartoitus. Kartoituksen tavoitteena oli kerätä tuotanto-osastojen ja hitsauslaitekorjaamon näkökulmia ja mielipiteitä hitsauslaitteisiin liittyvän kunnossapidon päivittäisen toiminnan hyvistä ja huonoista puolista. Kartoituksen tuloksena onnistuttiin keräämään kehitysehdotuksia ja -kohteita eri osastoilta.

Mitä on kunnossapito?

Kunnossapidon tarkoituksena on muun muassa laitteiden, rakennusten ja koneiden ylläpitäminen. Tavoitteena on säilyttää näiden kohteiden toimintavarmuus, käyttäjäturvallisuus ja ympäristönsuojeleminen. Hitsauslaitekorjaamon kunnossapitotyön tarkoituksena on mahdollistaa hitsauslaitteiden turvallinen käyttö ja varmistaa toimintavarmuuden säilyminen. Hitsauslaitekorjaamon tehtävänä on tukea tuotantoa, jotta se pystyy toimimaan normaalisti. Kunnossapidon toiminta on monesti melko näkymätöntä ja hyvin hoidettuna se saa harvemmin kiitosta, mutta jos kunnossapito jätetään tekemättä tai hoidetaan huonosti, siitä tulee varmasti sanomista.

Tiedonkeruumenetelmät

Haastatteluiden tavoitteena on kerätä haastateltavan henkilön mielipide tai näkemys haastateltavasta aiheesta. Haastattelut voivat olla vapaamuotoisia keskustelunomaisia vuorovaikutustilanteita. Tällaista haastattelumuotoa kutsutaan teemahaastatteluksi. Teemahaastattelun etuna on, että haastattelija tietää teeman mistä haluaa kerätä tietoa ja hän ohjaa keskustelua näin haluamaansa suuntaan. Tarkkaa kysymyslistaa ei siis välttämättä ole, mutta on hyvä olla tukilista aiheista, joista halutaan keskustella.

Osallistuva havainnointi on myös tiedonkeruumenetelmä. Tällä tarkoitetaan sitä, että tutkia seuraa tutkimansa kohderyhmän päivittäiseen toimintaan ja kerää näin tietoa tutkittavan kohteen toiminnasta. Tutkija voi osallistua kohderyhmän päivittäiseen toimintaan tai toimia ulkopuolisena tarkkailijana. Täytyy kuitenkin muistaa, että havainnointi on subjektiivista, eikä tarkkailija voi aina huomata kaikkea toiminnalle keskeistä informaatiota.

Kartoituksen tulokset

Kartoitus toteutettiin haastattelemalla hitsauslaitekorjaamon työntekijöitä ja tuotanto-osastojen työnjohtoa. Haastattelut olivat noin 1-2 tuntia kestäviä keskustelutuokioita, joissa mietittiin, että mikä voisi parantaa eri osapuolien toimintaa hitsauslaitteiden huoltoon ja ylläpitoon liittyen. Haastatteluissa tuli esille monenlaisia kehitysehdotuksia, kuten esimerkiksi:

• Logistiikan toiminta
• Toimintatapojen vaihtelevuus
• Hitsauslaitteiden validointien puutteellisuus

Esille nousseita kehityskohteita ryhdytään työstämään kartoituksen jälkeen. On myös otettava huomioon, että suuren organisaation tuotannon laajuuden takia kaikkia kehityskohteita ei välttämättä ole pystytty keräämään yhteen kartoitukseen. Kehityskohteita voi tulla vastaan myöhemmässä vaiheessa ja myös jälkeenpäin ilmaantuneet kohteet tulee ottaa käsittelyyn.

Lähteet:

• Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
• Kunnossapitoyhdistys & Järviö, J. 2004. Kunnossapito. 2. täyd. p. Rajamäki: KP-Media.

Kuva: Meyer Turku