• etähoito
• ikääntyneen hoito
• Terveysteknologia

Artikkelissa käsitellään ikääntyneiden henkilöiden pärjäämistä kotona teknologisten innovaatioiden avulla. Artikkeli perustuu Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen opinnäytetyöhön, joka toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja jonka aineisto (n=7) analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.

Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Samaan aikaan ikääntyneiden laitospaikat vähentyvät. Kotona elää yhä enemmän entistä sairaampia ja iäkkäämpiä henkilöitä. Turvallisen kotona asumisen tueksi on tarjolla kehittyvän teknologian myötä uusia apuvälineitä sekä kehittyviä etäpalveluita. (Anttila & Alarotu 2023.) Hoitajille teknologian kehityksen myötä on auennut uusia mahdollisuuksia työelämässä. Etähoitaja voi omista rajoitteista huolimatta pysyä työelämässä ja säilyttää oman ammatti-identiteetin (Heinonen ym. 2022, 137–138).

Innovatiivisia apuvälineitä ikääntyneiden kotona asumiseen

Nykyään yleisesti käytössä olevia innovatiivisia ratkaisuja ja kotiin vietäviä palveluita on jo paljon käytössä. Hoitohenkilökunta ja asiakas voivat kommunikoida etänä videoyhteyden kautta. Erilaiset mittalaitteet toimivat datayhteyksien avulla, esimerkiksi verenpaineen ja verensokerin seuranta (Josefsson & Hammar 2022, 4). Monelle tutuksi tullut Omakanta-palvelu on myös ikääntyneiden käytössä. Arkea helpottavat monet palvelut, kuten ruuan ja lääkkeiden kotiinkuljetus. Lisäksi sosiaalinen media tarjoaa vertaistukea myös ikääntyneille (Lähteenmäki ym. 2020, 20).

Turvallisuutta edistämään on kehitelty erilaisia kaatumisia tunnistavia mattoja ja sähkölukkoja helpottamaan kulunvalvontaa sekä kotihoidon saavutettavuutta. Robotiikan avulla ikääntyneiden lääkehoitoa on mahdollista hoitaa turvallisesti. Erilaiset ateria-automaattien avulla voidaan varmistaa ikääntyneen ravinnon saantia. (Lähteenmäki ym. 2020, 22–23.) Etäpalveluiden avulla voidaan paikata hoitajavajetta sekä parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta palvelujen saavutettavuudella. Peruuttamattomien käyntien määrä on vähentynyt terveysasemilla etäpalveluiden käyttöönoton myötä, minkä ansiosta varsinaisia käyntejä jää enemmän asiakkaille. (Närvänen 2021, 38.)

Turvallisia teknologisia välineitä ja palveluita

Etähoitajien kokemuksen mukaan kotihoidon asiakkaiden turvallisuuden tunne nousee virtuaalitapaamisten myötä. Etähoidon tapaamisissa korostuu ruokailun ja lääkehoidon sekä asiakkaan yleisen voinnin seuranta. (Sipponen 2020, 29.) Turvallisuutta parantavat myös kulunvalvonta, automaattiset ovet ja gps-paikannuksen myötä mahdolliset seurantavälineet. Seurannan toteutumiseen liittyy eettistä pohdintaa siitä, onko seuranta oikeutettua turvallisuuden varjolla, sekä tietosuojan ja yksityisyyden kunnioittamisen toteutumiseen. Suomessa on suuria eroja etähoitojen käyttöönotossa ja yleisyydessä maakunnittain. (Hammar ym. 2018, 3–5.)

Hoitajat kokevat etäyhteydenotot yhtä merkityksellisiksi asiakaskohtaamisiksi kuin perinteiset fyysiset käynnit (Kortelainen 2021, 27). Hoitajat kertovat etäkäyntien myötä asiakkaiden aktivoituvan, virkistyvän sekä turvallisuuden tunteen lisääntyvän. Parhaiten hoitajien mukaan etähoitoihin soveltuvat lääkehoidon ohjaus ja ravinnon saannin seuranta. Etähoitojen positiiviseksi puoleksi mainitaan hoitokertojen lisääntyminen etähoitokontaktien myötä. (Sipponen 2020, 29.)

Teknologia osana hoitotyötä

Kotihoidossa työskentelevät hoitajat kokevat työnsä mielekkääksi. Kotihoidon asiakkaina on entistä sairaampia asiakkaita, ja teknologian myötä hoitajilla on paremmat keinot hoitaa heitä. Teknologian käyttö koetaan osin aikaa vieväksi, mutta teknologia on välttämättömyys kotona pärjäämisen apuna. Teknologian tulo osaksi hoitotyötä on hoitajien mukaan pääosin positiivinen asia. (Kortelainen 2021, 20–21.) Etähoitotyötä tekevät eivät ole saaneet erityistä perehdytystä ja koulutusta etähoitajana toimimiseen. Aiempi hoitotyökokemus on koettu eduksi etähoitajana toimimiseen. (Sipponen 2020, 32.) Siirtyminen perinteisestä hoitotyöstä etähoitoon on koettu yleisesti helpoksi (Heinonen ym. 2022, 135).

Etähoitajuus on vaihtoehto perinteiselle hoitotyölle, joka mahdollistaa etätyön tekemisen. Etähoitajana voi toimia vaikka hoitajalla itsellään olisi jokin fyysinen rajoite (Sipponen 2020, 26). Hoitajat ovat kokeneet tärkeäksi, että ovat voineet jatkaa työelämässä etähoitajana ja säilyttää ammatti-identiteettinsä. (Heinonen ym. 2022, 137–138).

Teknologian mukaantuloon on sekä positiivista että negatiivista suhtautumista. Teknologian tullessa käyttäjälle tutuksi myönteiset ajatukset teknologian käytöstä yleistyvät. (Huang & Oteng, 2023, 26–27.) Etähoidon ja perinteisen kotikäynnin eroksi hoitajat mainitsevat fyysisen koskemisen puuttumisen. Etähoito perustuu pitkälti luottamukseen asiakkaan toiminnassa, esimerkiksi hoitaja ei voi olla varma onko suuhun otettu lääke oikeasti syöty. Tämän vuoksi myös kirjaaminen työstä koetaan oman oikeusturvan vuoksi tärkeäksi. (Heinonen ym. 2022, 134.)

Etähoitajuudella monia mahdollisuuksia

Hoitajien kokemukset etähoitajuudesta ja teknologian mukaantulosta hoitotyöhön ovat positiivisia (Kortelainen 2021, 20). Etähoitajuus voi olla myös vaihtoehto sairaanhoitajalle, kun hoitajan oma terveys ei mahdollista hoitajana toimimista (Heinonen ym. 2022, 137–138). Nykyisessä hoitajapulatilanteessa etähoitajuus voi osoittautua isoksi avuksi hoitajaresurssin hankkimisessa. Se voi myös vähentää aikaisia sairaseläkkeelle siirtymisiä.

Perehdytystä ja koulutusta etähoitajille ei juuri ole ollut (Sipponen 2020, 32). Kokemukset teknologian käyttöönotosta ovat vaihdelleet: toisille helppoa ja toisille haastavaa (Heinonen ym. 2022, 135). Teknologian myötä työnteon kuormittavuus on koettu pienemmäksi (Kortelainen 2021, 22). Koulutusta sekä perehdytystä olisi hyvä lisätä ja yhdenmukaistaa. Tulevaisuudessa yhä useampi hoitaja voi työskennellä etänä.

Etäpalveluiden määrä jatkaa kasvuaan

Digitalisaatio sosiaali- ja terveyspalveluissa jatkaa nopeaa kehitystä tulevinakin vuosina. Uusia palveluita ja toimintoja tullaan ottamaan käyttöön sekä siirtymään digimuotoon. Huomioitavaa on se, että sekä asiakkaat että hoitohenkilökunta saavat riittävästi opastusta ja koulutusta palveluiden saatavuudesta sekä käyttämisestä. Tekoälyn tulo mukaan ikääntyneiden palveluihin on ajankohtaista. (Niemelä ym. 2023, 94.)

Valtava määrä uudenlaisia keinoja ja palveluita on tulossa käyttöön lähivuosina. Luotettavan tutkimustiedon saaminen on tärkeää niiden vaikuttavuudesta sekä käyttäjäkokemuksista niin asiakkaan kuin hoitajan näkökulmasta.

Mäenpää T. 2023. Ikääntyneiden henkilöiden innovatiiviset turvaratkaisut kotona. Opinnäytetyö (AMK). Terveys ja hyvinvointi. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus käyttörajattuun kokoelmaan.

Lähteet:

Anttila, H. & Alarotu, E. 2023. Ikäteknologia edistää turvallista kotona asumista ja työhyvinvointia – hyödyt käyttöön kansallisella koordinaatiolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 11.10.2023. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-073-6

Hammar T., Mielikäinen L. & Alastalo H. 2018. Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Tutkimuksesta tiiviisti 44, joulukuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 10.10.2023. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-252-9

Heinonen, T., Lindfors, P. & Nygård, C.-H. 2022. Etäkotihoitotyön sisältö ja kuormittavuus sekä mahdollisuudet työurien pidentäjänä. Gerontologia, 36(2), 128–142. Viitattu 11.10.2023. Saatavilla: https://doi.org/10.23989/gerontologia.109921

Huang G. & Oteng SA. 2023. Gerontechnology for better elderly care and life quality: a systematic literature review. Eur J Ageing. 2023 Jun 22;20(1):27. Viitattu 25.10.2023. Saatavilla https://doi.org/10.1007/s10433-023-00776-9

Josefsson, K. & Hammar, T. 2022. Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 9.10.2023. Saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/144174

Kortelainen, S. 2021. Kotihoidon hoitajien kokemuksia hoitotyöstä teknologiarikkaassa ympäristössä. Pro gradu -työ. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 10.10.2023. Saatavilla: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20210669

Lähteenmäki, J., Niemelä, M., Hammar, T., Alastalo, H., Noro, A., Pylsy, A., Arajärvi, M., Forsius, P., Pulli, K. & Anttila, H. 2020. Kotona asumista tukeva teknologia – kansallinen toimintamalli ja tietojärjestelmät (KATI-malli). VTT Technology 373. Saatavilla: https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2020/T373.pdf

Niemelä, M., Kaartinen, J., Siira, T., Niskasaari, E., Anttila, H. & Vuokko, R. 2023. Kotona asumista tukevat teknologiat ikäihmisille -Kati viitearkkitehtuuri. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:32. Sosiaali – ja terveysministeriö. Helsinki. Viitattu 5.12.2023. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8664-0

Närvänen, J. 2021. Sähköisen palvelujen lisääntyminen terveydenhuollossa – Terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia sähköistymisestä ja sen vaikutuksesta työhön sekä työ- ja palvelukulttuuriin. Pro gradu -työ. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 24.10.2023. Saatavilla: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20211511

Sipponen, S. 2020. Kotihoidon hoitohenkilöstön kokemuksia etäkäynneistä. Pro gradu -työ. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 10.10.2023. Saatavilla: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20201516

Artikkelikuva: Freepik.com