Lääkehoitopassi – hyödyllinen vai riesa? Ohjaajien kokemuksia
Lääkehoitopassia käytetään valtakunnallisesti Suomessa sairaanhoitajakoulutuksen lääkehoidon opetuksen tukena. Passin tarkoitus on toimia ja varmentaa opiskelijoiden lääkehoidon toteutusta ja hallitsemista sekä auttaa opiskelijan roolista siirtymistä sairaanhoitajaksi. Lääkehoitopassia ei kuitenkaan hyödynnetä opinnoissa, ja näin siitä ei saada sen maksimaalista hyötyä.
Lääkehoito on yksi sairaanhoidon ja hoitoalan tärkeimmistä taidoista. Lääkehoidon oikeanlaisen toteutumisen varmistamiseksi sairaanhoitajalla tulee olla hyvä tieto- ja taitoperusta, päätöksentekotaito sekä toiminnan suunnittelu- ja toteutustaito (Sulosaari ym. 2010). Sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelma sairaanhoitajille antaa hyvän pohjan lääkehoidon toteutukselle (Aulio ym. 2023).
Lääkehoitopassi on kehitetty vuonna 2006 Turun ammattikorkeakoulussa, sillä haluttiin dokumentoida opiskelijoiden henkilökohtaista lääkehoidon osaamista ja kehittymistä koko koulutuksen ajan. Lääkehoitopassin perimmäinen tarkoitus on yhdistää lääkehoidon teoria ja käytännön toteutuminen ja näin kaventaa kynnystä opiskelijasta itsenäiseksi lääkehoidon toteuttajaksi. Aluksi passi oli paperinen, mutta vuodesta 2012 eteenpäin käytössä on ollut elektroninen versio, joka otettiin vaiheittain käyttöön. (Sulosaari ym. 2010; Leinonen 2012.) Lääkehoitopassin tarkoitus on tukea niin sairaanhoitaja – kuin myös muidenkin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten lääkehoidon toteutuksessa ja hallitsemisessa (Lääkehoitopassi 2022).
Lääkehoitopassi sisältää kattavasti erilaisia lääkehoitoon liittyviä oppimistehtäviä, joihin opiskelija merkitsee nähneensä ja tehneensä kyseisen oppimistehtävän näin tapahtuessa. Taidon hallittuaan ohjaaja täyttää passiin ”osaa” merkinnän opiskelijalle. Osa oppimistehtävistä on spesifejä, jonka vuoksi kaikkien tehtävien läpikäynti vaatii suunnittelua ja jopa tuuria harjoittelu- tai työpaikoista. ”Osaa” – merkinnän saamiseksi jokainen ohjaaja arvioi omakohtaisesti, milloin kokee opiskelijan osaavan kyseisen lääkehoidon oppimistehtävän.
Lääkehoitopassin käyttö ohjaajien näkökulmasta
Lääkehoitopassista puhutaan opiskelijoille koulutuksen aikana, mutta opiskelijat itse tai kliinisissä harjoitteluissa ohjaajat eivät välttämättä ymmärrä passin täyttämisen tärkeyttä tai sen mahdollista hyötyä. Monilla ohjaajilla ei ole lääkehoitopassiin tunnuksia, jolloin opiskelijoiden on mahdoton saada merkintöjä, vaikka niitä pyytäisivät. Ohjaajat saavat perehdytyksen passin käyttöön joko lääkehoitopassista, opiskelijoilta tai ei ollenkaan. Passin täyttö vie paljon aikaa muilta työtehtäviltä, ja ohjaajien tulisi toimia opiskelijoiden kanssa lääkehoidon oikeaoppisen toteutumisen varmistajana.
Ohjaajien kokemuksia kartoitettiin alkusyksystä 2023 sähköisellä kyselylomakkeella Webropolissa. Webropol-kysely oli saatavilla ohjaajille, kun he kirjautuivat lääkehoitopassiin. Vastaajia kyselyyn saatiin yhteensä 13 eri puolilta Suomea. Aktiivisten lääkehoitopassin käyttäjien määrää ei tiedetä, mutta vastaajamäärä on alhainen. Vähäinen vastaajamäärä saattaa johtua monesta seikasta, mutta varmaa on, että vastaajamäärät kertovat suoraan passin käyttöaktiivisuudesta, passin ongelmista tai mahdollisesti sen viemästä ajasta.
Ohjaajat tiedostavat lääkehoitopassin tuoman hyödyn opiskelijan lääkehoidon osaamisen tason hahmottamisessa. Passia voi myös hyödyntää opiskelijan käytännön harjoittelun lääkehoidon toteuttamisen tavoitteissa ja sen arvioinnissa. Lääkehoitopassin käyttö yhdistettynä sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmaan edistäisi tulevien sairaanhoitajien lääkehoidon hallintaa ja osaamisen kehittymistä. Ohjaajat eivät kuitenkaan käytä lääkehoitopassia hyödyksi, sillä kokevat lääkehoitopassin käytön liikaa aikaa vieväksi.
Mitä lääkehoitopassille voisi tehdä, jotta käyttö olisi aktiivisempaa?
Lääkehoitopassin kehittäminen on tärkeää, sillä parhaimmillaan se on hyödyllinen työkalu ohjaamaan sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoitotaidon oppimista kuin myös muussa ohjauksessa. Mikäli lääkehoitopassia pystyttäisiin kehittämään vielä yksilöllisemmäksi opiskelijalle ja harjoittelukohtaiseksi, passin käyttö lisääntyisi. Myös passin selkeyttäminen lisäisi passin käyttöaktiivisuutta.
Erilaisia haastattelu- ja kyselykanavia tulisi kehittää ja yhdistää, joissa ohjaajat pystyisivät kertomaan omista ajatuksistaan ja kehitysehdotuksistaan vapaasti. Myös lääkehoitopassin täyttö ja käyttö yhdistäminen sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmaan lisäisi käyttöä. Nämä kaikki voivat edistää yhä enemmän lääkehoidon hallintaa, sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamisen kehittymistä sekä pienentävät kuilua siirtyä opiskelijan roolista sairaanhoitajaksi.
Lähteet:
Aulio, A.; Eronen, H. & Moussa, B. 2023. Ohjaajien käyttäjäkokemukset lääkehoitopassin käytöstä. Opinnäytetyö. Sairaanhoitajakoulutus. Turun AMK. Lainattu 20.11.2023. https://www.theseus.fi/handle/10024/811487
Leinonen, T. 2012. Valtakunnallinen elektroninen lääkehoitopassi- Projektin loppuraportti. Turun ammattikorkeakoulu. Lainattu 20.11.2023. https://docplayer.fi/13631733-Valtakunnallinen-elektroninen-laakehoitopassi.html
Lääkehoitopassi. 2022. Lainattu 20.11.2023. https://laakehoitopassi.fi/
Sulosaari, V.; Erko, O. & Walta, L. 2010. Valmistuvan sairaanhoitajan lääkehoito-osaamisen vaatimukset – kohti kansallista konsensusta. Turun ammattikorkeakoulu. Lainattu 20.11.2023. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522161314.pdf