Isopropanoli hammastekniikassa, kierrätykseen vai haihdutetaan ilmaan?
Isopropanoli (IPA) on laajalti käytetty liuotin ja puhdistusaine, joka soveltuu monenlaiseen käyttöön. 3D-tulostamisessa sitä käytetään tulostuksen jälkeen tulosteiden viimeistelyyn. Tulosteiden pinnalla oleva kovettumaton muovikerros liuotetaan isopropanolilla pois. Tämä muovi sekoittuu isopropanolin joukkoon ja tekee IPA:sta jätettä. IPA on herkkä syttymään ja se tekee siitä vaarallisen aineen.
Nämä kaksi syytä aiheuttavat sen, että käsiteltävä IPA on ongelmajätettä ja sen hävittäminen on haastavaa. Isopropanoli ei sitoudu maa-ainekseen, joten sen kulkeutuminen pohjaveteen on mahdollista, mutta joutuessaan maahan se hajoaa alle viikossa. Isopropanoli haihtuu herkästi, mutta voi muodostaa syttyvän seoksen ilman kanssa jo 12 celsiusasteen lämpötilassa. Isopropanolin hajoamisaika ilmassa on noin 6-72 tuntia. Koska IPA haihtuu helposti ilmaan, on huhuttu, että hammaslaboratorioissa yhtenä hävittämismenetelmänä on ollut isopropanolin jättäminen ulos haihtumaan kulujen vähentämiseksi.
Isopropanolin jatkokäsittely hammaslaboratoriossa ja kotitalouksissa
Turun ammattikorkeakoululla käytetty isopropanolijäte haetaan Lassila & Tikanojan toimesta. 30 litran isopropanoliastian nouto ja kuljetus jatkokäsittelyyn, jossa se poltetaan, maksaa noin 250 euroa. Tähän 250:an euroon sisältyy jätemaksu, astian käsittelymaksu, lisäpalvelut ja kuljetusmaksu, joista kuljetusmaksun osuus on n. 80 % hinnasta. Hammaslaboratorion näkökulmasta korkea hinta pienen jätemäärän hävittämisestä ei varmasti kuulosta houkuttelevalta.
Kotitalouksista syntyvät siivouskemikaalit, joihin isopropanoli lukeutuu, voi viedä jätelajitteluasemalle maksutta 50 l/kg asti. Se miten hammaslaboratorioihin suhtaudutaan jäteasemilla (kotitalous vai yritys) voi vaihdella. Isopropanolijätteen hävittäminen tällä tavalla olisi kuitenkin ekologisuudeltaan parempi vaihtoehto, kuin ulkoilmassa haihduttaminen. Lajitteluasemalla se käsitellään kuitenkin oikeaoppisesti. Näin jätteestä saadaan edes jotain hyötyä sen sijaan, että siitä tulisi hukkaan heitettyä resurssia.
Jätehierarkia määrittää isopropanolin hyödyntämistavat
EU:n jätedirektiivin määrittelemän viisiportaisen jätehierarkian mukaan jätteen ensisijaiset hyödyntämismuodot ovat järjestyksessä:
- Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen,
- Uudelleenkäyttö,
- Kierrätys eli uusikäyttö,
- Hyödyntäminen energiana ja
- Loppusijoitus
- Isopropanolin osalta voimme keskittyä kohtiin 3 ja 4. Kohta 4 tarkoittaa isopropanolin kohdalla sitä, että se poltetaan ja se hyödynnetään lämpöenergiana.
Opinnäytetyötä tehdessämme kävi ilmi, että hammastekniikassa syntyvä isopropanolijäte on myös tislattavissa. Tislaamisella tarkoitetaan nesteen tai nesteseoksen puhdistusta, jolloin saadaan eroteltua esim. isopropanolista siihen kuulumattomat aineet, kuten 3D-tulostusmuovijäämät. Tislaaminen sijoittuu jätehierarkiassa kohtaan 3 ja tarkoittaa isopropanolin kierrätystä ja sen uusiokäyttöä.
Ongelmaksi tislaamisessa muodostuu tislausprosessiin tarvittavan isopropanolin määrä. Ottaessamme yhteyttä liuottimia kaupallisesti tislaavaan yritykseen selvisi, että yhteen tislausprosessiin kyseisessä yrityksessä vaaditaan 400 litraa nestettä.
Hammaslaboratorioiden alueellinen yhteistyö avuksi kierrätyksessä?
Kuinka sitten saisimme kerättyä 400 litraa isopropanolia? Ehdotuksemme on, että isopropanoli kerättäisiin alueellisesti esimerkiksi vuosittain samaan aikaan useista eri hammaslaboratorioista, sillä tuskin mikään suomalainen hammaslaboratorio pystyy säilyttämään omissa tiloissaan näin isoa määrää jäteisopropanolia.
Tämä järjestely vaatisi alueellista yhteistyötä eri hammaslaboratorioilta. Kerättävän isopropanolin laatu ja ominaisuudet pitäisi testata. Sopiiko se tislauksen jälkeen uudelleen käytettäväksi. Kierrätys vaatisi myös logistiikan pohtimista ja neuvottelua tislaavan yrityksen kanssa prosessin hinnoista.
Yksi asia on kuitenkin selvä, noudattaaksemme EU:n jätedirektiiviä isopropanoli tulisi ensisijaisesti kierrättää, eikä hyödyntää energiana polttamalla. Kierrätystä varten vaaditaan kuitenkin paljon vaivaa ja suunnittelua, joten sen toteuttaminen on haastavaa. Kunnes kierrätyksen suunnittelun ongelmakohdat on selvitetty, on isopropanolin hyödyntäminen polttamalla joko oikeaoppisia reittejä pitkin, tai viemällä se lajitteluasemalle parempi vaihtoehto kuin sen jättäminen ulkoilmaan haihtumaan.