Nainen työskentelee tietokoneella.

Verkkokoulutus motivoi ja parantaa sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskuosaamista

03.12.2023

Lääkehoidon osaamisen merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan, koska väestö ikääntyy, lääkkeiden käyttö lisääntyy ja yhä vaativimpien lääkehoitojen käyttö yleistyy. Samalla sairaanhoitajien työnkuva muuttuu ja työn vastuualueet laajenevat. Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä selvitettiin sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskuosaamista ja laadittiin kehittämissuunnitelma lääkehoidon verkkokoulutukseen Skhole Oy:lle.

Lääkehoidossa tapahtuneet virheet ovat maailmanlaajuisesti suurin syy terveydenhuollon haittoihin ja vahinkoihin ja aiheuttavat vuosittain jopa yli 40 miljardin dollarin kustannukset valtioille (WHO 2019). Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan joka viides lääkkeenanto on virheellinen (Härkänen ym. 2019).

Sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskutaidot ovat puutteelliset

Master School -opinnäytetyössä kartoitettiin sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskutaitoja ja lääkehoidon lääkelaskuverkkokurssin vaikutuksia opiskelijoiden lääkelaskuosaamiseen. Näiden tulosten pohjalta laadittiin suunnitelma, jonka avulla verkkokurssia voidaan kehittää vastaamaan paremmin opiskelijoiden todellisia oppimistarpeita.

Opinnäytetyöstä saatujen tulosten mukaan sairaanhoitajaopiskelijat eivät koe lääkelaskutaitojaan riittävän hyväksi. Yli kolmasosa opiskelijoista ilmoitti oman lääkelaskuosaamisensa erittäin heikoksi ennen kurssin aloittamista. Verkkokurssin suorittamisen jälkeen lähes neljäosa opiskelijoista arvio taitojensa parantuneen tai samalle tasolle kuin ennen kurssin aloittamista. Suurimmalla osalla opiskelijoista oli ongelmia erityisesti pitoisuuksien, laimennosten sekä monitasoisten laskujen kanssa, jotka sisälsivät yksikkömuunnoksia ja lääkeannosten laskemista.

Opiskelijoiden oma-arvioon saattavat vaikuttaa opintojen vaihe sekä se, onko opiskelija alku- vai loppuvaiheen opiskelija. Myös opiskelijan pohjakoulutus sekä oma motivaatio ja itseluottamus vaikuttavat osaamisen arviointiin. Heikompi loppuarvio saattaa johtua muun muassa siitä, että opiskelija on arvioinut alussa omat taitonsa liian korkealle tai hän on kokenut verkkokurssin vaikeaksi, koska hänen matematiikan perustaitonsa ovat heikot.

Verkkokoulutus on kustannustehokasta ja parantaa potilasturvallisuutta

Verkkokoulutusten tuominen osaksi sairaanhoitajakoulutusta on kestävää kehittämistä – verkkokoulutuksesta hyötyvät opiskelija, potilas ja yhteiskunta. Verkkokoulutusten käyttö on lisääntynyt voimakkaasti sosiaali- ja terveysalalla. Lääkehoidon verkkokoulutuksia käytetään sekä perusopetuksen tukena eri koulutuksissa että valmistuneiden ammattilaisten täydennyskoulutustarjonnassa. (Lahti 2014 & Banzi ym. 2018.)

Verkko-oppiminen tuo joustavuutta oppimiseen: opiskelijat voivat tehdä koulutuksia omassa tahdissa ja oman oppimisen mukaisesti. Parhaimmillaan oppiminen voi tapahtua paikasta ja ajasta riippumatta ja verkkokoulutus tarjoaa siihen hyvät mahdollisuudet.  (Dahlke ym. 2022.)

Verkkokoulutuksen etuja ovat:

  • joustavuus ja oma-tahtinen opiskelu
  • opiskelu ei ole sidottu paikkaan tai aikaan
  • oppimateriaalin saatavuus on hyvä
  • oman osaamisen seuranta on helppoa
  • nopea palautteen saaminen
  • kustannustehokkuus, pienempi hiilijalanjälki ja pienemmän kustannukset

(Virtala 2023).

Opinnäytetyöstä saatujen tulosten ja aikaisempien tutkimustulosten perusteella on selvää, että sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskuosaamisen koulutus vaatii kehittämistä. Koulutusten laatua ja vaikuttavuutta tulisi seurata jatkossakin, jotta kursseja ja opetusmateriaaleja voidaan kehittää vastaamaan opiskelijoiden todellista tarvetta.  Opiskelijoiden ja opettajien valmiutta opiskella ja opettaa verkossa tulee tukea ja vahvistaa.

Lähteet:

Banzi, R, Cereda D., Kwag, K., Moja L, Pecoraro, V., Rigon, G., Tramacere, I. & Vaona, A.  2018. E-learning for health professionals. In Quaderni ACP. Vol. 25, Issue 2, 49. Associazione Culturale Pediatri. Viitattu 2.12.2023. https://doi.org/10.1002/14651858.CD011736.pub2

Dahlke, S., Hunter, K. F, Kalogirou, M. R. & Pietrosanu, M. 2022. Using an E-learning activity to enhance student nurses’ understanding of cognitive impairment. Nurse Education Today, 108. Viitattu 4.1.2023. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2021.105167

Härkänen, M., Saano, S. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2019. Lääkehoidon vaaratapahtumat ja niihin vaikuttavat tekijät – katsaus lääkehoidon turvallisuutta arvioineen projektin tuloksiin. Suomen farmasialiitto ry.

Lahti, M. 2014. Evaluation of an e-learning course: coercion practices in psychiatric nursing. Turun yliopisto.

Laukkanen, E., & Ruokoniemi, P. 2021. Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Viitattu 5.1.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8682-4

Lähteenmäki, M. 2023. Sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskutaitojen osaamisen vahvistaminen verkkokoulutuksen keinoin – Theseus. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Opetusministeriö. 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. Viitattu 5.1.2022. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80112/tr24.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valvira. Lääkehoidon toteuttaminen. Viitattu 23.11.2021. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoidon-toteuttaminen

Virtala, N. 2023. Miksi valita digitaalinen oppimisympäristö: vinkit oppimisympäristön valintaan.  Vuolearning. Viitattu 3.12.2023. https://www.vuolearning.com/fi/blog/vinkit-digitaalisen-oppimisalustan-valintaan