Lajitellaanko varsinaissuomalaisten koulujen, päiväkotien ja toimistojen sekajätteet määräysten mukaan?

08.12.2023

EU-maissa yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä (Neligan 2018). Yhdyskuntajätteen kierrätysaste Suomessa vuonna 2021 oli kuitenkin vain 37 prosenttia (Pirtonen 2023). Suomessa jätehuolto on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana ja keskeiseksi osaksi on noussut jätteen muodostamisen ehkäisy. Kun jätteet kerätään omiin jätejakeisiinsa, on materiaalin kierrättäminen mahdollista ja materiaali myös säilyttää arvonsa. (Puranen 2022, 9.)

Suomessa jätehuolto on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana ja keskeiseksi osaksi on noussut jätteen muodostamisen ehkäisy.

Sekajätteen koostumusta on tutkittu eri tahojen toimesta ympäri Suomea useiden vuosien ajan, mutta tutkimukset ovat koskeneet pääasiassa kotitalous- tai yhdyskuntajätteitä. Opinnäytetyössä Kuntien palvelukiinteistöjen sekajätteen koostumustutkimus selvitettiin Varsinais-Suomen kuntien palvelukiinteistöjen sekajätteen koostumusta ja kiinteistöjen erilliskeräysmahdollisuutta.

Yhdyskuntajätteen erilliskeräyksestä päävastuussa ovat kunnat. Kunnat ovat vastuussa jätehuollon järjestämisestä alueellaan, jolloin jätteiden kuljetuksen seuranta ja valvonta kuuluu kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Aina vastuussa oleva viranomainen ei kuitenkaan ole saanut tarvittavia tietoja ja erilliskeräysvelvoitteiden noudattamisen varmistus on ollut mahdotonta. (HE 40/2021 3.3) Sekajätteiden koostumustutkimukset ovatkin tärkeässä roolissa tuottamassa suuntaa-antavaa tietoa tutkitun alueen jätteiden erilliskeräyksen toteutumisesta. Tämän informaation avulla jätehuoltoa voidaan kehittää vastamaan tulevaisuuden tarpeita.

Tutkimus lähti liikkeelle tarpeesta saada tietoa kuntien palvelukiinteistöjen sekajätteen koostumuksesta ja sekajätteen sisältämän kierrätyskelpoisen materiaalin määrästä. Tutkimuksen suunnittelivat ja toteuttivat Turun AMK:n opiskelijat ja apuna toimi asiantuntijoita Turun AMK:sta, Lounais-Suomen jätehuollosta (LSJH) ja Suomen Kiertovoimasta (KIVO). Tutkimuksen pohjana toimi KIVOn Opas sekajätteen koostumustutkimuksiin (2022).

Tutkimus lähti liikkeelle tarpeesta saada tietoa kuntien palvelukiinteistöjen sekajätteen koostumuksesta ja sekajätteen sisältämän kierrätyskelpoisen materiaalin määrästä.

Tutkimuksen lajitteluosuus toteutettiin Turussa Topinojan jätekeskuksessa syyskuussa 2023. Lajiteltavaksi saapui sekajätettä Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Raision ja Turun kouluista, päiväkodeista ja toimistoista yhteensä 445,3 kg. Joka kunnasta oli mukana yksi kiinteistö jokaisesta toiminnosta ja jokaisesta tuli 660-litrainen astia lajiteltavaksi.

Tutkimuksen tulokset ovat suuntaa-antavia alueen kunnallisten palvelukiinteistöjen sekajätteen koostumuksesta. Kiinteistöjen lajittelumahdollisuudet poikkesivat toisistaan, mutta kaikissa oli silti mahdollisuus erilliskerätä vähintään kahta seuraavista jakeista:

biojäte
kartonkipakkaus tai pahvi
lasipakkaus
metalli
muovipakkaus
paperi.

Joillain kiinteistöistä oli mahdollista erilliskerätä kaikkia edellä mainittuja jätteitä, mutta silti osaa niistä löytyi sekajätteen joukosta suuriakin määriä. Tutkimuksen lajittelu toteutettiin KIVOn Oppaan (2022) toisen jaetason mukaan, mutta tulokset on havainnollistettu ensimmäisen jaetason mukaan datan selkeyttämiseksi.

Tutkituista jätteistä suurin jae painoprosentuaalisesti oli paperi. Suurin osa paperista oli pehmopaperia, joka kuuluisi lajitella syntypaikallaan biojätteeksi, mutta oli kuitenkin KIVOn lajitteluohjeessa paperin alainen jae paperipakkausten ja muun paperin kanssa. Biojätettä oli sekajätteen joukossa painoprosenttuaalisesti toiseksi eniten. Sekä paperi että biojäte olivat kosteaa ja painavaa jätettä ja ihmetyttääkin, miksi niitä ei erilliskerätä huolellisemmin, koska painavana jätteenä se nostaa sekajätteen jätehuoltomaksuja. Muovia ja kartonkia on paljon tilavuudeltaan, sillä ne ovat kevyttä jätettä.

Varsinais-Suomen viiden koulun, viiden päiväkodin ja viiden toimiston eli yhteensä 15 tutkitun kiinteistön sekajätteen koostumus painoprosentteina.

Positiivisena yllätyksenä lajitellun sekajätteen joukosta löytyi metallia ja lasia vain vähäisiä määriä. Lasipakkauksia esiintyi vain muutama kappale ja metallia hieman enemmän. Myös tekstiilejä ja jalkineita sekä vaarallisia kemikaaleja oletettiin olevan enemmän sekajätteen joukossa. Nämä jakeet ovatkin ehkä enemmän kotitalouden jätteisiin päätyviä ja siksi niitä ei kulkeudu kouluun tai työpaikalle niin paljon.

Positiivisena yllätyksenä lajitellun sekajätteen joukosta löytyi metallia ja lasia vain vähäisiä määriä.

Mahdollisia virhelähteitä on voinut tapahtua tutkimuksen kaikissa vaiheissa, mutta eniten niitä oli lajittelussa ja punnituksessa. Biojäte ja paperi todettiin kosteiksi, jolloin ne vääristävät tuloksia. Osittain sekajätteeseen lajiteltiin myös biojätettä sekä muita jakeita niiden ollessa liian pieniä eroteltavaksi. Jätettä ei lajitteluvaiheessa seulottu, jolloin yksittäisiä painavampia jätteitä on voinut inhimillisenä virheenä päätyä väärään jakeeseen.

Kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden kuntien ja kiinteistötyyppien välillä esiintyi eroa tuloksissa. Sekalaista jätettä oli painoprosentuaalisesti tutkitusta jätteestä vain 16,2 % eli se jäte, joka tutkituissa astioissa olisi kuulunutkin olla. Tämä herättää miettimään, mistä johtuu jätteiden lajittelematta jättäminen kiinteistöissä, joissa siihen selkeästi on mahdollisuus. Onko se välinpitämättömyyttä, tietämättömyyttä vai eikö kiinteistöjen sisällä erilliskerätä jätteitä?