Lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen Green Care -ympäristön ja toiminnallisten menetelmien avulla
Yhteiskunnan haastavien asioiden vallitessa on merkityksellistä kiinnittää huomioita lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä heidän kokemuksiinsa. Osallisuuden kokemuksella on kauaskantoisia vaikutuksia niin positiivisesti kuin negatiivisesti, joten on tärkeää huomioida ne jo varhaisessa vaiheessa. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä kehitettiin toiminnallinen menetelmä nimeltä Tuhansien tarinoiden metsä.
Tuhansien tarinoiden metsä luo mahdollisuuksia lasten ja nuorten osallisuuteen sekä toimii ennaltaehkäisevänä menetelmänä. Opinnäytetyötä varten kartoitettiin prosessin alussa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä edistettäviä teemoja yhdessä toimeksiantajan kanssa. Esille nousivat erityisesti osallisuuden edistäminen sekä ennaltaehkäisyn tärkeys, jossa keskiössä ovat lapset sekä heidän huomioiminen. Menetelmässä hyödynnettiin myös Green Care -ympäristöä hoivamaatilan muodossa ja sen luomia mahdollisuuksia työskentelyssä ja edellä mainittujen asioiden edistämisessä sekä toiminnallisten menetelmien käytössä.
Osallisuuden ja ennaltaehkäisyn merkitys
Osallisuus on merkittävä asia yhteiskunnallisesti sekä yksilötasolla. Se on mukanaoloa, vaikuttamista, huolenpitoa, yhteen kuulumista sekä osalliseksi pääsemistä. Osallisuus voidaan jakaa yhteisölliseen, yhteiskunnalliseen sekä toiminnalliseen osuuteen. Se on kuulumista yhteisöön, yhteiskunnallisissa toiminnoissa mukana oloa sekä toiminnallinen osallisuus on mielekästä toimintaa. (Kari & Niskanen 2021, 74.)
Mahdollisuuksien tarjoaminen ja niihin kannustaminen on jo askel osallisuuden edistämiseen. Green Caren ja toiminnallisten menetelmien yhdistäminen edesauttaa lapsia ja nuoria myös tutustumaan uusiin ihmisiin sekä solmimaan uusia kaverisuhteita ohjaajan tukemana. Samalla menetelmien avulla lapsi saa äänensä kuuluviin ja huomaa, että hänen kokemuksillaan sekä kertomallaan on merkitystä.
Lapsen tai nuoren näkökulmasta osallisuus ei tarkoita sitä, että lapselle annetaan vastuu päättää kaikesta. Lapsen tulee pystyä luottamaan siihen, että saa aikuisilta rajoja, rakkautta, huolenpitoa ja osallisuus on turvallista. Omien näkemysten kertominen on osallisuutta, vaikkei ne aina toteutuisi. Päätös siitä, että lapsi ei halua kertoa jotakin tai osallistua on myös osallisuutta. On kuitenkin aikuisena muistettava tarjota osallistumisen mahdollisuuksia. Aikuiselta vaaditaan vaivannäköä, taitoa ja kaikenlaisille lapsille osallistumisen tukemista ja mahdollisuuksien luomista. Etenkin pienten lasten kohdalla vaaditaan paljon tukea ja vaivannäköä aikuisilta. (Tulensalo ym. 2021, 19.)
Nuorena koetut osallisuuden kokemukset mahdollistavat osallisen toiminnan myös vanhempana sekä lisäävät halua vaikuttaa yhteiskunnallisiinkin asioihin.
Green Care -ympäristöä voi hyödyntää turvallisesti siihen, että lapsi saa vaikuttaa hänen tasoisiin päätöksentekoihin. Aikuisen tukemana mahdollisuus tehdä päätöksiä on hyvä keino harjoittaa erilaisia taitoja joutumatta ottamaan liian isoa vastuuta, mikä puolestaan loisi turvattomuuden tunnetta. Varhaisessa vaiheessa luodut mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään, päätöksiin sekä osallisuuden tunteminen luovat hyvän perustan tulevaan sekä halun jatkossakin toimia niitä edistäen. Nuorena koetut osallisuuden kokemukset mahdollistavat osallisen toiminnan myös vanhempana sekä lisäävät halua vaikuttaa yhteiskunnallisiinkin asioihin.
Kuitenkaan suoraa yhteyttä ei voida vetää lasten ja nuorten aktiivisen osallistumisen ja osallisuuden kokemuksen välille, sillä osallisuus on yksilöllisenä kokemuksena henkilökohtainen, subjektiivinen sekä tunneperäinen ilmiö, joka syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sen kokemus on jokaiselle yksilöllinen, jossa toiselle ihmiselle voi riittää pieni osallistuminen tunteakseen itsensä osalliseksi. Osallisuuden vastakohtana on myös syrjäytyminen. (Raatikainen ym. 2019, 139.) Green Care -ympäristön ja siellä toiminnallisten menetelmien hyödyntämisestä ei voi kuitenkaan vetää suoraa johtopäätöstä siitä, miten ne tukevat yksilöinä lasten ja nuorten osallisuuden kokemusta sekä kuulluksi tuloa. Kuitenkin aikuisen on hyvä tarjota mahdollisuuksia, vaikka niistä ei olisi varmaa hyötyä jokaiselle. Hyöty voi kuitenkin ilmetä myöhemmin, vaikka se ei heti näkyisikään.
Ennalta ehkäisevä työ edistää osallisuuden tunnetta ja mahdollisuuksia.
Osallisuuden vastakohtana on osattomuus, joka voi syntyä ihmisen jäädessä ulkopuolelle yhteisöllisestä toiminnasta eri elämän osa-alueilla. Osattomuuden kokemusta saattavat lisätä huono terveydentila, köyhyys, heikoksi koettu elämänlaatu tai lähiyhteisön puute sekä työttömyys tai oleminen ilman opiskelupaikkaa. Osattomuus voi olla kierre, jossa eri osa-alueet seuraavat toisiaan. Ennaltaehkäisevillä toimilla voidaan pyrkiä vähentämään osattomuutta yhteiskunnassa. (Kari & Niskanen 2021, 74 – 75.)
Ennalta ehkäisevä työ myös edistää osallisuuden tunnetta ja mahdollisuuksia. Lapsille ja nuorille on jo varhaisessa vaiheessa luotava merkityksellisyyden ja tärkeyden tunne, jotta he kykenevät siihen vanhempanakin. Näiden asioiden tukeminen on erityisen tärkeää varsinkin neuropsykiatrisista haasteista kärsivien lasten osalta, joilla on esimerkiksi ADHD, autisminkirjon häiriöt tai touretten oireyhtymä.
Green Care ympäristönä toiminnallisten menetelmien hyödyntämisessä sekä osallisuuden edistämisessä
Luonnossa oleskelusta on kehittynyt hyvinvointityöskentelyn suuntaus, jota kutsutaan Suomessa nimellä Green Care, vihreä hoiva. Se on hyvinvointia vahvistavaa luontolähtöistä toimintaa. Menetelmiä hyödynnetään kuntoutuksessa, terapiatyöskentelyssä, kasvatustyössä ja valmennuksessa. Lisäksi menetelmiä on mahdollista käyttää eri asiakasryhmien kanssa. (Suomi ym. 2016, 9.)
Green Care ympäristönä voi olla monipuolinen ja tarjota runsaasti mahdollisuuksia erilaisiin ryhmätoimintoihin tai yksilötyöskentelyyn. Luonnossa olemisella ja liikkumisella on runsaasti positiivisia terveysvaikutuksia niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. Lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä on hyvä keino hyödyntää Green Care -ympäristöä. Green Care ympäristönä mahdollistaa jo itsessään osallisuuden edistämisen.
Luonnossa liikkuessa ihmisen psyykkinen energia vahvistuu. Persoonallisuuden ja luovuuden kehitykseen vaikuttaa merkittävästi lapsuudessa koetut luontokokemukset. Metsäseikkailut ovat lapsen psyykeen ja luonnon intensiivistä vuorovaikutusta. (Suomi ym. 2016, 7.)
Luonto ympäristönä antaa mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksille sekä tilaa vapaalle liikkumiselle ja luovalle ajattelulle.
Green Caren tarjoamien positiivisten vaikutuksia hyödyntämällä voi toteuttaa toiminnallisia menetelmiä luovasti ja uudessa ympäristössä. Erilaisia toiminallisia menetelmiä voi rohkeasti toteuttaa luonnossa, ja se saa erityisesti lapset vapautumaan sekä ajattelemaan asioita uudella tavalla.
Kuten Tuhansien tarinoiden metsässä hyödynnettiin erilaisia toiminnallisia menetelmiä, voi niitä hyödyntää matalallakin kynnyksellä. Erilaisia toiminnallisia menetelmiä, joita luonnossa, metsässä ja maatilalla voi käyttää, on esimerkiksi tarinalliset menetelmät, kuvataiteellisuus, musiikki, luonnon äänet ja liikkuminen sekä kehollisuus.
Green Care -työskentelyllä on erilaisia myönteisiä vaikutuksia, kuten tunteiden avautuminen, itsetuntemuksen syventyminen, empatian, vastuuntunnon sekä vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Positiivisia vaikutuksia ovat lisäksi oman elämän pohtimisen selkeytyminen, kauneudentajun kehittyminen, keskittymisen, havainnoinnin sekä läsnäolon vahvistuminen, luovuuden ja leikkimiskyvyn kehittyminen, maailmankuvan avartuminen. Green Care -työskentelyssä luontosuhde syvenee sekä herkistyy ja keho sekä mieli rauhoittuvat. (Suomi ym. 2016, 16.)
Esimerkiksi luonnossa maalaaminen tuo uusia mahdollisuuksia mielikuvituksen käytössä sekä luo turvallisen ympäristön vaikeistakin aiheista keskusteluun tekemisen ohella. Toiminta luonnossa voi olla yhteistä, ja siihen voi kaikki osallistua omalla panoksellaan. Esimerkiksi kuvataiteellisuutta hyödyntäessä voi lapset ja nuoret tehdä yhteisen ison luomuksen sen sijaan, että jokainen tekisi oman. Myös musiikin kuuntelu ja kehollisuus voivat olla yhteistä tekemistä, jotta jokainen pääsee osallistumaan sekä olemaan mukana.
Green Care -ympäristö ja toiminta on hyvää lapsille ja nuorille. Maatilaympäristö luo hyvät puitteet lasten ja nuorten ryhmille rauhallisuuden ja ympäristön tuomien mahdollisuuksien avulla. Luonto tarjoaa kaupunkiin verrattuna paljon tilaa vapaalle liikkumiselle, kauniin sekä rauhallisen ympäristön ja puitteet uusien asioiden kokemiselle. Vaikka maatilaympäristö tuo virikkeitä, se toimii myös rauhoittavana ympäristönä kiireiseen kaupunkiin verrattuna.
Green Caren tuomia hyvinvointivaikutuksina on myös todettu, että ADHD-lapsille on suositeltua, että he viettäisivät mahdollisimman paljon “vihreää aikaa” eli aikaa luonnossa sekä ulkoilmassa. Lapset nauttivat leikkimisestä luonnossa sekä se kehittää useita tärkeitä taitoja kuten motorisia taitoja, mielikuvituksen käyttöä, luonnon hyödyntämistä ilon lähteensä sekä rauhoittumista. Luonto vaikuttaa siis useisiin lapsen aisteihin. (Suomi ym. 2016, 73.)
Useasti ADHD:n omaavat lapset saavat muita enemmän negatiivista palautetta suorituksistaan tai arjen toiminnoistaan. Luonto ympäristönä antaa mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksille sekä tilaa vapaalle liikkumiselle ja luovalle ajattelulle.
On tärkeää tarjota rahoittavia ympäristöjä ja mahdollisuus aistikuormituksen vähentämiselle esimerkiksi ADHD:n omaavien lasten kohdalla. Lapset rentoutuvat tekemällä, joten liikkumisen mahdollisuutta on hyvä tukea ja huomioida se ympäristöissä. (Savikuja & Puustjärvi 2022, 168–169.) Luonto mahdollistaa vapaamman liikkumisen ja vähemmän ympäristön vilkkauden kaupunkiin verrattuna. Toiminnalliset menetelmät luonnossa tukevat tekemisen ja rauhallisen ympäristön tarvetta. Toiminnallisten menetelmien laajat käyttömahdollisuudet auttavat löytämään sopivaa tekemistä eri asiakasryhmien kanssa, ja niitä pystyy hyödyntämään lasten, nuorten ja aikuisten kanssa.
Lähteet:
Kari, O. & Niskanen, T. 2021. Kasvun ja osallisuuden edistäminen. 5., uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Raatikainen, E., Rahikka, A., Saarnio, T. & Vepsä, P. 2019. Ammattina sosionomi. 3. uud.p. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Savikuja, T. & Puustjärvi, A. 2022. Nepsy-opas. Tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin. 2. p. Jyväskylä: PS-kustannus.
Suomi, A., Juusola, M. & Anundi,E. 2016. Vihreä hoiva ja voima. Helsinki: Terapia- ja valmennuskeskus Helsingin Majakka.
Tulensalo, H., Kalliomeri, R. & Laimio, J. 2021. Kohti lapsen näköistä osallisuutta. Helsinki: Pelastakaa lapset ry. Viitattu: 5.12.2023. https://pelastakaalapset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/main/2021/05/20140644/kohti-lapsen-nakoista-osallisuutta-kirja.pdf
Artikkelikuva ja viimeinen kuva: Pixabay-kuvapankki