Fanit valokeilaan yleisessä kirjastossa
Näkyvä fanitus mielletään usein väliaikaiseksi, intensiiviseksi ilmiöksi, joka koskee vain nuorimpia ikäluokkia. Tosiasiassa faneja löytyy kaiken ikäisistä, ja erilaiset fanikulttuurit koskettavat isoa osaa ihmisistä jossain vaiheessa elämää. Fanius on aina ajankohtainen ilmiö, jonka suosituimmat kohteet vaihtelevat tiuhaan tahtiin. Suomalainen yleinen kirjasto puolestaan on julkinen palvelu, joka on avoin ja ilmainen kaikille. Se pyrkii pysymään yhteiskunnan muutoksissa ajan tasalla ja tukemaan kansalaisten lukutaitoa, ilmaisunvapautta ja pääsyä kulttuurin äärelle asiakkaiden kaikissa ikävaiheissa. On kiinnostavaa tarkastella, miten nämä kaksi laajasti ihmisten elämään mahdollisuuksia tarjoavaa, helposti saavutettavaa tahoa voivat liittyä toisiinsa, ja mitä ne voivat myös toisilleen tarjota.
Nykyaikainen fanius ylittää maantieteelliset esteet ja luovuuden rajat
Ihmisten mielissä elää faneista ja fanittamisesta monenlaisia stereotypioita, mutta niiden kokonaisuus on monitahoisempi ilmiö kuin usein ymmärretään. Fanius voi vaikuttaa esimerkiksi henkilön oman identiteetin muovautumiseen, yhteisöllisyyden kokemuksiin ja jopa poliittisuuteen. Fanitus ei myöskään rajaudu vain popkulttuuriin, vaikka se kenties näkyvin faniuden suuntaus onkin, vaan se voi koskea miltei mitä tahansa median tuotetta, henkilöä tai ryhmää – esimerkiksi urheilujoukkuetta tai tuotemerkkiä. Internetin ja mobiililaitteiden yleistymisen myötä kommunikaatio fanien välillä on muuttunut maailmanlaajuiseksi, ja fanituksen kohteita voi löytyä mistä päin maailmaa tahansa. Myös fanien luovuus on voinut tietotekniikan kautta puhjeta kukkaan – nopealla googlauksella voi löytää miljoonittain fanien tekemiä taideteoksia piirroksista videoihin ja teksteihin.
Yleinen kirjasto on avoin monipuoliseen käyttöön
Suomalaiset kirjastot ovat joutuneet muuttumaan paljon vastatakseen ihmisten tarpeisiin ja kilpaillakseen muiden vapaa-ajan vieton vaihtoehtojen kanssa. Vaikka perinteinen aineistojen lainaaminen on yhä merkittävä osa palveluja, niiden rinnalle on tullut paljon uutta. Kirjaston tiloja muutetaan monikäyttöisemmiksi ja niistä löytyy yhä useammin myös yhteistyökumppaneiden palveluja. Nykyaikainen kirjasto tarjoaa monenlaista perinteisemmistä palveluista suuriinkin tapahtumiin, tiedonhausta ja tietotekniikkaopastuksesta taidenäyttelyihin. Esimerkiksi fanikulttuureihin sitoutuvat tapahtumat eivät ole enää harvinaisuus kirjastoympäristöissä – muun muassa Harry Potter -päivistä on tullut joka vuosi toistuva, odotettu ilmiö, johon osallistuu paljon eri ikäisiä ihmisiä.
Faneja ja kirjastoja yhdistävät tekijät
Kirjaston kautta fanit, joilla ei esimerkiksi ole mahdollisuuksia käyttää rahaa fanitukseensa, voivat saada uutta sisältöä harrastukseensa. Yksi yleisen kirjaston suurimmista peruspilareista on tarjota kulttuuria kaikille varallisuuteen ja kuluttamiskykyyn katsomatta. Fanitoiminta taas on muutenkin usein kaupallisuuden ja kuluttamisen logiikkaa vastaan toimivaa, sillä fanit luovat paljon omaa sisältöä kiinnostuksensa kohteista ja jakavat sitä ilmaiseksi eri verkkosivustojen ja -yhteisöjen kautta.
Myös eri medioiden muodot ja niiden käyttö ovat aihepiiri, joka yhdistää kirjastoa ja faneja. Kirjastolla on oma osansa medialukutaidon opetuksessa, ja fanit taas ovat eksperttejä erilaisten medioiden hyödyntämisessä. Vaikka fanius nähdään korostetun emotionaalisena ilmiönä, faneja ajaa tunteen lisäksi halu kerätä faktoja kiinnostuksensa kohteesta. Kirjasto taas pyrkii ohjaamaan asiakkaitaan siinä, miten löytää paikkansa pitävää tietoa. Luonnollisesti itseä suuresti kiinnostava aihe myös motivoi ihmistä oppimaan. Kirjastolla on vakituinen asema ikuisen oppimisen kannustajana, ja fanit taas ymmärtävät kaiken siitä, miten motivoiva kohde voi saada ihmisen keräämään tietoa.
Luova toiminta ja yhdessä tekeminen ovat merkittäviä osia faniutta. Nämä ovat tarpeellisia ominaisuuksia, jos haluaa ideoida ja järjestää uutta ohjelmaa, niin kuin kirjastoissa usein pyritään tekemään. Siksi fanien ja kirjaston yhteistyössä luomat ja toteuttamat suunnitelmat voisivatkin olla menestyksekkäitä. Fanit ovat perillä siitä, mitä he haluavat harrastuksensa piiristä, ja kirjasto kykenee tarjoamaan toteuttamisen puitteita, kuten tapahtumiin käytettäviä tiloja ja kokemusta ohjelman järjestämisestä.
Mitä yhteistyö vaatii?
Jotta yhteistyö yleisen kirjaston ja fanien välillä voisi toimia, vaaditaan aktiivisuutta molemmilta osapuolilta. Ensimmäinen askel on kuitenkin mielestäni kirjastojen vastuulla, sillä se on kokonainen, järjestelmällinen ja ohjattu yhteiskunnallinen organisaatio, jonka hallussa on pysyviä tiloja ja erilaisia resursseja. Tieto kirjaston tarjoamista mahdollisuuksista pitäisi saada välitettyä faneille niin, että informaatio varmasti leviäisi riittävän laajalle. Lisäksi kirjaston työntekijöillä tulisi olla yhteistyötä varten ymmärrystä fanikulttuureista kokonaisilmiönä. Ilmiö on laaja, se elää jatkuvassa muutoksessa, ja sen tarkka määritteleminen on haastavaa. Fanius on myös jokaiselle ihmiselle omanlaisensa, henkilökohtainen ja yksilöllinen kokemus. Tästä syystä fanien kohderyhmän kärryillä pysyminen vaatii aiheeseen perehtymistä.
Yhteistyön tarjoamien mahdollisuuksien hahmottaminen vaatii myös yhteistä ideointia. Kirjaston työntekijöiden ja fanikohderyhmän välillä voisi olla esimerkiksi ideatyöpajoja. Uuden konseptin kokeileminen on aina riski organisaation resurssien optimaaliselle hyödyntämiselle, mutta ilman riskien ottoa ei kehittymistäkään voi tapahtua. Juurikin kohderyhmään tutustumisella ja sen kanssa kommunikoimalla tätä riskiä voi pienentää.
Tarjoamalla eri fanikulttuurien harrastajille kiinnostavia palvelumahdollisuuksia kirjasto voi tavoittaa ihmisiä, jotka eivät muuten kävisi kirjastossa. Aikana, jona syrjäytyminen on surullisen kuuluisa yhteiskunnallinen ongelma, ei pidä vähätellä sitä, mikä merkitys yksilölle voi olla, jos hän kokee julkisen palvelun tarjoavan jotakin itselleen kuuluvaa.
Lähteet
Haapio, S. 2023.Fanina yleisessä kirjastossa : mitä nuoret aikuiset K-pop-fanit saavat irti yleisen kirjaston palveluista? – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Laki yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492. Annettu Helsingissä 29.12.2016. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Hirsjärvi, I. & Kovala, U. 2007. Fanius kulttuurintutkimuksen kohteena.
Teoksessa E. Vainikkala & H. Mikkola (toim.) Nykyaika kulttuurintutkimuksessa.
Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 86. Jyväskylä: Nykykulttuurin
tutkimuskeskus, 245-269.