Millä tekniikalla hammaslaboratoriossa valmistetaan purentakisko?
Purentakisko on useimmiten akryylista valmistettu koje, jota käytetään erilaisten purentavaivojen hoitoon (Heikka ym. 2020). Purentakiskojen valmistustapoja on useita, ja niitä valmistetaan sekä perinteisellä menetelmällä keitto- tai kylmäakryylista että digitaalisesti jyrsimällä tai 3D-tulostamalla.
Purentakiskon tarkoituksena on vähentää purentaelimistön lihaksiin ja niveliin kohdistuvaa kuormitusta ja kipua. Purentakiskoja on olemassa erilaisia eri käyttötarkoituksiin. Kolme yleisintä kiskotyyppiä ovat stabilisaatio-, relaksaatio- ja anteriorinen repositiokisko. (Meurman ym. 2016.)
Purentakiskojen valmistus eri menetelmin
Purentakiskoja voidaan valmistaa sekä perinteisin menetelmin että digitaalisesti. Perinteisellä valmistustavalla tarkoitetaan tapaa, jossa purentakiskot valmistetaan manuaalisesti käsin. Perinteisellä valmistustavalla purentakiskot voidaan valmistaa joko keitto- tai kylmäakryylista. Keittoakryylikisko valmistetaan kyvetissä, ja se keitetään (Harberg & Lyly 2019). Kylmäakryylikisko voidaan muotoilla suoraan mallille, ja se kovetetaan painekattilassa (Silmäri 2022).
Digitaalisesti valmistettava purentakisko suunnitellaan suunnitteluohjelmalla, ja se voidaan joko jyrsiä tai tulostaa 3D-tulostimella. Jyrsimen käyttö perustuu siihen, että valittu terä poistaa materiaalia kiekolta kerroksittain halutun muodon saavuttamiseksi (Turkyilmaz & Wikins 2021). 3D-tulostuksessa taas kisko muodostuu kerros kerrokselta resiinistä (Ahart 2019).
Verkkokysely purentakiskojen valmistustavoista
Hammastekniikassa käytettävän teknologian kehittymisen ja laitteiden paremman saatavuuden myötä purentakiskojen digitaalinen suunnittelu yleistyy koko ajan. Purentakiskojen valmistukseen käytettävistä menetelmistä ei ole ajantasaista tutkimustietoa Suomen hammaslaboratorioissa, joten aiheesta on teetetty verkkokysely Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä.
Verkkokyselyn avulla kerättiin tietoa ja mielipiteisiin perustuvia vastauksia purentakiskojen valmistuksesta ja ominaisuuksista sekä siitä, miten digitaalisuuden hyödyntäminen purentakiskojen valmistuksessa on jakautunut alueellisesti. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki Suomen hammasteknikot ja hammaslaborantit, jotka kuuluvat Suomen Hammasteknikot, Erikoishammasteknikot ja Hammaslaborantit -Facebook-ryhmään.
Kysely koostui pelkistä monivalintakysymyksistä, jotta se pysyisi yksinkertaisena ja tulosten analysointi olisi helppoa. Monivalintakysymyksissä kysymysmuoto on standardoitu, millä tavoitellaan kysymysten vertailukelpoisuutta. (Vilkka 2015.) Kyselyn alussa oli kolme pääkysymystä, jonka jälkeen kysely jatkui niin sanotuilla mielipidekysymyksillä. Pääkysymyksissä vastaajaa pyydettiin valitsemaan hyvinvointialue, jolla hän työskentelee. Lisäksi niissä kysyttiin, mitä laitteita hammaslaboratoriossa on käytössä purentakiskojen valmistukeen ja millä vastaaja itse valmistaa purentakiskon.
Mielipidekysymyksissä selvitettiin sitä, millä tekniikalla vastaaja haluaisi valmistaa purentakiskon sekä mielipiteitä niiden ominaisuuksista, kuten aktiivisesta työajasta, kulutuskestävyydestä, hukkamateriaalista, esteettisyydestä ja materiaalikustannuksista. Kyselyssä haluttiin huomioida myös työntekijöiden työturvallisuus, sillä se jää usein huomioimatta.
Verkkokyselyn tulokset
Kyselyn vastaajien kokonaismäärä oli 58. Vastausprosenttia ei voitu selvittää, koska Facebook-julkaisun nähneiden henkilöiden lukumäärää ei tiedetä. Alla olevasta kuvasta näkee vastausten jakautumisen hyvinvointialueittain. Siitä voidaan havaita, että valtaosa vastauksia tuli eteläisestä Suomesta.
Saaduista vastauksista kävi ilmi, että purentakiskojen valmistus jyrsimällä on suosittua tasaisesti kaikilla vertailtavilla alueilla. Selkeästi vallitsevinta sen käyttö oli kuitenkin Pirkanmaalla, jossa perinteiset valmistustavat ovat jääneet vähemmälle. 3D-tulostinta ei juurikaan käytetä purentakiskojen valmistukseen.
Perinteisten valmistustapojen eli keittoakryylin ja kylmäakryylin välillä oli suurta hajontaa: keittoakryylia käytetään purentakiskojen valmistukseen erityisesti Helsingissä ja Länsi-Uudellamaalla, kun taas kylmäakryylia käytetään eniten Varsinais-Suomessa ja Keski-Uudellamaalla.
Saatujen tulosten perusteella havaittiin, että jyrsiminen on Suomessa tällä hetkellä yleisin ja monelle myös mieluisin tapa valmistaa purentakisko hammaslaboratorioissa. Moni vastaaja on myös todennut, että jyrsimällä valmistettu purentakisko vie vähiten aktiivista työaikaa ja on esteettisesti kaunein.
Tämän perusteella voidaan päätellä, että perinteisten valmistustapojen rinnalla jyrsimen käyttö on vakiinnuttanut asemansa purentakiskojen valmistuksessa.
Lähteet
Ahart, M. 2019. Types of 3D Printing Technology. Protolabs. Viitattu 15.12.2023. https://www.protolabs.com/resources/blog/types-of-3d-printing/
Harberg, J. & Lyly, J. 2019. Purentakiskot hoitomenetelmänä – opas purentakiskojen valmistukseen. Opinnäytetyö (AMK). Hammastekniikka. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.12.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727279
Heikka, H.; Heikkinen, A.; Helenius-Hietala, J.; Honkala, S. & Sirviö, K. 2020. Terve Suu. Helsinki: Duodecim.
Meurman, J. Murtomaa, H. Le Bell, Y. Scully, C. Autti, H. 2016. Dental Mammoth: foundations of clinical dentistry. Helsinki: Dental Mammoth.
Silmäri, S. 2022. Purentakisko – night guard. Oppimateriaali. Hammastekniikka. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Turkyilmaz, I. & Wilkins G. 2021. Milling Machines in Dentistry: A Swiftly Evolving Technology. The Journal Of Craniofacial Surgery. Viitattu 15.12.2023. https://journals.lww.com/jcraniofacialsurgery/Citation/2021/10000/Milling_Machines_in_Dentistry__A_Swiftly_Evolving.4.aspx
Vilkka, H. 2015. Tutki ja kehitä. Jyväskylä: PS-kustannus.