Onko käyttöönoton teoreettisten mallien käytöstä hyötyä terveysteknologian tuotekehityksessä? – Case Nosore
Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkittiin käyttöönoton teoreettisia malleja yksilön kannalta terveysteknologian tuotekehityksessä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimineen NoSoren, painehaavoja ehkäisevän pyörätuolin istuintyynyn päälle laitettavan sensorilakanan, tuotekehitystä varten valittiin laajimpana pidetty malli: laajennettu UTAUT-malli (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology). Laajennettua UTAUT-mallia hyödyntäen NoSoren tuotekehitykseen saatiin benchmarkingin keinoilla lisätietoa NoSoren käyttäryhmästä: selkärankavammautuneista pyörätuolin käyttäjistä. Opinnäytetyön tulokset visualisoitiin kolmella käyttäjäprofiililla ja palvelupolulla, jotka kuvasivat opinnäytetyön tuloksia.
Terveysteknologian tuotekehityksissä ja käyttöönotoissa uuden teknologian hyväksyntää käyttäjän näkökulmasta voidaan edistää käyttöönoton teoreettisilla malleilla. Käyttöönoton teoreettiset mallit perustuvat laajasti eri tieteenaloihin, jolloin käyttäjän hyväksynnän saaminen uuden teknologian käytölle on selitetty ja ennakoitu. Käyttöönoton teoreettisia malleja käyttämällä voidaan ehkäistä mm. ongelmia käyttöönotossa ja edistää käyttäjien hyväksyntää, varsinkin uudelle teknologialle. Erityisesti käyttöönoton teoreettisia malleja suositellaan käytettäväksi terveysteknologian tuotekehityksessä. (Ekholm & Kinnunen 2016, 63, 67, 71.)
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi NoSore. NoSore on pyörätuolin istuintyynyn päälle laitettava sensorilakana, joka omalla sovelluksellaan antaa käyttäjälle hälytyksen liiallisesta paineesta istuinalueella (Aalto-yliopisto 2022). Ulkoisen paineen jatkuessa käyttäjä voi saada painehaavan, jos hän ei vaihda asentoa ja helpota alueen kudosstressiä (Kinnunen ym. 2015, 4). NoSore on suunniteltu päivittäin pyörätuolia käyttäville asiakkaille, jotka ovat selkäydinvamman aiheuttaman tuntopuutoksen vuoksi kohonneessa riskissä saada painehaava (Nobre n.d.). Pyörätuolin käyttäjiä on maailmanlaajuisesti 130 miljoonaa, joista 60 % saa vähintään yhden painehaavan elämänsä aikana (SensoMatt 2023). Painehaavan hoito on kallista (Moisander 2022; Sen ym. 218), pitkäkestoistoista ja vaatii usein sairaalahoitoa (Kinnunen ym. 2015, 4). Painehaava heikentää saajansa elämänlaatua ja toimintakykyä (Kinnunen ym. 2015, 4). Lähes 80 % painehaavoista olisi ehkäistävissä (Downie ym. 2013) vain 10 % painehaavojen hoitokuluista (Moisander 2022).
Valitun käyttöönoton teoreettisen mallin hyödyntäminen
Käyttöönoton teoreettiset mallit huomioivat uuden teknologian käyttöönottoprosessin käyttäjän kannalta. Niillä pystytään selittämään ja ennakoimaan käyttäjän päätöksiä teknologian käytön suhteen. (Ekholm & Kinnunen 2016, 67.) Malleja on kehitetty useita vuosien varrella, mutta kattavimpana käyttöönoton teoreettisena mallina pidetään laajennettu UTAUT-mallia (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology) (Blut ym. 2022). Laajennetun UTAUT-mallin uskotaan selittävän n. 74 % teknologian käytön aikomuksesta ja n. 47 % teknologian käyttöä selittävistä tekijöistä (Blut ym. 2022). UTAUT-mallit ovat pyrkineet yhdistämään yhden mallin alle kaikki aiemmat käyttöönoton teoreettiset mallit, jolloin tuotekehitykseen ei tarvitse valita vain yhtä lukuisista aiemmista malleista (Venkatesh ym. 2003). NoSoren tuotekehityksen tueksi valittiin siis laajennettu UTAUT-malli (kuva 1).
Laajennetun UTAUT-mallin uskotaan selittävän n. 74 % teknologian käytön aikomuksesta ja n. 47 % teknologian käyttöä selittävistä tekijöistä.
Kuva 1. Laajennettu UTAUT-malli NoSorelle.
Laajennetun UTAUT-mallin mukaan uuden teknologian, eli NoSoren, tulee tuottaa käyttäjälleen hyötyä (Venkatesh ym. 2003), kuten oman terveydentilan yksilöllistä hallintaa, joka lisää käyttäjän itsenäisyyttä (Singh ym. 2022). NoSoren tulee myös olla vaivaton käyttää (Venkatesh ym. 2003), jolloin käyttäjä onnistuu helposti sensorilakanan sekä sovelluksen täyden potentiaalin oppimisessa (Singh ym. 2022).
Käyttäjän yhteisön suhtautuminen teknologiaan ja yhteys läheisiin tuo sosiaalisen vaikutuksen merkittäväksi osaksi teknologian käytön aikomusta (Venkatesh ym. 2003). Hedonistisen motivaation mukaan teknologian käytön tulee olla hauskaa (Venkatesh ym. 2003) ja motivaatioita NoSoren käyttöön voi lisätä käyttäjän kouluttaminen painehaavan vaaroista (Liu ym. 2021). Ympäröivät olosuhteet vaativat mm. toimivan bluetooth-yhteyden NoSoren sensorilakanan ja sovelluksen välillä (Singh ym. 2022; Cazho-Tobar 2017, 519–522) sekä sovelluksen muistutuksen näkemistä/tuntemista ja helppoa paineen lievitystä arjen keskellä (Liu ym. 2021). Tottumus kuvaa käyttäjän kokemusta ja itsevarmuutta esim. sovelluksen käytössä (Blut ym. 2022; Venkatesh ym. 2012), jolloin terveysteknologisia sovelluksia ja tuotteita ennenkin käyttäneet ovat todennäköisempiä käyttäjiä myös NoSorelle (Singh ym. 2022). Yhteensopivuus vaatii teknologian sopimista käyttäjän elämäntyyliin (Blut ym. 2022), jota mm. huomaamaton mutta riittävä hälytys paineen lievityksen tarpeesta on (Liu ym. 2021).
Käyttäjän koulutuksen taso on yhteydessä teknologian käytön odotuksiin (Blut ym. 2022), jolloin matalan koulutuksen tason omaavilla käyttäjillä voi olla heikommat odotukset NoSoren toiminnasta ennen sen käyttöä (Singh ym. 2022). Henkilökohtainen innovatiivisuus korostui mm. nuorilla käyttäjillä, jolloin he innostuvat uusista teknologioista helpommin (Blut ym. 2022). Teknologian hinta ja kustannukset kuvaavat käyttäjän saamaa hinta-laatusuhdetta (Venkatesh ym. 2012), jolloin NoSoren hinnan on oltava käyttäjilleen saavutettavissa sekä toimia moitteetta (Chenu ym. 2013; Blut ym. 2022).
Laajennetun UTAUT-mallin vaihtoehtoiset moderaattorit kuvaavat yksilön, kulttuurin sekä teknologian muuttujien tuomia eroja teknologian käytön aikomukseen ja käyttöön, jolloin teknologian kohderyhmällä ja -kulttuurilla voi olla merkitystä tuotekehitykselle (Blut ym. 2022). Esimerkiksi Suomessa kulttuuri mielletään matalan saavutuksen ja menestyksen motivaatioon eli feminiiniseksi kulttuuriksi, jolloin elämän laatu ja tasa-arvo ovat tärkeitä arvoja (Hofstede Insight 2023a; Hofstede Insight 2023b, Peters 2019). Tuotekehityksen kannalta tällä on merkitystä mm. teknologian elämän laatua lisäävänä näkökulmana, jota voidaan hyödyntää mm. tuotteen markkinoinnissa.
Oliko käyttöönoton teoreettisen mallin hyödyntämisestä hyötyä?
Käyttöönoton teoreettisten mallien käytöllä voidaan tuotekehitys perustaa tutkittuun tietoon ja pitää mallia tuotekehityksen ohjenuorana, jolloin tuote on tehty käyttäjälähtöisesti.
Käyttöönoton teoreettisista malleista on hyötyä terveysteknologian tuotekehityksessä, oli kyseessä sitten konkreettinen tuote kuten sensorilakana tai järjestelmä kuten sovellus. Käyttöönoton teoreettisten mallien käytöllä voidaan tuotekehitys perustaa tutkittuun tietoon ja pitää mallia tuotekehityksen ohjenuorana, jolloin tuote on tehty käyttäjälähtöisesti. Laajennettu UTAUT-malli oli kaikista kattavimpana pidetty malli, jonka vaikeaa käytettävyyttä ja monimutkaisuutta on myös kritisoitu (Innovation Acceptance Lab n.d.). Opinnäytetyössä esitettiin konkreettinen suunnitelma ja tulos, kuinka laajennettua UTAUT-mallia voi hyödyntää mm. benchmarkingin keinoin. Opinnäytetyön tuloksista koostui laajennetun UTAUT-mallin mukainen teknologian käyttäjän käytöstä ennakoiva kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää NoSoren tuotekehityksessä ja käyttöönotossa.
Lue lisää käyttöönoton teoreettisten mallien hyödyntämisestä NoSoren tuotekehityksessä ja katso tuloksista tehdyt asiakasprofiilit ja palvelupolut: Käyttöönoton teoreettisten mallien hyödynnettävyys tuotekehityksessä : case NoSore, pyörätuolin istuintyynyn päälle laitettava sensorilakana.
Lähteet:
Aalto-yliopisto. 2022. Painehaavoista aiheutuu vuosittain 500 miljoonan euron kustannukset – tutkijatiimi kehittää peitettä, joka hälyttää jo orasvasta haavasta. Aalto-yliopisto: uutiset. Viitattu 4.4.2023. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/painehaavoista-aiheutuu-vuosittain-500-miljoonan-euron-kustannukset-tutkijatiimi-kehittaa-peitetta
Blut, M., Chong, A. Y. L., Zayyad, T. & Venkatesh, V. 2022. Meta-Analysis of the Unified Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT): Challenging its Validity and Charting a Research Agenda in the Red Ocean. Journal of the Association for Information Systems. Vol. 23, No 1. Viitattu 21.9.2023. https://www.proquest.com/docview/2619733971?parentSessionId=hrmx%2F8KIQqk0tS3pTTSGVHy13rgW4ZDE9Agp%2BRR5kxE%3D&accountid=14446
Cazho-Tobar, J., Barbecho-Sarango, J. & Bueno-Palomeque, F. 2017. Pressure Ulcer Prevention System Based in Capacitive Sensors. Teoksessa Bucchianico, G. D. & Kercher P. F. Advances in Design for Inclusion: Proceedings of the AHFE 2017 International Conference on Design for Inclusion, July 17–21, 2017, The Westin Bonaventure Hotel, Los Angeles, California, USA. Advances in Intelligent Systems and Computing 587. Cham: Springer Nature. 518-525.
Chenu, O., Vuillerme, N., Bucki, M., Diot, B., Cannard, F. & Payan, Y. 2013. TexiCare: An innovative embedded device for pressure ulcer prevention. Preliminary results with a paraplegic volunteer. Journal of tissue viability. Vol. 22, No 3. Viitattu 13.10.2023. https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S0965206X13000478?via%3Dihub#bib7
Downie, F., Guy, H., Gilroy, P., Royall, D. & Davies, S. 2013. Are 95 % of hospital-acquired pressure ulcers avoidable? Wounds UK. Vol. 9, No 3, 16–22. Viitattu 22.5.2023. https://tuoas.alma.exlibrisgroup.com/view/action/uresolver.do?operation=resolveService&package_service_id=11746038060005970&institutionId=5970&customerId=5965
Ekholm, S. & Kinnunen, U.-M. 2016. Tietojärjestelmän käyttöönottoa tukevat teoreettiset mallit terveydenhuollossa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare Vol. 8, No 2-3, 63-73. PDF-dokumentti. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos.
Hofstede Insights. 2023a. Frequently asked questions. The Culture Factor Group. Viitattu 6.11.2023. https://www.hofstede-insights.com/frequently-asked-questions#whydidyouchangethenameofthemasdimensionfrommasculinitytomotivationtowardsachievementandsuccess
Hofstede Insights. 2023b. Country comparison tool: Canada, Finland & United States. The Culture Factor Group. Viitattu 18.10.2023. https://www.hofstede-insights.com/country-comparison-tool?countries=canada%2Cfinland%2Cunited+states
Innovation Acceptance Lab. N.d. Theory: Unified Theory 1 & 2 & Extension (UTAUT). Hochschule für Technik Stuttgart. Viitattu 18.12.2023. https://acceptancelab.com/unified-theory-utaut
Kinnunen, U.-M., Ahtiala, M., Hynninen, N., Iivanainen, A., Seppänen, S. & Tervo-Heikkinen, T. 2015. Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä. Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus. Hoitosuositus -Tutkimusnäytöllä tuloksiin. Viitattu 22.5.2023. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/painehaava-hs.pdf
Liu, L. Q., Chapman, S., Deegan, R., Knight, S. L., Traynor, M., Allan, H. T. & Gall, A. 2021. Development and preliminary validation of a tool measuring concordance and belief about performing pressure-relieving activities for pressure ulcer prevention in spinal cord injury. Journal of tissue viability. Vol. 30, No 2. Viitattu 16.10.2023. https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S0965206X20300760?via%3Dihub
Moisander, H. 2022. Maailmanlaajuisena STOP-painehaavoille-päivänä välitetään tietoa painevaurioista. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.4.2023. https://www.laurea.fi/ajankohtaista/uutiset/maailmanlaajuisena-stop-painehaavoille–paivana-valitetaan-tietoa-painevaurioista/
Nobre, N. N.d. End-to-end solution to actively prevent pressure ulcers. NoSore: No More Pressure Ulcers. PowerPoint-esitys sijoittajille.
Peters, K. R. 2019. Opas suomalaiseen työkulttuuriin. Valamis. Blogi. Viitattu 4.10.2023. https://www.valamis.com/fi/blogi/opas-suomalaiseen-tyokulttuuriin
Sen, D., McNeill, J., Mendelson, Y., Dunn, R. & Hickle, K. 2018. A New Vision for Preventing Pressure Ulcers: Wearable Wireless Devices Could Help Solve a Common-and Serious-Problem. IEEE pulse. Vol. 9, No 6, 28–31. Viitattu 22.5.2023. https://ieeexplore-ieee-org.ezproxy.turkuamk.fi/document/8538904
SensoMatt. 2023. Product introduction: SensoMatt Smart Cushion. Viitattu 9.10.2023. http://sensomatt.com/video/product-introduction/
Singh, G., Simpson, E., MacGillivray, M. K., Sawatzky, B., Adams, J. & Mortenson, W. B. 2022. Expectations of a Health-Related Mobile Self-Management App Intervention Among Individuals with Spinal Cord Injury. Topics in spinal cord injury rehabilitation. Vol. 28, No 2. Viitattu 6.10.2023. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9009192/
Venkatesh, V., Morris, M., Davis, G., & Davis, F. 2003. User acceptance of information technology: Toward a unified view1. Minneapolis: MIS Quarterly, Vol. 27, No 3, 425-478. Viitattu 8.4.2023. https://www.proquest.com/scholarly-journals/user-acceptance-information-technology-toward/docview/218137148/se-2
Venkatesh, V., Thong, J. Y. L., & Xu, X. 2012. Consumer acceptance and use of information technology: extending the unified theory of acceptance and use of technology. MIS Quarterly. Vol. 36, No 1. PDF-dokumentti. Viitattu 20.9.2023. https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2002388