• kehonkuva
• raskaus
• synnytys

Jokaisella odottajalla ja synnyttäjällä on yhtäläinen oikeus tasa-arvoiseen kohteluun ja hoitoon taustasta, kulttuurista, iästä, kehon ulkomuodosta sekä vaa’an lukemasta riippumatta. Tutkimusten mukaan painoon liittyvällä huonolla kohtelulla ja stigmalla on kielteisiä vaikutuksia sitä kokeneiden psyykkiseen ja somaattiseen terveyteen. Sensitiivinen ja yksilöllinen työote tulee olla ammattilaisilla avainasemassa erityisesti raskauden ja synnytyksen tuomista kehon muutoksista sekä painosta keskusteltaessa. 

Aihetta käsiteltiin opinnäytetyössä (AMK), jossa selvitettiin laadullisen tutkimuksen avulla obeesien eli lihavien synnyttäjien ajatuksia siitä, miten he tulivat kohdatuksi raskauden ja synnytyksen aikaisessa hoidossa sekä miten he toivoisivat painon otettavan puheeksi raskaudenaikaisessa hoidossa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten obeesit synnyttäjät kokivat raskauden sekä synnytyksen tuomat kehon muutokset. Tietoa kerättiin kesäkuussa 2023 Tyks Naistenklinikan sosiaalisessa mediassa jaetun anonyymin kyselylomakkeen avulla.

Obesiteetti eli lihavuus voidaan yksinkertaistettuna määritellä johtuvan energiansaannin ja sen kulutuksen epätasapainosta, mutta todellisuudessa sen kehittyminen on paljon monimutkaisempi kokonaisuus, eikä henkilön oma valinta. Kehon rasvakudoksen määrää arvioiva painoindeksi (BMI) ei myöskään anna kokonaiskuvaa henkilön terveydentilasta. 

Yhteisötasolle ylettyvää syrjintää

Lihavat henkilöt kohtaavat ennakkoluuloja ja syrjintää niin yksilö-, yhteisö-, kuin organisaatiotasollakin, kuten terveydenhuollossa. Yhteisötasolle ylettyvää painoon liittyvää kielteistä asennoitumista ja käyttäytymistä kutsutaan lihavuuden häpeäleimaksi eli stigmaksi. Terveydenhuollossa koetut kokemukset painostigmasta vaikuttavat huomattavasti tulevien hoitosuhteiden luottamukseen ja voivat myös nostaa kynnystä hakeutua avun piiriin terveysongelmien yllättäessä.

Kaikista synnyttäjistä lähes viideosa oli obeeseja vuoden 2022 perinataalitilaston mukaan (THL 2023). Merkittävä osuus kokonaismassasta osoittaa sen, että obeesien asiakkaiden kohtaaminen raskauden ja synnytyksen aikaisessa hoidossa on terveydenhuollon ammattilaisille vähintään lähes jokapäiväistä. Obesiteetti on tästä huolimatta aiheena varsin tabu nyky-yhteiskunnassa ja sen puheeksi ottamista voidaan vältellä. 

Asiakkaan näkökulma

Jokainen odottaja ja synnyttäjä toivoo tulevansa kohdatuksi kunnioittavasti, lämpimästi ja syyllistämättä. Obeesien synnyttäjien hoitokokemusta määrittää laajalti hoitavan tahon vuorovaikutus ja asenteet sekä jokaisen asiakkaan yksilölliset tekijät, kuten ennakko-odotukset sekä toiveet 

Kyselyyn vastanneet raportoivat vaihtelevia kokemuksia raskauden ja synnytyksen aikaisesta hoidosta. Hyväksi koettuja käytäntöjä olivat esimerkiksi yksilöllisyyden huomioiminen, avoin keskustelu, neutraalius ja hienovaraisuus. Suurimpia haasteita ja epäkohtia löytyi erityisesti raskaudenaikaisesta hoidosta, jolloin pinnalle nousi muun muassa syyllistämistä, kauhistelua, painoon keskittymistä sekä erilaisten olettamuksien tekemistä.

Raskauden ja synnytyksen tuomat kehon muutokset voidaan kokea monella tapaa. Monet obeesit synnyttäjät kokivat kehonkuvan kohentuneen raskauden aikana, jolloin esimerkiksi suuremman vatsan oli hyväksyttävää näkyä. Keholla oli tärkeä tehtävä, ja se koettiin voimakkaaksi, kauniiksi ja pystyväksi. Monella vastaajalla raskauden myötä muuttuva keho toi pintaan kuitenkin myös epämiellyttäviä tunteita, kuten inhotusta, häpeää ja ahdistusta. 

Painosta puhuminen rehellisesti osana kokonaisuutta koettiin hyvänä käytäntönä. Moni vastaaja painottikin, että painosta tulisi puhua obeeseille synnyttäjille kuten normaalipainoisillekin.

Synnytyksen jälkeen muuttunut keho sai aikaan ristiriitaisia tunteita liittyen muun muassa toimintakyvyn heikkenemiseen, joka vaikutti usean vastaajan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Vatsan palautuminen sekä painon putoaminen synnytyksen jälkeen koettiin positiivisina muutoksina. 

Obeesit synnyttäjät toivat esille muutamia kulmakiviä liittyen painosta puhumiseen. Yksilöllisyys, sensitiivisyys sekä syyllistämätön keskustelu ovat asioita, joita ammattilaisilta toivotaan. Myös kokonaisvaltaiseen vointiin keskittyminen koettiin tärkeänä painopuheen sijaan. Olettamusten ja johtopäätösten tekeminen tietämättä henkilön taustaa voi luoda korkean muurin asiakkaan ja ammattilaisen välille. 

Painosta puhuminen rehellisesti osana kokonaisuutta koettiin hyvänä käytäntönä. Moni vastaaja painottikin, että painosta tulisi puhua obeeseille synnyttäjille aivan kuten normaalipainoisillekin. Moni vastaajista kertoi toivovansa raskaudenaikaiselta hoidolta tukea, apua ja konkreettisia neuvoja painonhallintaan, ei pelkästään osoittavaa sormea. 

Miten otan puheeksi?

Stigman purkaminen lihavuuden ympäriltä vaikuttaisi positiivisesti hoitokokemuksiin ja vahvistaisi tulevienkin hoitosuhteiden luottamusta. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta kenenkään ei tarvitsisi mennä sairaalaan tai terveyskeskukseen peläten syrjintää, syyllistämistä tai puutteellista hoitoa.

Tasa-arvo, yksilöllisyys, hienovaraisuus ja läsnäolo ovat työkaluja, joita varmasti jokaisen ihmisen työkalupakista löytyy. Kyselyn vastausten perusteella on lähes aina hyväksyttävää kysyä asiakkaalta tämän omasta taustasta, tunteista ja mahdollisista haasteista painoon tai kehonkuvaan liittyen. Raskauden ja synnytyksen hoidossa keho on usein keskiössä, mutta olisi tärkeää löytää aikaa selvittää myös mielenmaisemaa. Tästä toki hyötyisivät varmasti aivan kaikki synnyttäjät, painosta riippumatta.

Olisi tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistaisivat henkilökohtaiset tunteensa ja asenteensa aiheen ympärillä, jotta niiden ei olisi mahdollista vaikuttaa vuorovaikutukseen negatiivisesti. Terveydenhuollon ammattilaisten, kuten kaikkien muidenkin ihmisten asenteiden taustalla voi olla omia negatiivisia kokemuksia tai traumaa, joka voi vaatia käsittelyä. On tärkeää, että obeesien odottajien ja synnyttäjien hoitopolkuun saataisiin konkreettisia ohjeita sekä tarvittaessa lisäkoulutusta, jotta obeeseja ihmisiä voitaisiin hoitaa paremmin. 

Tutustu opinnäytetyöhön Theseuksessa Obeesien synnyttäjien ajatuksia raskaudesta ja synnytyksestä.

Lähteet:

Anglé, S. Lihavien leimaaminen ja lihavuuden hoito (Lisätietomateriaali, artikkelin tunnus: nix02727). Käypä hoito –suosituksessa: Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023. Viitattu 29.1.2024. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Incollingo Rodriguez, A. C., Dunkel Schetter, C., Brewis, A. & Tomiyama A. J. 2019. The psychological burden of baby weight: Pregnancy, weight stigma, and maternal health. Social Science & Medicine, 235. Viitattu 29.1.2024. (Vaatii käyttöoikeuden)

Jensen, S.D., Andreassen, P., Knorr, S., Rasmussen, L., Ovesen, P., Kampmann, U. & Bruun, J.M. 2022. Ambivalence and moral dilemmas in women’s lived experiences of obesity and pregnancy: Qualitative insights for maternal lifestyle interventions. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 36(2), 416–425. Viitattu 29.1.2024. (Vaatii käyttöoikeuden) 

Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito –suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023. Viitattu 29.1.2024. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Terveyskylä. 2021. Painonhallintatalo. Miten lihavuutta arvioidaan? Viitattu 29.1.2024. https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/tietoa/mistä-lihavuus-johtuu/miten-lihavuutta-arvioidaan

THL. 2023. Perinataalitilasto 2022. Tilastoraportti 60/2023. Viitattu 29.1.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147689/Perinataalitilasto%20–%20synnyttäjät%2c%20synnytykset%20ja%20vastasyntyneet%202022.pdf?sequence=8&isAllowed=y