• Etävastaanotto
• henkilövakuutus
• sairausvakuutus
• vakuutuskorvaus

Ihmiset varautuvat turvaamaan omaa terveyttä ja hyvinvointia ostamalla enenevissä määrin henkilövakuutuksia, jotka pitävät sisällään hoitokuluturvan sairauden varalta. Vakuutusten lisääntynyt käyttöaste ja samanaikaisesti tapahtuva hoitokustannusten kasvu lisäävät vakuutuksista maksettavaa korvausmenoa. Asiakkaiden kyvykkyys asioida digitaalisissa kanavissa lisääntyy, mikä tarjoaa mahdollisuuden etävastaanottojen kehittämiselle edelleen.

Vakuutusalan uusi suunta on kulujen korvaamisesta asiakkaan palveluun. Vakuutusyhtiön perinteinen rooli terveysasioissa on ollut korvata vakuutusehtojen perusteella asiakkaille vahinkotapahtumista aiheutuvia kustannuksia esitettyjen vaatimusten jälkeen.

Vakuutusyhtiö on ollut niin sanotusti passiivinen osapuoli. Yhteiskunnan muutos, korvausmenon kasvu ja kilpailu pakottavat vakuutusalaa tutkimaan aktiivisemman roolin ottamisen mahdollisuutta. Useat yhtiöt Suomessa tarjoavat erilaisia palveluita tukemaan korvausprosessia. Asiakkaalle tarjotaan palvelukanava, jonka kautta asiakas siirtyy palveluntuottajan vastaanotolle, jossa asiointi tapahtuu oiretiedon perusteella joko chat- tai lähivastaanotolla. Lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että vakuutusyhtiö olisi terveyspalvelujen tuottaja, vaan toimintojen on liityttävä korvauspalvelun tuottamiseen kiinteästi. Vakuutusyhtiön ja hoitolaitoksen roolit ovat erilaisia ja vakuutusyhtiö ei voi vaikuttaa asiakkaalle määrättävään hoitoon millään tavalla. Yhtiön keskeisenä tehtävänä on kuitenkin ohjata omaa korvauspalveluprosessiaan. Etähoidon vaikuttavuudesta, eettisyydestä, ja riskeistä käydään yhteiskunnallista keskustelua samalla, kun etähoidosta odotetaan pelastajaa kustannusten ja resurssipulan kanssa kamppailevalle julkiselle hoitosektorille.

Etävastaanoton rajoitukset ja potilasturvallisuus

Lähivastaanotolle selkeästi kuuluvia oireita ovat ainakin seuraavat:

• hengenahdistus
• rintakipu
• vatsakipu
• voimakas kipu
• toimintakyvytön raaja
• aivoverenkiertohäiriöön viittaavat oireet.

(Oikarainen 2023)

Etävastaanoton turvallisuus varmistetaan hoitolaitoksessa oirearvioinnilla, jota varten voi olla esimerkiksi robottipohjainen ratkaisu. Joka tapauksessa etälääkäri suorittaa vastaanoton alussa potilaan tilan havainnoinnin, jonka tarkoituksena on varmistaa tapauksen soveltuvuus etävastaanotolle.

Infektioiden hoitaminen etävastaanotolla

Tutkimuksen mukaan akuutit ylähengitystieinfektiot hoituvat erittäin hyvin loppuun chat-vastaanotolla. Sama pätee lähes kaikkiin tulehdussairauksiin. Etävastaanotolla onnistumisen todennäköisyys lisääntyy, kun vastaanoton yhteyteen liitetään tarpeen mukaan laboratoriotutkimuksia. Infektioiden osalta etävastaanotolla on huomattava kustannustehokkuutta lisäävä vaikutus, jonka lisäksi tämä säästää myös asiakkaan omaa aikaa, mikä on merkittävä asiakastyytyväisyyttä lisäävä tekijä. Kehitettäessä etäkanavaan ohjausta, voidaan hyötyjen kotiuttamista lisätä edelleen. Opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen mukaan etävastaanotossa on vielä paljon potentiaalia.

Allergia- ja iho-oireet etävastaanotolla

Allergia- ja iho-oireista valtaosa tulee onnistuneesti hoidetuksi chat-etävastaanotolla. Onnistumisastetta iho-oireissa parantaa se, kun asiakas voi lähettää chatissa kuvan hoitavalle lääkärille. Mikäli vastaavat tapaukset hoidettaisiin kaikki lähivastaanotolla, olisi tällä kustannuksiin huomattava niitä lisäävä vaikutus.

Rajautuuko etävastaanotto vain infektioihin?

Kroonisen tilan hallinta, leikkausta edeltävät käynnit ja kontrollikäynnit ovat etävastaanotolle soveltuvia käyttötapauksia. Ei ole olemassa diagnoosia, joka on kategorisesti sopimaton etävastaanotolle.

Etävastaanoton menestys riippuu:

• potilaasta
• tilannetekijöistä
• etävastaanoton yhteydessä suoritettavista tutkimuksista.

(Curfman ym. 2021, 3.)

Opintäytetyössä tutkittiin etähoidon vaikuttavuutta vakuutusyhtiön näkökulmasta vertaamalla etähoidon tuloksia eri diagnoosiluokissa vastaavasti lähivastaanotolla hoidettuihin tapauksiin. Tutkijalle tulokset ovat olleet yllättäviä sen osalta, minkä tehostamisen potentiaalin chat-etävastaanotto sisältää sairausluokasta riippumatta.

Etähoidon tulevaisuus

Nykyinen terveydenhuollon järjestelmä on sairauslähtöinen, jossa ihmiset asioivat oirelähtöisesti eli asiointia ei ole oireiden puuttuessa. Etähoidon tulevaisuus on sairauksien ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on, että ihmisen saatavilla on omaan terveyteensä liittyvää dataa ja tätä kautta voidaan ohjata käyttäytymistä sekä vaikuttaa omiin elintapoihin sekä ennusteeseen. Tie käy sairauden hoitamisesta kohti terveyden hoitamista. (Oikarainen 2023)

Lähteet

Nivala, J. 2024. Etähoidon vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi sekä kehitysmahdollisuudet LähiTapiolan korvausprosessissa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Curfman A.; McSwain S.D.; Chuo J.; Yeager-McSwain B.; Schinasi D.A.; Marcin J.; Herendeen N.; Chung S.L.; Rheuban K.; Olson C.A. 2021. Pediatric Telehealth in the COVID-19 Pandemic Era and Beyond Pediatrics. Author manuscript; available in PMC 2021 December 14.

Oikarainen, V. 2023. Haastattelu. Suomen Terveystalon digiterveyden ylilääkäri Tuomo Oikaraista haastatteli 15.8.2023 Jarkko Nivala.

Kuvat: LähiTapiolan aineistopankki