Naiset ovat miehiä masentuneempia aloittaessaan ja lopettaessaan päihdekuntoutuksen
Naisten kokemat masennusoireet olivat selvemmät ja mielialakyselyn pisteet korkeammat kuin miesten sekä päihdekuntoutuksen alkaessa että sen päättyessä. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tuloksena selvisi, että kuntoutuksen vaikutus asiakkaiden masennusoireisiin oli kuitenkin hyvin samankaltainen eikä eroavaisuuksia juuri ollut. Mistä johtuu, että naiset ovat masentuneempia hakeutuessa kuntoutukseen?
Yksi tarkasteltava asia ilmiön selittämiseksi on päihteiden käytön erilainen tarkoitus miesten ja naisten välillä. Masennuksen ja päihteiden käytön yhteys voi olla moniulotteinen: joidenkin arvioiden mukaan naisten on ajateltu käyttävän päihteitä masennusoireiden helpottamiseksi, miehet masentuvat päihteiden käytön seurauksena. Tämä voisi selittää sen, että miesten tulos masennuksen tilaa arvioivassa kyselyssä (BDI) kuntoutuksen päättyessä oli keskimäärin normaali mieliala-kohdassa, kun taas naisten tulos viittasi keskimäärin lievään masennukseen.
Toipumisorientoituneen kuntoutuksen vaikutus masennusoireisiin
Päihdekuntoutuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida monesta eri näkökulmasta. Toipumisorientoitunut kuntoutuskeskus tarjoaa ympäristön, jossa yksilö kykenee ilmaisemaan itseään aidosti ja kokee turvallisuutta sekä olevansa hyväksytty yhtenä ryhmän tasa-arvoisena jäsenenä.
Päihderiippuvuuden seuraukset voivat olla vakavia, ja niistä kuntoutuminen vastaavasti voi kestää pitkään. Kuntoutuksessa saadaan kuitenkin usein selviä positiivisia vaikutuksia verrattain lyhyessä ajassa. Opinnäytetyön tuloksena miesten ja naisten kokemat masennusoireet helpottivat samankaltaisesti. Tuloksen perusteella voidaan arvioida kuntoutuksen vaikuttavuutta tästä näkökulmasta.
Naisten osalta mitatut pisteet BDI-kyselyssä olivat merkittävästi suuremmat keskimäärin kuin miesten. Ikäjakaumassa 18-27-vuotiaiden nuorten naisten kokemat masennusoireet olivat korkeimmat. Tässä ikäluokassa kuntoutuksen vaikutus oli vastaavasti suurin. Heikoin vaikutus kuntoutuksella naisten osalta oli ikäluokassa 58-67-vuotiaat. Erilaiset elämäntilanteet ja sukupolvien väliset erot näkyvät tuloksissa. Kuitenkin nuorten kokemat oireet erottuivat selvästi kokonaisuudesta. Nuorten osalta päihteet käsittivät usein huumausaineita ja iäkkäämpien kohdalla alkoholia.
Masennus on yleistynyt Suomessa
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena masennusoireiden voimakkuus on suurempi naisilla kuin miehillä kuntoutukseen tullessa ja kuntoutuksesta kotiutuessa. Tulos korreloi Markkula & Suvisaaren (2018) kirjoittaman Terveyskyselyiden tuloksiin, joiden perusteella naisten masentuneisuus oli miehiä yleisempää.
Huomion arvoista lienee ilmiön yleistyminen Suomessa. Vastaavien globaalien tutkimusten mukaan masennuksen esiintyvyys on pysynyt ennallaan. Kuitenkin Suomessa tilanne on toinen. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa ollaan siirrytty ehkä enemmän yksilökeskeiseen näköalaan, joka saattaa aiheuttaa sosiaalisen aktiivisuuden pienentymistä. Asioista ei välttämättä keskustella samalla tavalla, kuin aikaisemmin. Myös syvempi tarkoitus elämään voi olla hukassa tai muodostumatta. Työn tekeminen ei enää välttämättä ole riittävän suuri itseisarvo tai se ei tuota riittävästi kokemusta asioihin vaikuttamisesta. Opiskeluun ja sitä kautta hyvään ammattiin valmistuminen on oletusarvo, joka luo paineita nuoresta iästä alkaen.
Joka tapauksessa ilmiö on mielenkiintoinen. Kansainvälisissä terveystutkimuksessa saatu näyttö osoittaa miesten ja naisten välisen eron masennuksessa olevan pienin niissä maissa, joissa sukupuolten väliset yhteiskunnalliset roolit muistuttivat eniten toisiaan.
Päihteiden käytön vaikutus masennukseen
Päihteiden käytöllä on tutkitusti todettu olevan yhteys masennukseen. Kuntoutuksessa tulisi selvittää primaari sairaus ja suunnitella tämän pohjalta toimenpiteet. On ajateltu, että naiset herkemmin lääkitsisivät masennusta päihteillä, jolloin masennus olisi primaari, kun taas miehillä masentuneisuus johtuisi enemmän päihteiden käytöstä.
Päihteiden tiedetään vaikuttavan mielialaan sitä nostavasti. Kuitenkin käytön päätyttyä seuraa usein merkittävä mielialan lasku, joka saattaa pahentaa masennusoireita merkittävästi. Usein ajatellaan itselääkinnän olevan noidankehä, jolloin molemmat häiriöt pahentavat toisiaan ja toiminta saattaa jatkua pitkäänkin tämän seurauksena.
Toiminnan kehittäminen kohti vaikuttavampaa tuloksellisuutta
Suomessa on useita päihdekuntoutusta tarjoavia yksiköitä. Vaikuttavuutta ei juuri mitata, jolloin mitään hyvää vertailupohjaa ei saada. Psyykkisten häiriöiden samanaikaisuus asettaa hoitotyölle haasteita, jotka tulisi ottaa kuntoutuksessa huomioon. Kuntoutus on usein mittava investointi hyvinvointialueelle ja sen laatua tulisi pystyä valvomaan omavalvonnan lisäksi. Yleiset standardit voisivat edistää yksilöiden hyvinvointia, mahdollistaa palveluiden tehostamisen ja tuottaa vaikuttavaa päihdekuntoutusta Suomessa. Tällöin häiriöiden monialaisuus pystyttäisiin ottamaan huomioon paremmin.
Erilaiset orientaatiot ja viitekehykset kuntoutuksessa ovat hieno asia. Kaikkia ihmisiä ei voida ohjata saman orientaation läpi ja olettaa sen toimivan. Kuitenkin joitain ammatillisia lainalaisuuksia olisi hyvä vaatia. Tällöin samankaltainen käsitys riippuvuuden ja mahdollisten muiden häiriöiden hoidossa olisi yleisesti tiedossa ja toteutuisi yhteisten normien sisällä.
Päihteiden käyttö on lisääntynyt Suomessa. Yksi huolestuttavimpia ilmiöitä sen seurauksena on tilastot, joiden mukaan nuorten alle 25-vuotiaiden huumekuolemat ovat lisääntyneet merkittävästi. Tilastojen mukaan yksi nuori menehtyy huumeisiin viikoittain. Resurssit pitäisi mielestäni suunnata ehkäisevään päihdetyöhön sekä laadukkaaseen kuntoutukseen.
Suomessa kulttuuria ajetaan mielestäni vahvasti haittoja vähentävään työhön, kuten käyttöhuoneisiin ja korvaushoitoon. Haittoja vähentävä työ on tärkeää, mutta se ei mielestäni saisi olla keihäänkärki. Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus toipua riippuvuudesta. Yleinen näköala tulisi suunnata kuntoutumiseen ja onnistumiseen, ei stigmaa lisääviin ja päihteet salliviin muotoihin.