Kestävä kehitys osana suunnitteluprosessia
Kestävyys käsitteenä syntyi jo 1700-luvun lopulla, kun Thomas Maltheus esitti, että maapallo ei lopulta kestäisi väestön eksponentiaalisesti kasvavaa kasvuvauhtia, mikä johtaisi sekä ihmisten että luonnollisten järjestelmien romahtamiseen. Maltheuksen mukaan ainoa ratkaisu olisi väestönkasvun rajoittaminen, joka ideana kuitenkin osoitettiin vääräksi teknologisen kehityksen myötä. (Portney, 2015, 5) Tänä päivänä yhä useampi yritys huomioi kestävän kehityksen toiminnassaan.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin erilaisia keinoja vaikuttaa hiilijalanjäljen kokoon yrityksen suunnitteluosastolla. Teoreettinen tutkimus keskittyi kestävään kehitykseen yrityksissä, erilaisiin organisaatioiden säännöksiin, standardeihin ja lupiin sekä hiilijalanjäljen arviointikeinoihin. Tutkimus käyttää apunaan teoriapohjasta ilmi käyviä seikkoja ja tarjoaa lopulta kehitysehdotukset yritykselle.
Lainsäädäntö ja standardit pohjana kehitykselle
Muuttuvassa maailmassamme on jatkuva tarve kehitykselle. Ympäristömme kantokyky on rajoittunut, minkä vuoksi erilaiset säädökset ohjaavat nykyajan yritysten toimintaa. Monien yritysten toiminta onkin siirtymässä, ellei jo siirtynyt, tukemaan erilaisia kestävän kehityksen tavoitteita. Tärkeimpänä pohjana kaikelle toiminnalle lienee osana YK:n 2030 agendaa julkaistut 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Lisäksi toimintaa ohjaa EU:n lainsäädäntö, joka mukailee YK:n tavoitteita, sekä erilaiset alakohtaiset lait ja säännökset.
Erilaisilla standardeilla ja luvilla on tärkeä merkitys yrityksen siirtymässä kohti kestävämpää toimintaa. Merkittävimpinä standardeina juuri hiilijalanjäljen huomioinnissa ovat ISO 14001, ISO 14040 ja ISO 14044. ISO 14001 standardi sertifioi yrityksen ympäristöjärjestelmän, ja ISO 14040 ja ISO 14044 luovat puitteet sertifioidulle elinkaariarvioinnille (Safdie, 2023.) Standardien lisäksi yritysten toimintaa ohjaavat muun muassa ympäristöluvat, ja esimerkiksi ympäristömerkit tuovat mukanaan kilpailuetua.
Necoleap – kestävää laivanrakennusta
Osittain Business Finlandin rahoittaman ja Meyer Turun vetämän Necoleap-ohjelman yhtenä tavoitteista on kehittää ilmastoneutraali risteilyaluskonsepti vuoteen 2025 mennessä. Toisena tavoitteena on laivanrakennuksen hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä.
Ohjelmassa ovat mukana useat eri tekijät ja projekteja onkin monenlaisia, mukaan lukien tämä opinnäytetyö. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on nopeuttaa telakan toiminnan siirtymistä vihreän siirtymän mukaiseksi sekä vastata tehokkaasti ilmastonmuutokseen liittyviin vaatimuksiin yhteistyössä ekosysteemikumppaneiden kanssa. (Meyer Turku, 2024)
Suunnitteluprosessin kehittäminen
Osana opinnäytetyötä tarkasteltiin, miten suunnitteluprosessia voitaisiin kehittää hiilineutraalista näkökulmasta. Työssä keskityttiin systeemivastaavan rooliin, ja tuloksina annettiinkin kehitysehdotuksia lisäämään kestävän kehityksen huomioimista kyseisen työnkuvan puitteissa.
Konkreettisina kehityskohtina esiin nousivat:
- toimittajavalinnat sekä
- Yrityksen sisäinen kommunikaatio ja viestintä.
Toiminnan parantamiseksi annettiin ehdotuksia, ja erityisen tärkeäksi korostettiin ripeää toimintaa ympäristöasioiden eteenpäin viemisessä. Vaikka opinnäytetyö pyrkikin tutkimaan asiaa laajalti, jättää se jälkeensä kuitenkin kehityskohtia ja osa-alueita, jotka vaativat lisätutkimusta. Tärkeää on lisäksi muistaa, että kestävä kehitys aihealueena on koko ajan muuttuva, joten myös sen mukanaan tuomat kehityskohdat tulevat muuttumaan ja todennäköisesti lisääntymään.
Lähteet
Meyer Turku. 2024. Sustainability. Viitattu 29.04.2024. https://www.meyerturku.fi/en/sustainability/index.jsp
Portney, K. 2015. Sustainability. Englanti: The MIT Press. E-kirja. Viitattu 29.04.2024. https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/reader.action?docID=4397950 Vaatii sisäänkirjautumisen.
Safdie, S. 2023. ISO 14044: Meaning, Standard and Requirements. Viitattu 29.04.2024. https://greenly.earth/en-gb/blog/company-guide/iso-14044-meaning-standard-and-requirements