• nikotiinituotteet
• Nuoret
• podcast
• terveyden edistäminen
• terveysviestintä

Ensin oli tupakka ja Marlboro-mies, sitten tuli ”vähemmän haitallinen” ja coolimpi nuuska, jota käyttävät urheilijatkin. Ei mennyt kuin hetki, kun nuuskalle kävi samoin kuin Marlboro-miehelle: markkinoille ilmestyivät vielä ”vähemmän haitalliset” nikotiinipussit ja sähkösavukkeet. Hyvä trendi tupakka- ja nikotiinituotteiden vähenemisessä vuosina 2017–2021 on pääosin pysähtynyt ja lähtenyt nousuun viime vuosien aikana. Tähän vaikuttavat erityisesti uudenlaiset ja monipuolistuneet nikotiinituotteet.

Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä selvitettiin nuorten nikotiinituotteiden käyttöä, tietoisuutta nuuskasta sekä sen käyttöön liittyviä tekijöitä. Opinnäytetyössä tuotettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle (LSSY) Puhetta nuuskasta -podcast, jonka tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta nuuskasta.

Nuorten nikotiinituotteiden käyttö muuttuu ajassa

Tiedetään, että tupakointi on vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Sen sijaan nuuskakokeilut ovat lisääntyneet tasaisesti 1990-luvun alusta 2000-luvulle. Nuuskakokeilut lisääntyivät entisestään vuosina 2017–2019 etenkin 16-vuotiaiden poikien kohdalla, kun taas 14–18-vuotiaiden nuorten nuuskakokeilut pysyivät aiemmalla tasolla. Päivittäin tai silloin tällöin nuuskaavien osuudet ovat seuranneet samaa trendiä nuuskaa kokeilevien osalta. (Kinnunen ym. 2019.)

Tyttöjen nuuskan käytön kasvu taittui vuosina 2017–2019 ja kääntyi osittain laskuun vuosina 2021–2023. Toisaalta tyttöjen sähkösavukkeiden käyttö on yleistynyt. Sähkösavuketta päivittäin käyttävien yläkoululaisten, lukion ja ammattiin opiskelevien osuus on kasvanut huomattavasti vuoteen 2021 verrattuna. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos [THL] 2023.)

Nykyhaasteena ovat nikotiinipussit, ja STT:n tuore (2024) kyselytutkimus kertoo karun todellisuuden: nikotiinipussien käyttö Suomessa on jo yleisempää kuin nuuskan tai nikotiinia sisältävien sähkösavukkeiden. Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan ammattiin opiskelevista nuorista 15 % käyttää nikotiinipusseja silloin tällöin tai päivittäin. Ammattiin opiskelevista pojista käyttäjiä on jo vajaa neljännes. (THL 2023.) Joka viides suomalainen nikotiinin käyttäjä uskoo, että nikotiinipussit, nuuska ja sähkösavukkeet eivät ole lainkaan epäterveellisiä tai vain vähän haitallisia terveydelle (STT 2024).

Taistelu nikotiinittomuutta vastaan – yhteinen päämäärä

Onko maailma alun Marlboro-miehestä lopulta kovinkaan paljon muuttunut? Nikotiini koukuttaa nuoria edelleen mitä suuremmilla pitoisuuksilla ja moninaisimmilla tuotteillaan (mm. THL 2023; Kinnunen ym. 2019; Piispa 2019). Taistelu savuttomuutta ja nikotiinituotteita vastaan on alkanut Suomessa jo yli 40 vuotta sitten. Historiaa tarkasteltaessa voidaan havaita seuraavanlaisia toimenpiteitä:

• 1976 tuli voimaan laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi.
• 1977 tupakkalaki tuli voimaan.
• 1978 tupakan mainontakielto sekä varoitukset.
• 1995 työpaikalla ei saanut tupakoida paitsi ravintoloissa, ostoikäraja nousi 16 vuodesta 18vuoteen.
• 2007 ravintoloista tuli savuttomia.
• 2010 asetettiin tavoite tupakkatuotteiden käytön loppumisesta 2040 mennessä.
• 2012 tupakan esilläpitokielto myyntipisteissä.
• 2016 asetettiin tavoite tupakan käytön loppumisesta 2030 mennessä.
• 2022 uimarannat ja leikkikentät savuttomiksi.
• 2023 tupakkapakkauksissa ei enää saanut olla logoja ja tuotemerkkejä.

Edellä mainitut toimenpiteet ovat hienoa ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä, mutta ovatko ne sittenkään kovin vaikuttavia? Kun laittaa Googleen hakusanaksi ”nikotiinipussit”, ensimmäiset hakutulossivut sisältävät mainoksia siitä, mistä tuotteita saa hankittua edullisimmin ja helpoiten.

Lait ja säädökset ovat merkittävä osa nikotiinittomuuteen tähtäävässä taistelussa, mutta pitäisikö nuorille tarjota niiden rinnalla oikeaa tietoa nikotiinituotteista, niiden haitoista ja riippuvuutta aiheuttavista mekanismeista? Nikotiinin käyttäjät tiedostavat vain harvoin nikotiinin terveyshaittoja – tai he eivät välitä niistä.

Miten nuorten nikotiinituotteiden käyttöön voi vaikuttaa?

Nykyajan nikotiinituotteet on suunniteltu houkuttelemaan erityisesti nuoria ja lapsia. Värejä, makuja, tuoksuja löytyy jokaiselle, ihan kuin olisi karkkikaupassa. Haastavinta on, että nikotiinituotteiden markkinointi tapahtuu verkossa nuorten käyttämillä alustoilla mutkattomasti ja vaivattomasti markkinointikiellosta huolimatta. Tilastot pohjoismaista kertovat nikotiinipussien käytön lisääntyneet juuri 15–30-vuotiaiden keskuudessa, ja markkinointia kohdistetaan nuorten lisäksi naisiin. (Ehyt ry 2024; STT 2024.)

Nikotiinittomuuden tukemiseksi tulee panostaa tietoon. Olennaista on, että nuorille tarjottu tieto on ajantasaista ja oikein kohdennettua – perinteisen valistamisen voi unohtaa. Nuorten tulee saada nikotiinituotteista enemmän ajantasaista tietoa, ja sen tulisi tapahtua nuorten käyttämissä ympäristöissä siellä, missä he viettävät aikaansa. Erinomaisia alustoja ovat esimerkiksi sosiaalisen median kanavat. Tietoa tulee tarjota nuorten tyylillä ja kielellä niin, että heidät otetaan toimintaan mukaan ja heidän kanssaan pyritään vuorovaikutukseen. Vain tällä tavoin saadaan nuoret ajattelemaan elintapavalintojaan ja terveyttään.  (Jolkkonen & Salakari 2019; Piispa 2019; Matikainen & Huovila 2017; Pbert ym. 2015; Fergie ym. 2013.)

Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön kartoituksen tulosten mukaan nuuska ja nikotiinituotteet ovat kiinnostava aihealue, jonka ympärillä on helppo saada keskustelua aikaiseksi nuorten kanssa. Kartoituksessa selvisi myös, että nuuskan käytön ja suosion taustalla ovat usein kaveri- tai ryhmäpaine, helppokäyttöisyys sekä se, ettei nuuskan käyttö juuri näy ulkopuoliselle. Kartoitus vahvisti nuorten ympäristöissä tapahtuvan terveydenedistämisen merkityksellisyyden.

Opinnäytetyössä tuotettiin Puhetta nuuskasta -podcast. Podcastin kautta on tarkoitus saada lisää avointa keskustelua nuorten nuuskan käytöstä sekä mahdollistaa oikea-aikainen ja kohderyhmälähtöinen terveystieto mahdollisimman laajalle yleisölle. Podcast sarja julkaistaan LSSY:n NIKO-toiminnan @hymyahuuleen-instagram-kanavalla.

Lähteet:

Ehyt ry. 2024. Nikotiinipussit. https://ehyt.fi/paihde-peli-info/nikotiinituotteet/nikotiinipussit/

Fergie, G.; Hunt, K. & Hilton, S. 2013. What young people want from health-related online resources: a focus group study. Journal of Youth Studies. 16(5), 591-596.

Jolkkonen, A. & Salakari, M. 2019. Nuorten terveys, elintavat, nikotiinituotteiden käyttö ja käyttöön liittyvät asenteet Varsinais-Suomessa. Teoksessa M. Salakari; R. Nurminen & A. Rajamäki (toim.) Verkostoitumisesta seitittymiseen – kohtaamisia nuorten arjessa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 252. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 48–63. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167064.pdf

Kinnunen; J.M; Pere, L; Raisamo, S; Kaitanen, A; Myöhänen, A; Lahti, L; Ahtinen, S; Ollila, H; Lindfors, P. & Rimpelä, A. 2019. Nuorten terveystapatutkimus 2019 – Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö sekä rahapelaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:56. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.

Matikainen, J. & Huovila, J. 2017. Sosiaalinen media terveyden edistämisessä. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim.

Pbert, L.; Farber, H.; Horn, K.; Lando, H.; Muramoto, M.; O’Loughlin, J.; Tanski, S.; Wellman, R.; Winickoff, J.: Klein, J.; American Academy of Pediatrics & Julius B. Richmond Center of Excellence Tobacco Consortium 2015. State-of-the-art office-based interventions to eliminate youth tobacco use: the past decade. Pediatrics, Vol 135.

Piispa, M. 2019. Nuuska ja nuoret, laadullinen selvitys nuorten nuuskan käytöstä ja hankintatavoista. https://ehyt.fi/wp-content/uploads/2020/06/nuuska_ja_nuoret_.pdf

STT 2024. Tutkimus: nikotiinipussien käyttö yhä laajempi ongelma – moni käyttäjä ei tunne terveyshaittoja. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70097701/tutkimus-nikotiinipussien-kaytto-yha-laajempi-ongelma-moni-kayttaja-ei-tunne-terveyshaittoja?publisherId=69820320&lang=fi

THL 2023. Kouluterveyskyselyn tulokset 2023. https://public.tableau.com/app/profile/.kouluterveyskysely/viz/Lastenjanuortenterveysjahyvinvointi/Navigointisivu