Osaamisen johtamisen on oltava tietoista
Osaamisen johtamisella turvataan organisaation kilpailukyky ja sen valmius toimia muuttuvissa toimintaympäristöissä. Sen tulisi tiukasti nivoutua organisaation arkeen. Osaamisen johtamisen sisältyessä saumattomasti organisaation toimintatapoihin ja strategiaan, omaa esimies laajan keinovalikon kehittää sen osaamista strategian suuntaisesti.
Moni organisaatio kuitenkin jättää määrittelemättä, mitä osaamisen johtamisella tarkoitetaan juuri omassa organisaatiossa. Määrittely on kuitenkin tarpeen erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa, joissa organisaation toiminta ja tulevaisuus riippuu siellä toimivien ihmisten osaamisesta eli inhimillisestä pääomasta.
Master Schoolin opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten asiantuntijaorganisaatiossa johdetaan osaamista sekä tarjota käytäntöä palvelevia kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyö suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Osaamisen johtamisesta saatiin tarvittavaa tietoa kohdeorganisaation esihenkilöiden avulla käyttämällä kahta erilaista menetelmää. Tutkimustulokset ensisijaisesti palvelevat tutkimuksen kohdeorganisaatiota, mutta lukija saa tutkimuksen tapauksesta käyttöönsä erilaisia näkökulmia, toimintatapoja ja keinoja osaamisen johtamiseensa.
Oppimisen mahdollisuudet ovat työpaikalla
Jo asiantuntijaorganisaation halu lähteä tutkimuksen avulla tarkastelemaan omaa osaamisen johtamista, viestii paitsi sen tavasta toimia, mutta myös halusta oppia ja kehittää osaamistaan. Organisaatioiden on yleisesti tärkeää ja perusteltua pysähtyä tarkastelemaan omia toimintatapojaan. Toistuvat, tutut rutiinit ja toimintatavat pitävät ihmiset mukavuusalueillaan. Pahimmillaan ne jopa jarruttavat kehitystä. Silloin kun organisaatio haluaa oppia ja kehittää osaamistaan, tulee osaamisen johtamisella sekä mahdollistaa että varmistaa työpaikalla oppiminen.
Osaamisen johtamisen moniulotteisuus
Kaikki oppiminen organisaatiossa lähtee yksilötasolta, mutta se kumuloituu ja jalostuu organisaation osaamiseksi vasta, kun yksilöt tiimeissä oppivat yhdessä ja jakavat osaamistaan. Osaamisen johtamisella tuetaan ja varmistetaan jatkuva oppiminen.
Johtamisessa kiinnitetään huomiota osaamiseen, mitä osaamista omaamme ja tarvitsemme tulevaisuudessa. Sen lisäksi keskitytään osaamista tukeviin keinoihin, joita ovat esimerkiksi erilaiset kokeilut, työnohjaus ja oppimista tukevat palaverirakenteet. Lisäksi osaamisen johtamisella pyritään edistämään sellaisia toimintatapoja, jotka tukevat osaamista ja ylläpitävät oppimisen kulttuuria. Organisaation oppimisella pyritään sitomaan osaaminen osaksi organisaation prosesseja ja työtapoja. Osaava organisaatio on kilpailukykyinen, koska sen tapaa toimia on vaikeaa imitoida tai kopioida. Moni organisaatio oppii virheistään, mutta oppivassa organisaatiossa ne ovat myös sallittuja ja niistä otetaan opiksi.
Osaamisen johtamisella varmistetaan strategian toteutuminen
Jotta osaamisen johtaminen olisi osa organisaation arkipäiväistä toimintaa, tulee sen saada osakseen samankaltaista huomiota kuin mikä tahansa muu oleellinen toiminto organisaatiossa. Sen tulee olla osana strategiaa. Usein osaamisen johtamisen suurimmat haasteet liittyvät strategian soveltamiseen ja koko organisaation kattavan oppimiskulttuurin synnyttämiseen. Myös tutkimuksen kohdeorganisaatiota koskevat kehitysehdotukset vahvistavat tätä käsitystä. Kohdeorganisaatiolla on strateginen yhteys osaamisen johtamiseen, mutta sitä tulee vielä vahvistaa ja kehittää jäsennellympään suuntaan esimerkiksi ydinosaamisten määrittelyn avulla.
Esimiehen esimerkillä on vaikutusta
Oppivan kulttuurin synnyttäminen vaatii niin aktiivista johtamista kuin kaikkien työntekijöiden osallisuutta. Tähän kohdeorganisaatiossa on hyvä pohja. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että organisaatiossa osaamista arvostetaan ja osaamisen johtamisella pyritään mahdollistamaan oppiminen. Tämä näkyi mm. keskustelun tietoisena hyödyntämisenä sekä esimiesten valmiudesta kehittää itseään johtamisympäristönsä vaatimusten mukaisesti. Esimies kuitenkin vastaa osaamisen riittävyydestä, jolloin myös hänen oma suhtautumisensa oman osaamisen kehittämiseen on keskeistä.
Linkki opinnäytetyöhön: URN:NBN:fi:amk-2022060214901
Lähteet
Aramo-Immonen, H., Koskinen, K. U. and Porkka, P. L. 2011. The significance of formal training in project-based companies. International Journal of Managing Projects in Business, Vol. 4, No. 2, 257-273.
Aaltonen, M. & Wilenius, M. 2002. Osaamisen ennakointi – Pidemmälle tulevaisuuteen, syvemmälle osaamiseen. Helsinki: Edita Prima Oy.
Burgoyne, J. 1991.The Learning Company: a Strategy for Sustainable Development. RSA Journal. Vol. CXL. No 5428.
Coates, J.F. 1999. The Inevitability of Knowledge Management. Research technology management, Vol.42, No.4.
Garvin, D.A., Edmondson, A. & Gino, F. 2008. Is Yours a Learning Organization? Harvard Business Review.
Ketamo, H., Ollila, J. & Paaso, L. 2022. Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista? Helsinki: Sitra.
Laine, P. 2007. Osaamisen johtaminen ja HRD – Tarua vai totta? Kuvaus viiden case-organisaation henkilöstön kehittämisen käytännöistä. Julkaisusarja A Nro A20/2007 Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö.
Lönnqvist, A., Kujansivu, P. & Antola, J. 2005. Aineettoman pääoman johtaminen. Tampere: JTO-Palvelut Oy.
Otava, L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Porvoo: WS Bookwell Oy.
Pirnes, U. 2003. Kehittyvä johtajuus. Johtamisen dynamiikka. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Senge, P.M. 1990. The fifth discipline. The art & Practice of The Learning Organization. USA: Dobleday.
Tuomi, L. & Sumkin, T. 2012. Osaamisen ja työn johtaminen. Organisaation oppisen oivalluksia. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Viitala, R. 2002. Osaamisen johtaminen esimiestyössä. No 109 Liiketaloustiede Johtaminen ja organisaatiot. Vaasan yliopisto.
Viitala, R. 2005. Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.