Etäteknologian merkitys kasvaa kuntoutuksessa
Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen vaikuttavat valtion rahoitukseen. Tämä luo haasteen järjestelmälle, joka perustuu korkeaan työllisyyteen ja tuottavuuteen. Ikääntyneiden määrän kasvu lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta samalla, kun kasvava alijäämä pakottaa tuottamaan sosiaali- ja terveyspalveluja entistä pienemmillä resursseilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 4; Dufva ym. 2023, 28.)
Digitalisaation ja terveysteknologian lisäämisellä nähdään olevan mahdollisuuksia kustannussäästöihin saatavuuden, valinnanvapauden, tuottavuuden ja laadun parantamiseen (Rintala ym. 2017, 20).
Etäteknologia lisääntyy lähivuosina
Etäteknologian ja erilaisten teknisten sovellusten käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa on viime vuosien aikana lisääntynyt. Tähän kasvuun vaikuttavat teknologian nopea kehittyminen ja maailmanlaajuinen Covid-19-pandemia, joka pakotti terveydenhuollon toimijat mukauttamaan palveluitaan uudelleen. (Sjögren ym. 2017, 14; Buabbas ym. 2022.)
Etäteknologian etuina voidaan nähdä sen hyvä saavutettavuus, joustavuus ja kyky tavoittaa tarvittaessa suuria ihmismääriä (Shulver ym. 2017; Sjögren ym. 2017, 14; Appleby ym. 2019; Buabbas ym. 2022; Wicks ym. 2023). Lisäksi etäteknologian ja digitalisaation avulla on lisäksi mahdollista parantaa henkilöiden yhdenvertaisuutta merkittävästi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa maantieteelliset esteet tai fyysinen liikuntarajoite rajoittavat terveydenhuollon toimipisteeseen paikalle pääsyä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 32.)
Etäteknologian tuomien mahdollisuuksien vuoksi, onkin oletettavaa, että etäkuntoutus tulee lisääntymään lähivuosina (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 88). Ennusteiden mukaan on odotettavissa, että vuoteen 2025 mennessä terveydenhuolto siirtyy enenevissä määrin sairaaloilta ihmisten koteihin (Lankila ym. 2016, 17).
Etäkuntoutus on yhtä tehokasta kuin perinteinen kuntoutus
Vanhojen toimintatapojen rinnalle odotetaan uudenlaisia vaihtoehtoja digitalisaation kehityksen myötä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 4). Myös perinteisen kasvokkain tapahtuvan yksilöfysioterapian rinnalle odotetaan uusia toteutustapoja ja teknologian avulla pyritään tuomaan palvelut lähemmäs asiakkaita (Lautamo ym. 2019, 141; Salminen & Hiekkala 2019, 9).
Etäkuntoutuksen vaikuttavuutta on tutkittu monilla eri potilasryhmillä, kuten ortopedisillä potilailla, neurologisilla potilailla, koronapotilailla, palovammapotilailla, tasapainohäiriöstä kärsivillä potilailla sekä keuhkosairautta, tuki- ja liikuntaelinsairautta tai sydänsairautta sairastavilla potilailla (Hwang ym. 2017; Kuether ym. 2019; Alsobayel ym. 2021; Cox ym. 2021; Plaza ym. 2022; Vieira ym. 2022; Aldawsary & Almarwani 2023; Federico ym. 2024).
Monissa tutkimuksissa on havaittu etäkuntoutuksen olleen vähintään yhtä tehokasta kuin perinteisesti kasvokkain toteutettu kuntoutus. Lisäksi tyytyväisyys ja sitoutuminen on ollut korkeaa etäkuntoutusta kohtaan. (Kuether ym. 2019; Nelson ym. 2020; Buabbas ym. 2022; Plaza ym. 2022; Aily ym. 2023; Pak ym. 2023; Wicks ym. 2023; Doherty ym. 2024; Federico ym. 2024; Hinman ym. 2024.) Hwang ym. (2017) tutkimuksen mukaan etäkuntoutuksella saavutettiin selkeästi korkeampi sitoutuneisuus kuin kasvokkain toteutetulla kuntoutuksella.
Uusi etäkuntoutusmalli laajentaa palveluvalikoimaa
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä kehitettiin Oulunkylän kuntoutuskeskukselle avokuntoutukseen etäteknologian avulla toteutettu fysioterapian etävastaanotto. Kehittämisprojekti toteutettiin yhteiskehittämisenä yhdessä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa. Kehittämismenetelmänä käytettiin palvelumuotoilua. Kehittämisprojektin tiedonhankintaan käytettiin työpajamenetelmiä ja verkkokyselyä.
Tulosten mukaan asiakkaille on tärkeää palvelun joustavuus sekä yksilöllisen tarpeen arviointi. Etäkuntoutuksen soveltuvuutta tulee tarkastella jokaisen asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Moni asiakas toivoi ensimmäisen vastaanottokerran tapahtuvan perinteisesti kasvokkain. Etäkuntoutusohjelman käytettävyydessä on tärkeää, että asiakkaat voivat käyttää yhteydenotossa hyödykseen omia laitteitaan eikä erillisiä laitteita tarvitse hankkia.
Lopputuotoksena muotoiltiin Oulunkylän kuntoutuskeskukselle etäteknologialla toteutettava fysioterapian etävastaanotto. Etävastaanoton on tarkoitus toimia vaihtoehtona perinteiselle kasvokkain toteutuvalle fysioterapiavastaanotolle, ja tarvittaessa toteutusmuotoja voidaan myös vaihdella asiakkaan tarpeen mukaan. Uusi kuntoutuspalvelu laajentaa kuntoutuskeskuksen palveluja asiakaslähtöisesti sekä antaa entistä joustavamman mahdollisuuden muokata kuntoutuspalveluja asiakkaan tarpeisiin sopiviksi.
Lähteet
Aily, J. B.; Noronha, M. D.; Selistre, L. F. A.; Ferrari, R. J.; White, D. K. & Mattiello, S. M. 2023. Face-to-face and telerehabilitation delivery of circuit training have similar benefits and acceptability in patients with knee osteoarthritis: a randomised trial. Journal of Physiotherapy. Vol. 69, No 4, 232–239. Viitattu 25.3.2024. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1836955323000917?via%3Dihub
Aldawsary, N. & Almarwani, M. 2023. The combined effect of gaze stability and balance exercises using telerehabilitation in individuals with vestibular disorders during the COVID-19 pandemic: A pilot study. PloS one. Vol. 18, No 5. Viitattu 26.3.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10162509/
Alsobayel, H.; Alodaibi, F.; Albarrati, A.; Alsalamah, N.; Alhawas, F. & Alhowimel, A. 2021. Does Telerehabilitation Help in Reducing Dis-ability among People with Musculoskeletal Conditions? A Preliminary Study. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 19, No 1, 72. Viitattu 23.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8751178/
Appleby, E.; Gill, S. T.; Hayes, L. K.; Walker, T. L.; Walsh, M. & Kumar, S. 2019. Effectiveness of telerehabilitation in the management of adults with stroke: A systematic review. PloS one. Vol. 14, No 11. Viitattu 23.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6850545/
Buabbas, A. J.; Albahrouh, S. E.; Alrowayeh, H. N. & Alshawaf, H. 2022. Telerehabilitation during the COVID-19 Pandemic: Patients and Physical Therapists Experiences. Medical Principles and Practice, Vol. 31, No 2, 156–164. Viitattu 23.2.2024. https://www.karger.com/Article/FullText/523775
Cox, N. S.; Dal Corso, S.; Hansen, H.; McDonald, C. F.; Hill, C. J.; Zanaboni, P.; Alison, J. A; O’Halloran, P.; Macdonald, H. & Holland, A. E. 2021. Telerehabilitation for chronic respiratory disease. Cochrane Database of Systematic Reviews, Vol. 1, No 1. Viitattu 23.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8095032/
Doherty, F.; Powell, P.; McBride, C. & Monaghan, K. 2024. Physical Telerehabilitation interventions for Gait and balance in Multiple sclerosis: A Scoping review. Journal of the neurological sciences. Vol. 456, No 2024, 122827. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 25.3.2024. https://www.jns-journal.com/article/S0022-510X(23)02289-X/fulltext
Dufva, M.; Rekola, S. 2023 Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. Helsinki: Sitra. Viitattu 9.4.2024. https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/01/sitra_megatrendit-2023_ymmarrysta-yllatysten-aikaan.pdf
Federico, S.; Cacciante, L.; Cieślik, B.; Turolla, A.; Agostini, M.; Kiper, P.; Picelli, A. & RIN TR Group. 2024. Telerehabilitation for Neurological Motor Impairment: A Systematic Review and Meta-Analysis on Quality of Life, Satisfaction, and Acceptance in Stroke, Multiple Sclerosis, and Parkinson’s Disease. Journal of clinical medicine. Vol. 13, No 1, 299. Viitattu 25.3.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10779774/
Hwang, R.; Bruning, J.; Morris, N. R.; Mandrusiak, A. & Russell, T. 2017. Home-based telerehabilitation is not inferior to a centre-based program in patients with chronic heart failure: A randomized trial. Journal of Physiotherapy. Vol. 63, No 2, 101–107. Viitattu 23.2.2024. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1836955317300310
Hinman, R. S.; Campbell, P. K.; Kimp, A. J.; Russell, T.; Foster, N. E.; Kasza, J.; Harris, A. &. Bennell, K. L. 2024. Telerehabilitation consultations with a physiotherapist for chronic knee pain versus in-person consultations in Australia: The PEAK non-inferiority randomised controlled trial. The Lancet (British edition). Viitattu 25.3.2024. https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S0140673623026302?via%3Dihub
Kuether, J.; Moore, A.; Kahan, J.; Martucci, J.; Messina, T.; Perreault, R.; Sembler, R.; Tarutis, J.; Zazulak, B., Rubin, L. E. & O’Connor, M. I. 2019. Telerehabilitation for Total Hip and Knee Arthroplasty Patients: A Pilot Series with High Patient Satisfaction. HSS Journal, Vol. 15, No 3, 221–225. Viitattu 23.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6778164/
Lankila, T.; Kotavaara, O.; Antikainen, H.; Hakkarainen, T. & Rusanen, J. 2016. Sosiaali- ja terveyspalveluverkon kehityskuva 2025 – Paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu. Sitra. Viitattu 2.3.2024. https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Sosiaali_ja_terveyspalveluverkon_kehityskuva_2025-3.pdf
Lautamo, T.; Kantanen, M. & Pikkarainen, A. 2019. Toimintaterapian yhdistelmämallilla yhteistoimijuutta edistämässä. Teoksessa A-L. Salminen & S. Hiekkala (toim.) Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki: Kela, 139–161. Viitattu 23.2.2024. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302635/Kokemuksia_etakuntoutuksesta_saavutettava.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Nelson, M.; Bourke, M.; Crossley, K. & Russell, T. 2020. Telerehabilitation is non-inferior to usual care following total hip replacement — a randomized controlled non-inferiority trial. Physiotherapy. Vol. 107, 19–27. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 23.2.2024. https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S0031940618302244
Pak, S. S.; Janela, D.; Freitas, N.; Costa, F.; Moulder, R.; Molinos, M.; Areias, A. C.; Bento, V.; Cohen, S. P.; Yanamadala, V.; Souza, R. B. & Correia, F. D. 2023. Comparing Digital to Conventional Physical Therapy for Chronic Shoulder Pain: Randomized Controlled Trial. Journal of medical Internet research. Vol. 25. Viitattu 25.3.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10474513/
Plaza, A.; Paratz, J. & Cottrell, M. 2022. A six-week physical therapy exercise program delivered via home-based telerehabilitation is comparable to in-person programs for patients with burn injuries: A randomized, controlled, non-inferiority clinical pilot trial. Burns: Journal of the International Society for Burn Injuries. Viitattu 23.2.2024. https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S0305417922002194#fig0010
Rintala, A.; Hakala, S.; Lahtio, H.; Heinonen, A.; Piirainen, A. & Sjögren, T. 2017. Digitalisaatio sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa Rintala, A.; Hakala, S. & Sjögren, T. (toim.) Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 145. Helsinki: Kela. Viitattu 23.2.2024. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/180932/Tutkimuksia145.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Salminen, A-L. & Hiekkala, S. 2019. Etäkuntoutuksen kehittäminen Kelassa. Teoksessa A-L. Salminen & S. Hiekkala (toim.) Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki: Kela, 9–13. Viitattu 23.2.2024. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302635/Kokemuksia_etakuntoutuksesta_saavutettava.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Shulver, W.; Killington, M.; Morris, C. & Crotty, M. 2017. ‘Well, if the kids can do it, I can do it’: Older rehabilitation patients’ experiences of telerehabilitation. Health Expectations: An International Journal of Public Participation in Health Care and Health Policy. Vol. 20, No 1, 120–129. Viitattu 23.2.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5217918/
Sjögren, T.; Hakala, S.; Rintala, A. & Heinonen, A. 2017. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus. Teoksessa Rintala, A.; Hakala, S. & Sjögren, T. (toim.) Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 145. Helsinki: Kela. Viitattu 23.2.2024. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/180932/Tutkimuksia145.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Viitattu 23.2.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025_vanh.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:39. Viitattu 9.4.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162622/STM_2020_39.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vieira, A. G. D. S.; Pinto, A. C. P. N.; Garcia, B. M. S. P.; Eid, R. A. C.; Mól, C. G. & Nawa, R. K. 2022. Telerehabilitation improves physical function and reduces dyspnoea in people with COVID-19 and post-COVID-19 conditions: a systematic review. Journal of physiotherapy. Vol. 68, No 2, 90–98. Viitattu 25.3.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8994568/
Wicks, M.; Dennett, A. M. & Peiris, C. L. 2023. Physiotherapist-led, exercise-based telerehabilitation for older adults improves patient and health service outcomes: A systematic review and meta-analysis. Age and ageing. Vol. 52, No 11. Viitattu 26.3.2024. https://academic.oup.com/ageing/article/52/11/afad207/7425518?login=true
Artikkelin kuva: Pixabay