Kulttuurisensitiivinen hoitotyö: kohti ymmärrystä ja kunnioitusta
Kulttuurinen kompetenssi viittaa ammattilaisten kykyyn kunnioittaa eri kulttuuritaustaisia ihmisiä ja edistää syrjimätöntä ilmapiiriä yhteiskunnassa. Tämä sisältää palveluiden järjestämisen niin, että erilaisten taustojen omaavien ihmisten erilaiset tarpeet huomioidaan. (THL 2023.)
Ammattilaisten kulttuurinen kompetenssi rakentuu kulttuurisesta tiedostamisesta, tiedoista, taidoista, kohtaamistaidoista ja motivaatiosta. Se edellyttää omien kulttuuristen tottumusten ja arvojen kyseenalaistamista ja niiden peilaamista toisten kulttuurien tottumuksiin ja arvoihin. (Suomen muistiasiantuntijat 2017.) Kaikilla ihmisillä on oikeus yksilölliseen hoitoon, mikä edellyttää terveydenhuollon ja hoitotyön edustajilta herkkyyttä myös kulttuuristen asioiden huomioimiseen.
Terveydenhuollon ammattilaisilla on omat kulttuuriset taustansa, jotka muotoutuvat elämänkokemuksen ja koulutuksen myötä. Kun työskentelee monikulttuurisessa ympäristössä, on tärkeää tunnistaa omat kulttuuriset lähtökohdat: millainen vuorovaikutustyyli tuntuu luontevalta minulle tai mitä ajatuksia minulla on auttajan ja avunsaajan rooleista? Monikulttuurisissa kohtaamisissa on olennaista luottaa omaan ammattitaitoon, jonka lähtökohta on itsensä tunteminen. Asiakaslähtöinen työskentely on hyvä lähtökohta. Kun pohditaan, miten toimia monikulttuurisissa tilanteissa, usein paras tapa on noudattaa samoja periaatteita kuin suomalaisten kanssa. (Oroza 2007.)
Oikean arviointimenetelmän valitseminen asiakkaan toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa voi olla haastavaa.
Kulttuuritaustojen huomiointiin on myös Suomessa kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Esimerkiksi MobiTARMO-hankkeen päätavoitteena on kehittää uusia, kulttuurisensitiivisiä menetelmiä toimintakyvyn arvioimiseksi mobiilisovelluksessa. Tavoitteena on tukea alkuvaiheen kotoutumistoimia ja parantaa maahanmuuttajien palvelutarpeiden tunnistamista. Hankkeessa luodaan erityinen arviointimenetelmä, joka mahdollistaa toimintakyvyn kuvaamisen arabian, kurdin, somalin ja venäjän kielillä. (Kotoutuminen n.d.)
Lisäksi hankkeessa laaditaan suositus toiminta- ja työkyvyn arvioimisesta kotoutumisvaiheessa. Suositus on suunnattu ammattilaisille, jotka tekevät arviointeja kotoutumisvaiheessa tai muissa soveltuvissa tilanteissa. Se on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mikä varmistaa sen käytettävyyden eri kielialueilla. (THL 2023.)
Oikean arviointimenetelmän valitseminen asiakkaan toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa voi olla haastavaa, etenkin jos asiakas ei puhu suomea eikä ole tuttu suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Useimmat arviointityökalut on alun perin suunniteltu tietylle kulttuuriselle taustalle ja ne saattavat olla saatavilla vain tietyillä kielillä. (THL 2023.)
Arvioinnissa pyritään yhteistyöhön, jossa sekä asiakas että ammattilainen tuovat arviointitilanteeseen oman erityisosaamisensa.
Kykyviisari on maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Kykyviisarin avulla vastaaja voi arvioida omaa tilannettaan, tunnistaa keskeiset vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Tämä menetelmä on kehitetty Työterveyslaitoksen Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu) -koordinaatiohankkeessa, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mobiTARMO-hankkeessa Kykyviisari-kysely on käännetty arabian, somalin, kurdin ja venäjän kielille. (Työterveyslaitos 2023.) Kysymysten kulttuurisensitiivisyyttä on testattu kotoutumiskoulutuksen yhteydessä. Kykyviisarin käyttöoppaassa on erillinen osio, joka käsittelee eri kieliversioiden käyttöä. Kykyviisarin kieliversiot ovat vapaasti saatavilla Työterveyslaitoksen verkkopalvelusta.
Toiminta- ja työkyvyn arviointi tapahtuu ottaen huomioon asiakkaan kielelliset ja kulttuuriset taustat käyttäen sopivia menetelmiä. (Wikström ym. 2023.) Arvioinnissa pyritään yhteistyöhön, jossa sekä asiakas että ammattilainen tuovat arviointitilanteeseen oman erityisosaamisensa. Arviointi on kokonaisvaltaista ja sisältää kielitaidon, koulutuksen ja työhistorian lisäksi fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn, kyvyn suoriutua päivittäisistä askareista sekä ympäristötekijät, jotka vaikuttavat toimintakykyyn. Arviointi on järjestelmällistä ja sen tulokset ohjaavat tarvittaviin jatkotoimiin ja palveluohjaukseen. (THL 2023.)
Kulttuurisensitiiviseen työskentelyyn perehtyminen on koulutuksen, työyhteisöjen ja yksilöiden vastuulla. Kunnioittavan ja ymmärtävän ihmisten lähestymisen lähtökohtana ovat humanistinen ihmiskäsitys ja suvaitsevaiset arvot.
Lähteet:
Andersson, K., Krasnici, D. & Pesanto, L. 2024. Maahanmuuttajien kulttuurisensitiivinen hoitotyö sairaanhoitajan vastaanotolla. Opinnäytetyö. Sairaanhoitajakoulutus. Turun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069565
Orozoa, V. 2007 Kulttuurien kohtaaminen: Maahanmuuttaja yleislääkärin vastaanotolla. Duodecim 123, s. 441-447. Viitattu 26.9.2023. https://www.kaypahoito.fi/xmedia/duo/duo96296.pdf
THL 2023. Maahanmuuttajat väestössä. Viitattu 13.09.2023. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html