Biohajoavien kartonkisten kahvikuppien soveltuvuus kotikompostoriin

23.06.2022

Tutkimusten mukaan lähes puolet suomalaisista (44 %) ostaa kahvinsa take away -kertakäyttökuppiin. Suomalaiset kuluttavat vuosi toisensa jälkeen eniten kahvia maailmassa, noin 10 kg vuodessa henkilöä kohden, mikä tarkoittaa noin 1100 kahvikupillista. Suomalaiset käyttävät siis paljon kertakäyttöisiä kuppeja päivittäin. Olisiko biohajoavassa kartonkikupissa ratkaisu tähän ongelmaan?

Turun AMK:ssa tutkitaan biomuoveja

Turun AMK on mukana kansainvälisessä Bio-Plastics Europe -hankkeessa. Hanke tutkii biomuovien käytön edistämistämismahdollisuuksia ja biomuovien hyödynnettävyyttä, kuten käyttöominaisuuksia, kompostoitavuutta ja kierrätettävyyttä. Osana tätä hanketta Turun AMK:lla tehtiin opinnäytetyö, Biohajoavat muovit kotikompostoreissa, jossa yksi tutkituista materiaaleista oli kartonkikuppi ja sen kompostoitavuus. Opinnäytetyössä tutkittiin biomuovien hajoamista tavallisessa kotikompostorissa (happipitoiset olosuhteet) ja hapettomiin olosuhteisiin perustuvassa Bokashi-kompostorissa.

Kartonkikuppi ei ehkä olekaan ekoteko

Kertakäyttöinen kahvikuppi sisältää kartongin lisäksi myös muovisen suojapinnoitteen. Kuppi valmistetaan saumaamalla se suojapinnoitteen avulla muotoonsa. Pinnoite estää kartongista irtoavien makujen liukenemisen juomaan ja lisäksi kuppi kestää paremmin kuumuutta. Esimerkiksi Huhtamäen valmistamista muovipinnoitteisista kartonkikupeista juodaan maailmanlaajuisesti 19 miljardia juomaa vuosittain.

Yksi muovipinnoitteena käytetty muovi on PLA eli polylaktidi, joka on biopohjainen ja biohajoava muovi. Tämä muovi on veteen liukenematon ja sen hajoaminen vaatii lämpökompostointia. Vaikka kahvikupissa olevan muovin osuus on vain alle 10 % kuppiin käytetystä materiaalista, kupissa oleva muovinen suojapinnoite voi kuitenkin hajota luonnossa mikromuoveiksi. Mikromuovi on alle 5 mm:n kokoista muovipartikkelia, jota pienen kokonsa vuoksi ei saada kerättyä pois luonnosta. Monet kahvikupit markkinoidaan biohajoavina ja kompostoitavina. Tämä on harhaanjohtavaa kuluttajille, sillä nämä tuotteet kompostoituvat ainoastaan teollisessa kompostorissa.

Matkalla kohti muovittomia kertakäyttöastioita?

Muutamat suomalaiset yhtiöt ovat lanseeranneet täysin muovittomia biopohjaisia kertakäyttökuppeja ja kansia. Tämä on kuitenkin markkinoinnin luomaa nimistöllä leikittelyä, sillä muotoonsa saumatut kupit vaativat saumautuvan kerroksen – eli muovia. Myös nestetiiveyden vaatimus tarkoittaa käytännössä muovipintaa. Käytännössä kupit eroavat muista muovipinnoitetuista kartonkikupeista valmistustekniikaltaan, joka ei perustu muovien sulatyöstöön.

Vuonna 2021 tulleen EU:n SUP-direktiivin (single use plastics) mukaan muovipinnoitetut kartonkikupit ovat muovituotteita, joihin on painettava varoitukseksi EU:n kilpikonnamerkki. Merkissä oleva teksti ja kuva ilmoittavat tuotteen sisältävän muovia.

Kahvikuppi ei biohajonnut kotikompostoreissa

Kartonki tummuu kotikompostoinnin aikana. Kotikompostoinnissa lämpötila ei kuitenkaan nouse yhtä korkealle kuin teollisessa kompostoinnissa. Jos kotikompostointi kestäisi kuukausia, kartonki saattaisi mustua tunnistamattomaksi materiaaliksi.

Kuppimateriaali vaatii kuitenkin reilusti lämpöä, joten se ei muuttunut mustaksi lyhyen ja matalalämpöisen anaerobisen eli hapettoman Bokashi -kompostoinnin aikana. Bokashi -kompostorissa jäte fermentoitui eli siinä tapahtui maitohappokäyminen. Biolanin lämpökompostori on aerobinen eli hapellinen kompostori, jossa lämpötila oli korkeampi kuin Bokashissa. Lämpökompostorissa kartonki muuttui mustaksi aineeksi. Tämä musta massa muistutti humusta, eli hiiltä sisältävää eloperäistä ainetta, joka on hajonnutta osittain tai kokonaan, mutta vain visuaalisesti.

Kotikompostoinnin aikana muovipinnoite irtosi kartongista. Muovipinnoite saattaa edelleen hajota mikromuoveiksi, joita on löytynyt myös ihmiskehosta, mutta niiden vaikutuksista ei vielä ole tarkkaa tietoa. Tehdyn tutkimuksen perusteella kartonkikuppi ei kuulu kotikompostoriin.

Kuva: Kartongista osittain irronneet PLA-pinnoitteet

Linkki opinnäytetyöhön https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061517996

Lähdeluettelo:

Biolan Oy. Biolan Pikakompostori 220eco. Haettu 7.6.2022 osoitteesta: https://www.biolan.fi/tuotteet/biolan-pikakompostori-220eco.html
BioProffa (2019). BioProffa Bokashi. Haettu 7.6.2022 osoitteesta: https://www.bioproffa.fi/bioproffa-bokashi/
Cupbio. Haettu 7.6.2022 osoitteesta: https://cupbio.fi/
Kahvipiiri (2022). Kahvin kulutus Suomessa ja maailmalla. Haettu 7.6.2022 osoitteesta: https://kahvipiiri.fi/artikkelit/kahvin-kulutus/
Mäntylä, J.-M. (2021). EU-direktiivi: Suomalaiset pahvimukit ovatkin muovituotteita – Pakkausvalmistaja Huhtamäki ihmettelee kilpikonnamerkkiä: ”Vaikutus on ympäristön kannalta kielteinen”. Haettu 7.6.2022 osoitteesta: https://yle.fi/uutiset/3-11785018
Neste (2019). Neste tutki: Vaaleapaahtoinen suodatinkahvi on yhä suomalaisautoilijoiden suosikki. Haettu 7.6.2022 osoitteesta: https://www.neste.com/fi/tiedotteet-ja-uutiset/transportation/neste-tutki-vaaleapaahtoinen-suodatinkahvi-yha-suomalaisautoilijoiden-suosikki
Paukku, T. (2022). Ihmisten verestä löytyi ensi kertaa pieniä mikro­muoveja – puolet näytteistä sisälsi juoma­pullojen muovia. Haettu 7.6.2022 osoitteesta: https://www.hs.fi/tiede/art-2000008711671.html
Savonia. Muovit. Haettu 7.6.2022 osoitteesta: https://3dtulostus.savonia.fi/fi/tietopankki/materiaalit/muovit
Sillanmäki, L. (2019). Kohti ekologisempaa kertakäyttökulttuuria – Suomalaisyritykseltä vihdoin vaihtoehto muovipintaisille kahvikupeille. Haettu 7.6.2022 osoitteesta: https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kohti-ekologisempaa-kertakayttokulttuuria-suomalaisyritykselta-vihdoin-vaihtoehto-muovipintaisille-kahvikupeille/?shared=1791515-b934252d-999
Sillanmäki, L. (2019). Take-away -kahvi tarjoillaan muovin kera – Mistä onkaan pienet kupit tehty? Haettu 7.6.2022 osoitteesta: https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/take-away-kahvi-tarjoillaan-muovin-kera-mista-onkaan-pienet-kupit-tehty/
Turku AMK (2019). Bio-Plastics Europe. Haettu 7.6.2022 osoitteesta: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hae-projekteja/bio-plastics-europe-developing-and-implementing-su/
Turveinfo. Humus on luonnollinen osa vesiekosysteemiä. Haettu 7.6.2022 osoitteesta: http://turveinfo.fi/ymparisto/humus/humus-on-luonnollinen-osa-vesiekosysteemia/