• ikääntyvä väestö
• kotihoito
• tekoäly

Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella on mahdollista pohtia, miten keskustelevaa tekoälyä voitaisiin hyödyntää kotihoidossa. Keskustelevaa tekoälyä olisi mahdollista käyttää esimerkiksi paikkaamaan niitä hetkiä ikääntyneen arjessa, jolloin kotihoito tai omaiset eivät ole paikalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 (STM 2020) on asettanut ikäteknologian kehittämisen ja hyödyntämisen yhdeksi Suomen tavoitteeksi. Kansallisen ikäohjelman tavoitteena on varautua kiihtyvään väestön ikääntymiseen. Tekoälyä on tavoitteena hyödyntää sekä ikääntyneiden hoidon tukena että edistämään ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia. Kansallisen ikäohjelman toimenpide-ehdotuksena vuoteen 2030 on kokeilla ja hyödyntää keskustelevaa tekoälyä asiakkaan ja hoitajan välisessä tiedonkulussa. Keskustelevasta tekoälystä voisi kuitenkin olla myös laajemmin hyötyä kotiin vietävissä palveluissa.

Tekoäly koostuu monista eri teknologioista, kuten data-analytiikasta, koneoppimisesta ja robotiikasta. Se mahdollistaa koneiden, laitteiden, ohjelmien ja palveluiden toiminnan älykkäästi ja järkevästi erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa. (Ailisto ym. 2018) Keskusteleva tekoäly on tekoäly, joka ymmärtää ja pystyy tuottamaan puhetta. Käyttäjä voi kommunikoida keskustelevan tekoälyn kanssa kirjoittamalla tai puhumalla. Esimerkkejä keskustelevasta tekoälystä on internetsivustojen chatbotit sekä ääniohjattavat virtuaaliavustajat, kuten Siri ja Alexa. Lisäksi on olemassa virtuaaliavustajasovelluksia, jotka hyödyntävät keskustelevan tekoälyn lisäksi myös virtuaalista avataria, joka yleensä muistuttaa ihmistä. Avatarin avulla sovellus pystyy sanallisen viestinnän lisäksi käyttämään ei-sanallista viestintää, kuten ilmeitä ja eleitä. (Rampioni ym. 2021; Shaked 2017) 

Arkitoiminnot tekoälyn ohjaamina lisäävät ikääntyneiden omatoimisuuden kokemusta.

Keskustelevan tekoälyn sosiaalista toimintakykyä ja päivittäisiä toimintoja tukevia ominaisuuksia hyödynnetään maailmanlaajuisesti tukemaan ikääntyneiden kotona asumista. Sosiaalista toimintakykyä tukevia ominaisuuksia ovat esimerkiksi seuranpito ja median kuten musiikin toistaminen. Päivittäisiä toimintoja tukevia ominaisuuksia ovat kalenterisovellus ja päivärytmin tukeminen. Keskusteleva tekoäly voi myös ohjata ikääntyneelle jumppia, muistuttaa lääkkeiden ottamisesta ja jopa havainnoida kaatumisen. (Hanke ym. 2016; Stara ym. 2021) 

Suomessa kotona asumista tukevat palvelut koostuvat kotihoidosta sekä tukipalveluista. Osa tukipalveluita käyttävistä ikääntyneistä eivät tarvitse kotihoidon palveluita, mutta keskustelevaa tekoälyä olisi mahdollisuus hyödyntää myös näissä tapauksissa. Kuitenkin jos keskustelevaa tekoälyä otettaisiin käyttöön kotihoidon asiakkailla, olisi sillä tulevaisuudessa mahdollista jopa korvata käyntejä. Arkitoiminnot tekoälyn ohjaamina lisäävät ikääntyneiden omatoimisuuden kokemusta ja sen myötä parantaisivat ikääntyneiden hyvinvointia.  

Ikäteknologiaa ja tekoälysovelluksia tulisi ensisijaisesti kehittää asiakaslähtöisesti.

Tekoäly pystyy kohentamaan turvallisuuden tunnetta, sillä tekoäly tunnistaa vaaratilanteita ja tekee tarvittaessa hälytyksen omaisille tai kotihoidolle. Ikääntyneen arkirytmiä sekä päivittäisistä toiminnoista selviytymistä on haastavampaa seurata kotona kuin esimerkiksi pitkäaikaishoitolaitoksissa. Tekoäly pystyisi raportoimaan ikääntyneen arkiaktiviteeteista ja -rytmistä, jolloin voitaisiin esimerkiksi seurata ikääntyneen muistisairauden etenemistä.  

Yhdessä muun kotiin asennettavan teknologian, kuten erilaisten sensorien, kanssa keskustelevalla tekoälyllä on paljon potentiaalia tukea ikääntyneiden kotona asumista. Sillä on myös mahdollisuus parantaa kotihoidon toteuttamaa hoitotyötä. Ikäteknologiaa ja tekoälysovelluksia tulisi toki ensisijaisesti kehittää asiakaslähtöisesti. Jotta teknologiainnovaatioilla pystytään mahdollisimman tehokkaasti vastaamaan ikääntyvän väestön aiheuttamiin ongelmiin, olisi tarpeellista, että ratkaisuja tehdessä pohditaan myös sitä, miten tekoälyratkaisuja voidaan hyödyntää kotiin vietävissä palveluissa. 

Lähteet:

Ailisto, H.; Heikkilä, E.; Helaakoski, H.; Neuvonen, A. & Seppälä, T. 2018. Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus. Valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161282  

Hanke, S.; Sandner, E.; Kadyrov, S. & Stainer-Hochgatterer, A. 2016. Daily life support at home through a virtual support partner. 2nd IET International Conference on Technologies for Active and Assisted Living. Lontoo: IET. 

Rampioni, M.; Stara, V.; Felici, E.; Rossi, L. & Paolini, S. 2021. Embodied Conversational Agents for Patients With Dementia: Thematic Literature Analysis. JMIR MHealth and UHealth. Vol. 9, No 7. 

Shaked, N. A. 2017. Avatars and virtual agents – relationship interfaces for the elderly. Healthcare Technology Letters. Vol. 28 No. 4, 83-87. 

Stara, V.; Vera, B.; Bolliger, D.; Rossi, L.; Felici, E.; Di Rosa, M.; de Jong, M. & Paolini, S. 2021. Usability and Acceptance of the Embodied Conversational Agent Anne by People With Dementia and Their Caregivers: Exploratory Study in Home Environment Settings.  JMIR MHealth and UHealth. Vol. 9, No 6. 

STM. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162462  

Kuva: Freepik