Öljyonnettomuuden riski jokiolosuhteissa Suomessa – öljyntorjuntavalmiuden kehittämisessä huomioitavat asiat
Suomessa on kymmeniätuhansia kilometrejä joeksi luokiteltavia vesistöjä. Joet ovat olennainen osa maan luonnonkauneutta ja tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia taloudelliseen hyötykäyttöön ja virkistystoimintaan. Joet ovat kuin verisuonia, joita pitkin mantereelle satanut vesi virtaa mereen. Vahinkotapauksessa öljy saattaa päätyä jokeen, josta se on pyrittävä poistamaan mahdollisimman tehokkaasti.
Öljytuotteita käytetään polttomoottoreilla varustetuissa ajoneuvoissa ja työkoneissa. Kevyttä polttoöljyä poltetaan omakotitalojen ja lämpövoimalaitoksien lämmityskattiloissa. Öljy kuljetetaan välivarastoihin säiliöautolla ja varastoidaan säiliöissä. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 2 800 öljyonnettomuutta (Pronto.net). Onneksi suurin osa onnettomuuksista on pieniä, eikä öljyä päädy niistä vesistöihin.
Öljytuotteiden kulutus Suomessa vaihtelee hieman talouden suhdanteiden mukaan. Kevyen polttoöljyn kulutus on pysynyt vakaana. Liikenteen sähköistymisen vuoksi bensiinin ja dieselöljyn kulutus on ollut pienessä laskusuhdanteessa. Raskaan polttoöljyn käyttö on puolittunut viimeisen viiden vuoden aikana. (Tilastokeskus.)
Suomessa monet joet virtaavat läpi asutusten ja teollisuusalueiden, mikä lisää vesistöön päätyvän öljyvahingon riskiä. Öljynkuljetus, liikenne, teollisuuslaitosten toiminta ja öljyn varastointi voivat aiheuttaa potentiaalisen riskin vesistöön kohdistuvaan öljyvahinkoon.
Erityispiirteet joella tapahtuvaan öljyntorjuntaan
Joella virtaus, veden syvyys ja käytettävissä oleva öljyntorjuntakalusto tuovat erityislaatuisuutta joella tehtävään öljyntorjuntatyöhön. Merelle suunnitellut välineet ja menetelmät eivät välttämättä sovellu suoraan jokiolosuhteisiin käytettäväksi. Suuret öljyntorjuntaan rakennetut alukset pääsevät operoimaan vain harvoilla jokiosuuksilla.
Joella virtaus kohdistaa suuria voimia rajoituspuomeihin. Puomien asentamisessa täytyy käyttää erityisiä tekniikoita, jotta öljylautta saadaan pysäytetyksi ja kerätyksi pois joesta. Joella käytettäväksi soveltuvat öljyn keräimet eli skimmerit ovat pienehköjä ja helposti liikuteltavia laitteita. Öljyntorjunta jokiolosuhteissa vaatii erityistä harjoittelua öljyntorjuntatyöhön osallistuvalta henkilöstöltä.
Öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen
Öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen kannattaa aloittaa riittävästä varautumisesta ja riskien kartoituksesta. Varautumisessa huomioidaan erityisesti alueen öljykeskittymät, öljyn siirtoreitit ja liikenne. Myös ympäristön erityispiirteet, kuten arvokkaat luontokohteet ja eri alueiden saavutettavuus, tulee huomioida.
- Valmiussuunnitelmat: On tärkeää kehittää valmiussuunnitelmia, jotka ottavat huomioon paikalliset olosuhteet ja riskit. Valmiussuunnitelmissa tulisi tunnistaa säilöttävien öljytuotteiden määrät ja laatu sekä niiden riski kulkeutua vesistöihin. Suunnitelmissa tulisi määritellä toimintaprosessit ja tarvittavat resurssit mahdollisen öljyonnettomuuden varalle.
- Riittävien resurssien varaaminen: Öljyntorjuntakalusto ja -torjuntamateriaalien määrä pitää mitoittaa riittäväksi alueen riskit huomioiden. Öljyntorjuntakalusto, kuten öljyntorjunta-alukset ja rajoituspuomit, tulee soveltua alueella tapahtuvaan öljyntorjuntatyöhön.
- Koulutus ja Harjoitukset: Pelastusviranomaiset, teollisuusyritykset ja muut sidosryhmät tulisi kouluttaa ja harjoittaa öljyntorjuntatehtäviin. Harjoitukset voivat auttaa tunnistamaan mahdolliset haasteet ja parantamaan yhteistyötä eri organisaatioiden välillä.
- Yhteistyö: Eri pelastuslaitosten ja yritysten yhteistyö auttaa jakamaan arvokasta tietoa. Vahinkotilanteessa käytettävissä olevaa kalustoa voidaan hyödyntää eri tahojen keskinäisillä sopimuksilla.
Öljyntorjunnan kiireellisen luonteen takia varautuminen, resurssien varaaminen ja koulutus pitää olla etupainoista. Öljyvahingon tapahduttua torjuntamateriaalin hankkiminen tai sen käytön kouluttaminen voi olla haasteellista ja aiheuttaa tarpeetonta viivettä torjuntatyöhön.
Öljyntorjunnasta jokiolosuhteissa voit lukea lisää opinnäytetyöstä Theseuksessa.
Lähteet:
Pronto.net. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO. Öljyvahingot kuluvana, edeltävänä ja aikaisempina vuosina. Viitattu 9.5.2024. https://prontonet.fi/Pronto3/online1/Tp29S.htm.
Tilastokeskus. Öljytuotteiden myynti kotimaahan. Viitattu 9.5.2024. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ehk/statfin_ehk_pxt_11t2.px/.