• arviointi
• potilaan tutkiminen
• tehohoito

Teho-osastolle saapuvat potilaat ovat hoidoltaan moniongelmaisia ja löydökset usein erittäin vakavia. Heillä on hengityksen, verenkierron tai tajunnan häiriöitä tai niiden yhdistelmiä. Hoito vaatii moniammatillista yhteistyötä, systemaattista potilaan tilan arviointia sekä yhtenäisiä toimintatapoja hoidon laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Tehohoidon tavoitteena on torjua potilaan tilapäiseksi arvioitu hengenvaara ja voittaa näin lisäaikaa vakavasta sairaudesta tai vammasta toipumiseksi (Rodseth 2021; Uusaro 2022). Potilaat tuodaan teho-osastolle ennalta suunnitellusti tai siirtona päivystysyksiköistä tai muilta osastoilta. Potilaat voivat olla kriittisesti sairastuneita, vammautuneita tai esimerkiksi suuren leikkauksen jälkitilan seurannassa (Pirkanmaan hyvinvointialue n.d).

Potilaan saavuttua teho-osastolle hänen tilaansa aletaan arvioida tarkastamalla haavasidokset ja letkut, hengityksen ja ventiloinnin laatu ja riittävyys, verenkierron toiminta, hoitovälineet ja-laitteet sekä potilaaseen menevät lääkkeet ja nesteet (Laine, S., keskustelu 11.10.2023). Varhaisessa vaiheessa alkava potilaan systemaattinen arviointi antaa hoitohenkilökunnalle paremman käsityksen potilaan tilasta ja tarpeista (Boland ym. 2018).

Systemaattisen arvioinnin toteutus

Potilaan systemaattinen arviointi on struktuurinen ja kattava prosessi, jonka avulla seurataan ja arvioidaan potilaan tilaa jatkuvasti. Prosessi sisältää useita menetelmiä, jotka yhdessä auttavat varmistamaan potilaan hoidon laadun ja turvallisuuden.

Systemaattinen arviointi sisältää:

• Statuksen tekeminen: Potilaspaikan tarkistusta varten. Muistilista joka sisältää tehohoitopotilaan hoitoon keskeisesti liittyviä lääkehoidon, ventilaation ja aseptiikan perusasioita. Tehdään joka vuoron alussa ja lopussa.
• AirwayBreathingCirculationDisabilityExposure-protokolla: Rakenteellinen lähestymistapa, joka auttaa terveydenhuollon ammattilaisia arvioimaan ja hallitsemaan potilaiden akuutteja ongelmia kohta kohdalta ja kartoittamaan mahdolliset ongelmat tiettyyn osa-alueeseen.
• Säännölliset ja toistuvat mittaukset: Potilaan elintoimintoja seurataan jatkuvasti, mukaan lukien verenpaine, syke, hengitystaajuus, happisaturaatio, lämpötila ja muut kriittiset parametrit. Mittaustulokset merkitään potilastietojärjestelmään tuntikontrolleihin.
• Standardoidut arviointityökalut: Käytetään vakiintuneita arviointityökaluja ja -menetelmiä, kuten Glasgow’n kooma-asteikko (GCS), Therapeutic Intervention Scoring System -pisteytysjärjestelmä (TISS) ja Sequential Organ Failure Assessment-pisteytysjärjestelmä (SOFA). Nämä auttavat arvioimaan potilaan tajunnan tasoa, tehohoidon intensiteettiä, elintoiminnoissa esiintyvien häiriöiden vakavuutta ja elinvaurioiden laajuutta.
• Monialainen arviointi: Potilaan tilaa arvioi moniammatillinen tiimi, johon kuuluu lääkäreitä, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja ja muita asiantuntijoita.
• Päivittäiset kierrot: Lääkärit tekevät päivittäin potilaskierroksia, joiden aikana arvioidaan potilaan tila, tarkistetaan hoitosuunnitelma ja tehdään tarvittavat muutokset.
• Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset: Laboratoriokokeita (esim. verikokeet, elektrolyytit, maksa- ja munuaisarvot) ja kuvantamistutkimuksia (esim. röntgen, ultraääni, TT)

Systemaattisen arvioinnin hyödyt

Strukturoitu arviointi on tärkeää potilaan hoidon laadun ja turvallisuuden kannalta, mutta myös hoitajien työnkuvan helpottamiseksi. Jokainen työvuoroon tuleva voi aloittaa hoidot ja arvioida potilaan tilaa seuraamalla tuntilistaa, johon on merkitty valmiiksi tietyt hoidolliset toimenpiteet ja tärkeät muistutukset hoitajilta, sekä etenemällä ABCDE-protokollan mukaisesti ja arvioimalla potilaan tilaa järjestelmän ehdottamien arviointilomakkeiden ohjaamana.

Syitä miksi systemaattinen arviointi on välttämätöntä:

• Varhainen heikkenemisen havaitseminen: Systemaattiset tutkimukset mahdollistavat potilaan tilan muutosten varhaisen havaitsemisen, mikä mahdollistaa nopean puuttumisen niihin ja komplikaatioiden estämisen (Dahan ym. 2018).
• Tehokas tiimityö: Systemaattinen lähestymistapa luo yhteisen viitekehyksen tiimin jäsenille, mikä parantaa viestintää ja yhteistyötä (HRH Global Resource Center. nd).
• Dokumentoinnin ja hoidon jatkuvuuden parantaminen: Yksityiskohtainen ja järjestelmällinen potilasarviointien dokumentointi varmistaa, että kaikki olennaiset tiedot kirjataan tarkasti. Tämä on ratkaisevan tärkeää hoidon jatkuvuuden kannalta, erityisesti vuorojen vaihtuessa tai kun eri erikoislääkärit osallistuvat potilaan hoitoon. (Royal College of Nursing 2023.)
• Tietoon perustuva päätöksenteko: Systemaattiset tutkimukset tuottavat arvokasta dataa, jota voidaan analysoida kliinisen päätöksenteon parantamiseksi. Säännöllisistä arvioinneista havaitut trendit ja kaavat voivat ohjata näyttöön perustuvaa käytäntöä ja edistää parempia hoitotuloksia. (Kekare 2024.)
• Resurssien hallinta: Tehokkaat ja oikea-aikaiset toimenpiteet, jotka perustuvat systemaattisiin arvioihin, voivat estää ongelmien eskaloitumisen, mikä optimoi teho-osaston resurssien käytön (Dahan ym. 2018).
• Laadun parantaminen ja koulutus: Kerätty tieto auttaa parantamaan tehohoidon käytäntöjä ja toimii koulutustyökaluna uusille terveydenhuollon ammattilaisille, tarjoten heille käytännön esimerkkejä tehokkaasta potilaan hoidon hallinnasta (Kekare 2024).

Yhteenvetona voidaan todeta, että systemaattinen arviointi tehohoidossa on monivaiheinen ja kattava prosessi, joka perustuu säännöllisiin mittauksiin, standardoituihin arviointityökaluihin, moniammatilliseen yhteistyöhön ja jatkuvaan hoidon vaikuttavuuden seurantaan. Se on välttämätöntä korkean hoidon laadun, ongelmien varhaisen havaitsemisen, hoidon optimoinnin, tehokkaan viestinnän ja parempien hoitotulosten varmistamiseksi.

Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön Kallio, E, Sarkkinen, D & Uusi-Rantala, T (2024) Hengityskonepotilaan hengityksen ja verenkierron arviointi – ennakkomateriaali tehohoidon simulaatioihin.

Artikkelikuva: Kiryl Lis
Lisenssi: Adobe Stock

Lähteet:

Boland, F, Cassarino, M, Galvin, R., McNamara, R, McCarthy, G, Naddy, B, O’Regan, A, Quinn, R, Robinson, K, Ryan, D, & Ward, M. E. 16.7.2018. Effectiveness of early assessment and intervention by interdisciplinary teams including health and social care professionals in the emergency department: protocol for a systematic review. BMJ Open. Viitattu 16.5.2024 https://bmjopen.bmj.com/content/8/7/e023464

Dahan, A. Einav, S. Gordo, F. Hoeft, A., Jaber, S. Kranke, P., Overdyk, F. J. Pearse, R. Vincent, J.-L. Whitaker, D. K. 22.2.2018. Improving detection of patient deterioration in the general hospital ward environment. National Library of Medicine. Viitattu 16.5.2024 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5902137/

HRH Global Resource Center. nd. Why is Teamwork in Health Care Important?. Viitattu 16.5.2024 https://www.hrhresourcecenter.org/HRH_Info_Teamwork.html

Kekare, D. 11.1.2024. Data Analytics in Healthcare Workforce Management: Optimizing Staffing and Enhancing Care. Linkedin. Viitattu 16.5.2024 https://www.linkedin.com/pulse/data-analytics-healthcare-workforce-management-staffing-kekare-nuipf

Laine, S. 2023. Keskustelu. TYKS Teho-osaston sairaanhoitaja Laine Saran kanssa keskusteli 11.10.2023 Kallio Eveliina, Sarkkinen Daniel & Uusi-Rantala Teemu

Pirkanmaan hyvinvointialue. N.d. Tehohoito. Viitattu 16.5.2024 https://www.pirha.fi/palvelut/sairaalat-tays/tehohoito  

Rodseth, M. 2021. Monitoring of Patients in the ICU. Viitattu 16.5.2024 https://www.physio-pedia.com/Monitoring_of_Patients_in_the_ICU  

Royal College of Nursing. 19.12.2023. Record keeping The facts. Viitattu 16.5.2024 https://www.rcn.org.uk/Professional-Development/publications/rcn-record-keeping-uk-pub-011-016

Uusaro, A. 2022. Tehohoidon jälkeinen oireyhtymä – huonosti tunnettu este toipumiselle? Lääkärilehti. Viitattu 16.5.2024 https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/tehohoidon-jalkeinen-oireyhtyma-huonosti-tunnettu-este-toipumiselle/?public=7371d38d3c5e3fddf75e3934f78ef184