Rakentamisen kiertotalouden käytännön toteutuminen vaatii koulutuksen kehittämistä – ammatillisella koulutuksella tärkeä rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
Tulevaisuudessa kasvava kiertotalousosaamisen tarve rakennusalalla on haaste, johon ammatillisen koulutuksen on vastattava jo nyt. Tiedon ja osaamisen lisäksi on kasvatettava tietoisuutta kiertotalouden merkityksestä ja huomioitava erityisesti työelämän näkökulmat. Opetuksen keskiössä tulee olla opiskelijoiden osallistaminen toimintaan ja yhteistyö eri tahojen välillä.
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat tämän hetken suurimpia haasteita. Lineaarisen talousmallin vaihtoehto, kiertotalous, on noussut yhdeksi tärkeimmistä keinoista saavuttaa kestävämpää tulevaisuutta. Rakennusala on suurimpia materiaalin kuluttajia ja jätteentuottajia, ja siksi tarve kiertotalouden toimintamalleille on suuri, mutta myös mahdollisuudet merkittäviin positiivisiin vaikutuksiin.
Kiertotalouden nousun tiellä vallitsevaksi talousmalliksi on useita haasteita ja esteitä. Niitä kannattaa kuitenkin ylittää, sillä kiertotalous parantaa resurssien tuottavuutta, luo talouskasvua, lisää vientivetoisuutta ja vahvistaa työllisyyttä. Kiertotalouden tutkimustyötä ja innovaatioita tehdäänkin Suomessa kiitettävästi, mutta käytännön tasolla on vielä paljon petrattavaa.
Kiertotalous tulee olla vahvasti mukana uusien ammattilaisten koulutuksessa.
Koulutus on yksi tärkeimmistä keinoista edistää kiertotaloutta Suomessa. Vihreä siirtymä muuttaa työtä ja toisaalta luo myös täysin uudenlaisia työtehtäviä. Koulutusta tulee päivittää kaikilla aloilla ja koulutusasteilla vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Kiertotalous tulee olla vahvasti mukana uusien ammattilaisten koulutuksessa, mutta myös jo työelämässä olevien täydennys- ja uudelleenkoulutukseen tulisi panostaa.
Rakentamisen kiertotaloutta voidaan toteuttaa hyödyntämällä purku- ja kierrätysmateriaaleja ja erityisesti tehostamalla kokonaisten rakennusosien uudelleenkäyttöä. Näitäkin tärkeämpää olisi säilyttää vanhoja rakennuksia ja suunnitella uudet rakennukset mahdollisimman pitkäikäisiksi huomioimalla niiden koko elinkaari ja varmistamalla muunneltavuus, huollettavuus ja korjattavuus. Joka tapauksessa rakennusalallakin tarvitaan uudenlaista osaamista sekä vanhan osaamisen päivittämistä työskentelytapojen muuttuessa ja uudenlaisten työpaikkojen syntyessä.
Tiedon ja osaamisen lisäämistä kiertotaloudesta tullaan tarvitsemaan rakentamisen kaikilla eri osa-alueilla. Rakennusalan käytännön työtä tekevät tarvitsevat materiaalioppia ja rakennusfysiikan tuntemusta, jotta he voivat tehdä ympäristötietoisia valintoja ja kehittää työtään vastuullisempaan suuntaan. Digitalisaation ollessa yksi kiertotalouden tärkeimpiä apuvälineitä muutokseen tulevat hyvät digitaidotkin olemaan tärkeitä tulevaisuuden työelämässä.
Kiertotalouden edistäminen ja innovaatioiden tuominen käytäntöön rakennusalla vaatii yhteistyötä ja kaikkien toimijoiden aktiivista osallistumista.
Turun ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä on tutkittu ja kehitetty, miten Turun Ammattiopistosäätiössä (TAO) kiertotalouden toimintamallit halutaan tuoda oppilaitoksen ja opiskelijoiden päivittäiseen arkeen, samoin kuin esimerkiksi työturvallisuus. Turun Ammattiopistosäätiön tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia tulevaisuuden työelämän tarpeisiin varmistamalla tarvittavat tiedot ja taidot sekä kykyä soveltaa näitä muuttuvissa työtehtävissä.
Keskeisimpiä keinoja kiertotalouden osaamisen vahvistamiseen:
- Osallistaminen. Opiskelijoiden osallistaminen toimintaan tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta. Itse tekemällä oppii parhaiten ja on helpompi motivoitua aiheesta. Erilaiset projektityöt ja työsalityöskentelyn yhteydessä tehtävät ryhmätyöt ovat hyviä tapoja sisäistää kiertotalouden toimintatapoja käytännön tehtävissä, ja oma koulu on turvallinen ympäristö harjoitella vaikuttamista.
- Tiedon, osaamisen ja tietoisuuden lisääminen. Tulevaisuuden työssä tarvitaan tietoa kiertotalouden periaatteista ja niiden soveltamisesta, teoria- ja digiosaamista, mutta myös käytännön taitoja. Tietoisuuden lisääminen on yhtä tärkeää, sillä vain ymmärtämällä omien toimien merkityksen voidaan luoda uudenlaista työskentelykulttuuria.
- Työelämälähtöisyys. Kiertotalouden opetusta suunnitellessa tulee ottaa huomioon myös työelämän edustajien näkemykset ja kestävyysnäkökulmat tulisi pitää esillä työpaikoillakin oppiessa. Osaavan työvoiman tarjoaminen työelämän tarpeisiin on yksi tehtävä, mutta sen lisäksi ammatillisen koulutuksen tulisi olla aktiivisesti kehittämässä työelämää kestävämpään suuntaan.
- Yhteistyö. Kiertotalouden toteutuminen rakentamisessa vaatii kaikkien tahojen yhteistyötä, ja siksi sen tulee olla yksi opetuksen periaatteista myös ammatillisessa koulutuksessa. Yhteistyötä voidaan tehdä oppilaitoksen sisällä luokkakavereiden, opettajien ja eri osaamisalojen välillä, mutta myös laajemmin työelämän, eri oppilaitosten ja koulutusasteiden välillä.
Ekologista kestävyyttä edistäessä ei tule unohtaa kestävän kehityksen muita osa-alueita. Kiertotalouden periaatteita opetettaessa tulisi pitää esillä myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat sekä tuoda näiden yhteys esille opiskelijoille. Ekologiseen kestävyyteen tähtäävän toiminnan tulee olla taloudellisestikin kannattavaa, eikä se saa vaarantaa esimerkiksi ihmisten yhdenvertaisuutta tai turvallisuutta.
Kiertotalouden edistäminen ja innovaatioiden tuominen käytäntöön rakennusalla vaatii yhteistyötä ja kaikkien toimijoiden aktiivista osallistumista. Ammatillinen koulutus on tärkeä linkki tässä ketjussa osaavan työvoiman tuottajana, osaamisen päivittäjänä ja työelämän kehittäjänä.
Lähde:
Runsala, T. 2024. Kestävä kehitys ja kiertotalous teknisten alojen ammatillisessa koulutuksessa. Opinnäytetyö. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Turun ammattikorkeakoulu.