• Lainsäädäntö
• sisäinen logistiikka
• työturvallisuus

Turvallisen sisäisen liikenteen luominen on haaste, joka vaatii moniammatillista ymmärrystä, yhteistyötä, psykologiaa ja tutkimusdataa.

Turvallista sisäistä liikennettä ei luoda päivässä, ja se ei aina ole halpaa. Turvallisuuteen panostaminen kuitenkin kannattaa sillä tutkimusten mukaan jokainen turvallisuuteen panostettu euro tuottaa jopa kymmenen euron edestä arvoa yritykselle. (Työturvallisuuskeskus, Työsuojelun taloudelliset vaikutukset, 2017)

Jokaisessa tuotantolaitoksessa, oli kyse sitten pienestä 20 hengen yrityksestä tai 1 000 hengen teollisuusalueesta, on jonkin tasoista liikennettä. Liikenne voi koostua esimerkiksi trukki-, auto- ja henkilöliikenteestä. Nämä kaikki on otettava huomioon liikenteen suunnittelussa.

Liikenteen suunnittelu alkaa perustuksista

Sisäisen liikenteen perustana toimivat rakennuksen ja alueen pohjaratkaisut. Liikenteen suunnittelu tuleekin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta yleisimmät sudenkuopat vältetään.

Yleisimpiä suden kuoppia ovat muun muassa seuraavat:

• Liian pienet väylät liikenteelle
• Jalankulkijoiden reitit, jotka risteävät moottoriajoneuvojen reittien kanssa
• Kuolleet kulmat ja risteykset, joissa on huono näkyvyys
• Hätäreittien virheellinen tai puutteellinen suunnittelu
• Merkintöjen ja kylttien selkeys (Työturvallisuuskeskus, Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa, 2017).

Lainsäädäntö ohjaa turvallisuusjohtamista

Lait säätävät monia edellytyksiä ja vaatimuksia sisäisen liikenteen turvallisuudesta huolehtimiselle. Erityisen tärkeässä osassa ovat työturvallisuus- ja rikoslainsäädännöt. Työturvallisuuslaissa säädetään muun muassa, että työnantajan on suunniteltava ja järjestettävä yrityksen sisäinen liikenne siten, että se ei aiheuta haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että jokainen yritys, jolla on sisäistä liikennettä, huolehtisi, että heillä on luotuna ajankohtainen liikennesuunnitelma. Lisäksi laissa säädetään yrityksen turvallisuuden kehittämistoiminnan vaatimuksista. (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738) Rikoslain 47 luvussa taas säädetään työturvallisuusrikosten rangaistavuudesta ja rangaistuksista. (Rikoslaki 47 luku (21.4.1995/578) Työrikoksista)

Lainsäädäntö on monesti vaikealukuista, ja siksi virhetulkinnat ovat yleisiä. Lainsäädännön tulkintaa helpottaa, kun tutkii hallituksen esityksiä kyseisen lain säätämisestä, koska niissä on monesti selvitetty perusteellisesti, mitä lailla tarkoitetaan. Toinen vaihtoehto on konsultoida lakiasiantuntijaa.

Koulutus osana turvallisen liikenteen kehittämistä

Koulutus on kriittisessä osassa sisäisen liikenteen turvallisuuden kehittämisessä. Mitä parempi pohjaosaaminen pystytään tarjoamaan työntekijöille, sitä turvallisemmin he osaavat toimia. Koulutukseen on hyvä myös sisällyttää käytännön opetusta erityisesti ajoneuvojen kuljettajille. Teoriaa voi opettaa kuinka paljon tahansa, mutta ilman ajokokemusta onnettomuudet ovat vain ajan kysymys. (Työturvallisuuskeskus, Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa, 2017)

Monet yritykset näkevät koulutuksen vain menoeränä ja pakollisena pahana, vaikka tutkimusten mukaan jokainen euro, joka käytetään turvallisuuteen, tuottaa yritykselle lisää arvoa monin eri tavoin. (Työturvallisuuskeskus, Työsuojelun taloudelliset vaikutukset, 2017) Näistä ovat esimerkkinä:

• työntekijöiden hyvinvoinnin paraneminen
• sairauspoissaolojen väheneminen
• vakuutusmaksujen pieneneminen
• parempi tuottavuus ja laatu.

Tulevaisuuden työpaikoilla on entistä enemmän autonomiaa ja automaatiota, mikä luo omat riskinsä. Materiaali- ja kuljetusrobottien lisääntyessä kasvaa yhteisten liikennesääntöjen noudattamisen tärkeys entistäkin suurempaan rooliin. Toisaalta tämä tulee vähentämään ihmisten määrää liikenteessä, jolloin inhimillisten virheiden todennäköisyys pienenee.

Kuolleet kulmat – hengenvaaralliset näköesteet

Kuolleet kulmat ovat yksi suurimpia riskejä missä tahansa liikenteessä. Autokoulussa ei muistuteta syyttä, että päätä tulee kääntää vaihtaessa kaistaa, jotta näkee kuolleen kulman. Sama pätee sisäisessä liikenteessä, vaikkakin kuolleet kulmat voivat olla siellä kiinteitä paikkoja.

Kuollut kulma voi olla esimerkiksi risteyksessä tai materiaalin syöttöpaikassa. Näitä ei aina voi välttää, mutta silloin ne tulee ratkaista jollain toisella tavalla. Halvimpana ratkaisuna on yksinkertainen peili, jotta näkee nurkan taakse. Mikäli kirstun pohjalla on ylimääräistä, voi asian ratkaista myös kameroilla tai valo-ohjauksella. (Työturvallisuuskeskus, Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa, 2017)

Jalankulkijat ja niiden arvaamattomuus

Jalankulkijoille tulisi merkitä selkeästi omat kulkureittinsä, jotta he eivät kävele trukkien ja autojen takaa ja edestä. Tämä voi vaikuttaa helpolta, mutta todellisuudessa on luultavasti haastavin yksittäinen tehtävä. Reittien merkitseminen on helppoa, toisin kuin niiden suunnittelu. Jalankulkureittejä suunnitellessa on otettava huomioon ihmisen psykologia ja luotava reitit sen perusteella.

Ihminen yrittää aina löytää vähiten energiaa vaativan reitin, tämän voi jokainen huomata, kun tarkastelee esimerkiksi kaupunkien viheralueita. Monesti nurmikkojen läpi on kuljettu niin paljon, että nurmikko on kuollut, vaikka vieressä olisi ollut kolme metriä pidempi päällystetty jalkakäytävä. Lisäksi jalankulkijat saattavat poiketa merkityltä reitiltä monesta eri syystä. Näiden yllättävien liikkeiden välttämiseksi kannattaa varata riittävästi tilaa jalankulkijoille ja huolehtia, että reiteille ei pääse syntymään lätäköitä tai lumikinoksia. (Työturvallisuuskeskus, Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa, 2017)

Sisäisen liikenteen suunnitteluun vaikuttaa myös materiaalien varastoimisen tarve. Materiaaleilla tulee olla oma paikkansa, joka ei saa vaikuttaa muuhun liikenteeseen. Hyvällä materiaalin sijoittelulla voidaan poistaa paljon turhia riskin paikkoja esimerkiksi jalankulkijoiden ja trukkien välillä. Pienentämällä materiaalin liikuttelua manuaalisesti saavutetaan myös kustannussäästöjä. (Työturvallisuuskeskus, Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa, 2017) (Pelkonen, 2024)

Sisäisen liikenteen turvallisuus on valtava kokonaisuus

Turvallinen sisäinen liikenne voi vaikuttaa valtavalta vuorelta, jonka huippua ei pysty koskaan saavuttamaan. Sisäisen liikenteen suunnitteluun kannattaa kuitenkin panostaa, jotta tulevaisuudessa sen kehittäminen on entistä helpompaa.

Suunnittelu kannattaa tehdä hyvin jo alusta asti, sillä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Hyvin suunniteltua liikennettä on myös helpompi laajentaa ja kasvattaa. Liikenteeseen vaikuttaa monia eri asioita, joista osaan ei pystytä vaikuttamaan huolellisellakaan suunnittelulla. Olisi helppoa sanoa, että suunnittelussa kannattaa aina mennä jalankulkijat edellä, mutta se ei valitettavasti monessa paikassa ole mahdollista. (Työturvallisuuskeskus, Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa, 2017)

Lähteet:

Kuvaaja: ELEVATE: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/toissa-tyontekija-sauva-operaattori-1267329/

Pelkonen, K. (05 2024). Sisäisen liikenteen turvallisuuden kehittäminen.

Rikoslaki 47 luku (21.4.1995/578) Työrikoksista. (ei pvm). Haettu 13. 05 2024 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L47

Työturvallisuuskeskus. (2017). Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa. Teoksessa J. Merjama. Noudettu osoitteesta https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/04/Sisainen-liikenne-tuotantolaitoksissa.pdf

Työturvallisuuskeskus. (2017). Työsuojelun taloudelliset vaikutukset. Teoksessa M. Kesti;R. Koskinen;M. Tolvanen;& M. Uusi-Pantti. Noudettu osoitteesta https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/04/Tyosuojelun-taloudelliset-vaikutukset.pdf

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. (ei pvm). Haettu 13. 05 2024 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L2P12