Projektiala tasa-arvoistuu hitaasti, mutta varmasti
Suomi on tasa-arvon luvattu maa, mutta silti meillä on monia aloja, joissa on hyvin vahvaa eriytymistä sukupuolten mukaan. Miltä projektiala näyttää tasa-arvon näkymästä ja miten tilanne on muuttunut viimeisten 45 vuoden aikana? Pyrin selvittämään opinnäytetyössäni tasa-arvon nykytilaa ja sen kehittymistä hyödyntäen PRY:n julkaisuja eri vuosikymmeniltä.
Opiskellessani projektijohtamista kiinnitin huomiota opiskelijaryhmäni sukupuolijakaumaan. Ryhmästämme miltei 70 % oli naisia, mutta silti mielikuvani projektijohtajista ja alasta ylipäätään oli vahvasti miesvaltainen. Opintojen myötä pääsin syventymään projektialaan, sen toimijoihin ja julkaisuihin ja se vahvisti mielikuvaani miesvaltaisesta alasta. Halusin selvittää oliko projektiala tosiaan miesvaltainen.
Aiheesta löytyi hyvin niukasti tietoa, joten päädyin tutkimaan aihetta opinnäytetyössäni. Halusin selvittää pelkän nykytilan lisäksi myös, miten projektialan tasa-arvo on kehittynyt vuosien saatossa. Aineisto löysi itsestään luokseni, sillä kun postilaatikkoon tipahti Projektimaailma-lehti, tiesin, että painetusta julkaisusta saisi hyvän historiallisen aineiston tutkittavaksi. Aineiston koko on laaja, sillä lehteä ja sen aikaisempia versiota on tehty jo vuodesta 1978 saakka. Opinnäytetyön tavoitteeksi muodostui selvittää projektialan tasa-arvon tilaa ja sen kehittymistä 1970-luvulta aina 2020-luvulle saakka.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessani hyödynsin niin laadullista kuin määrällistä tutkimusta, jotta aineistosta voisi nostaa esiin tilastollisia yleistyksiä, mutta myös kuvata tasa-arvoon liittyviä ilmentymiä. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysillä. Opinnäytetyö pohjautuu sukupuolen-, media- ja työelämäntutkimuksen tietoperustaan. Erityisesti tutkimuksessa pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen millaista kuvaa sukupuolista luodaan, millaista kieltä sukupuoliin liitetään ja eroihin sukupuolten määrällisissä esiintyvyyksissä.
Projektiala näyttäytyy julkaisun perusteella miesvaltaisena
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että projektiala näyttäytyy yhä miesvaltaisena, vaikka kehitystä on tasa-arvoisempaan suuntaan tapahtunut erityisesti 2000-luvulla. Lehden alkuvuosina julkaisussa ei esiintynyt juurikaan naisia ja 70-luvulta löytyi jopa heikkoa signaalia, ettei naisia kaivattu kovin miesvaltaiselle projektialalle. 1980-luvulla taas korostuivat perinteisemmät sukupuoliroolit ja hyvin vahva miesnormisuus. Miehiin viittavia sanoja ja sanontoja käytettiin yleisesti kuvaamaan työntekijöitä alalla. 1990-luvulla lehdessä näkyi vahvasti julkisen puolen projektien kasvu ja pehmeiden johtamistaitojen lisääntyminen. Tämä selittää myös naisten määrän kasvun lehden sisällöissä.
2000-luvulla tasa-arvo nostaa kunnolla päätään ja se näkyy esimerkiksi hallituksen kokoonpanossa ja lehtijuttujen arvokeskusteluissa. Sukupuolittuneet termit ovat kuitenkin vahvasti miessukupuolisia. Projekteja hyvin usein miehitetään, päätös tehdään yhtenä miehenä, ja projektihenkilöt ovat kuninkaita. Vuonna 2014 ensimmäistä kertaa enemmistö lehden kirjoittajista oli naisia ja tämä oli varsin käänteentekevä hetki, sillä yleisesti naisia on ollut kirjoittajina lehdessä 2010-luvulla alle 30 %. 2020-luvulla sukupuolittuneet termit vähenivät ja termi ”esihenkilö” alkoi yleistymään esimiehen sijaan.
2020-luvulla mieskirjoittajia esiintyy lehdessä yhä enemmän kuin naisia. Naisten kirjoittamia lehtijuttuja on noin 37 % ja miesten kirjoittamia 55 % (Kaavio 1). Naiset tosin kirjoittavat keskimäärin pidempiä lehtijuttuja kuin miehet. Mielenkiintoista tutkimustuloksissa oli se, että vaikka naiskirjoittajien määrä on kasvanut, niin silti lehtijutuissa mainitaan yhä useammin mies kuin nainen. Mieskirjoittajien mainitsemista henkilöistä 88 % oli miehiä ja 12 % naisia. Naiset mainitsemista henkilöistä taas 70 % oli miehiä ja 30 % naisia.
Mitä nämä tutkimustulokset kertovat projektialasta?
Lukijan näkökulmasta projektiala vaikuttaa yhä miesvaltaiselta, vaikka kehitystä tasa-arvoisempaan suuntaan on tapahtunut. On todella mahdollista, että projektiala on yhä miesvaltainen ja julkaisu vain heijastelee todellisuutta. Jos siis projektialalla työskentelee todennäköisemmin mies, niin yhtä todennäköisesti alan ammattilehdessä näkyy miehet enemmistönä. Varsinkin julkaisun alkuvuosikymmenten miesvaltaisuus selittyy puhtaasti sillä, että projektimuotoinen työskentelytapa oli keskittynyt miesvaltaisille aloille. Projektialasta jää lukijalle kuva miesvaltaisesta alasta ja se saattaa vaikuttaa naisten mielikuviin alasta ja samaistumiseen projektialalla. Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta ja projektialan suunta on vahvasti kohti tasa-arvoa.
Lähde:
Toivola, T. 2024. ”Projektipäälliköiden tulisi olla ihmemiehiä” : sukupuolten segregaatio projektialan julkaisussa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.