Voisiko sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto olla vastaus sosiaalialan kasvavaan työvoimapulaan?
Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin, jonka mukaan korkeakoulututkintoja voi suorittaa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Ammattikorkeakouluissa on jo 2000-luvun alusta saakka ollut mahdollisuus suorittaa yliopiston maisteritutkintoon rinnastettava ylempi ammattikorkeatutkinto, johon myös sosionomi ylempi ammattikorkeakoulututkinto sijoittuu.
Sosiaalialalla on pidempään vallinnut pula osaavasta työvoimasta, erityisesti sosiaalityöntekijöiden osalta. Aiemmat tutkimukset ovat tuoneet esille, ettei sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneita edelleenkään riittävästi tunnisteta sosiaalialan työkentillä, ja siten myös tutkinto jää hyödyntämättä. (Kinos 2020; Ojala ym. 2018.)
Suomen eri hallitusohjelmissa duaalimallin tärkeyttä Suomen koulutusjärjestelmässä on myös korostettu jo vuosia. Duaalimallin merkitys muun muassa koulutuksen, ammattitaidon ja innovaatiotoiminnan kehittymisessä niin kansallisella tasolla kuin kansainvälisestikin on nykyisessäkin hallitusohjelmassa tunnistettu. (Valtioneuvosto 2023.)
Opinnäytetyössä selvitettiin valmistuneiden sijoittumista sosiaalialan työtehtäviin
Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Turun ammattikorkeakoulun SIVISOTE-tutkimusryhmän ja Turun yliopiston sosiaalityön oppiaineen yhteistyönä toteutettavassa tutkimuksessa. Tutkimusryhmän tehtävänä on sosiaalialan korkeakoulutettujen osaamistason hyödyntäminen ja työvoiman oikea kohdentaminen työelämän tarpeet huomioiden.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa toimeksiantajille sosiaalialan maisteritason koulutuksen kehittämiseen ja osaamisen oikeaan kohdentamiseen sekä lisätä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tunnettavuutta ja sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden selkeämpää sijoittumisesta sosiaalialan tehtäväalueilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli laadullisen haastattelututkimuksen avulla saada tietoa yliopiston sosiaalityön maisteriopiskelijoiden käsityksistä sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden työelämän osaamistasosta sekä heidän sijoittumisestaan sosiaalialan tehtäväalueilla.
Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon tunnettavuus ja osaamisen hyödyntäminen
Ylempi AMK -tutkintonimike tunnistetaan melko huonosti työelämässä. Tässä on havaittavissa kuitenkin eroja: sosiaali- ja terveysalaa tarkastellessa huomio kiinnittyy siihen, että terveysalan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tunnistetaan ja tunnustetaan nykyisin sosiaalialaa paremmin. Esimerkiksi yliopistosairaalassa ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla voi hakea ja tulla valituksi ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviin työtehtäviin, mikä ei vielä kymmenen vuotta sitten ollut mahdollista. Tämä nostaa tarpeen lisätä keskustelua siitä, miksi sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto on jäänyt edelleen hyödyntämättä, huolimatta siitä, että koulutus on ollut olemassa jo liki kahdenkymmen vuoden ajan.
Opinnäytetyön tutkimustuloksissa tuli esille, etteivät haastateltavat yleisesti tunnistaneet ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamaa osaamista. Useampi haastateltava toi esille joutuneensa etsimään asiasta tietoa ja keskustelleensa ystäviensä kanssa ennen haastattelun toteutumista. Tutkimustulokset tukivat aiempia tutkimuksia siitä, ettei sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanutta osata selkeästi sijoittaa sosiaalialan tehtäväalueille, toisin kuin alemman korkeakoulututkinnon tai yliopiston maisteritutkinnon suorittaneita.
Tutkimuksessa haastateltavat kokivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon käytännönläheisemmäksi ja työelämälähtöisemmäksi kuin yliopistotutkinnon. Haasteltavat toivat myös esille toiveen järkeistää sosiaalialan työtehtäviä, jolla voitaisiin vaikuttaa henkilöstömääriin ja lisätä alan veto- ja pitovoimaa. Ammatillisen osaamisen haastateltavat näkivät painottuvan kehittämis-, johtamis- ja projektitehtäviin. Työtehtäviä, joissa haastateltavat eivät nähneet, että ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla voisi toimia, oli tietyt lakiin perustuvat sosiaalihuollon asiakkuudet ja päätöksenteon kuuluvan pelkästään sosiaalityöntekijöille tehtävien vaatiman laajemman lakiosaamisen vuoksi.
Keinoja parantaa sosiaalialan työvoimapulaa
Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneet kokevat itse tunnistavansa oman osaamisensa hyvin, mutta työelämässä ei sitä ole riittävästi tunnistettu (Kinos 2020). Hämmentävää on, ettei vielä tänäkään päivänä sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoa riittävästi tunnisteta eikä siten tutkintoa myöskään osata hyödyntää sosiaalialan veto- ja pitovoiman parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon heikentyneessä työvoimatilanteessa.
Tutkimukseen osallistuvat haasteltavat toivat esille useammassa kohdassa toiveen järkeistää sosiaalialan työtehtäviä, jolla voitaisiin vaikuttaa henkilöstömääriin ja lisätä alan veto- ja pitovoimaa. Opinnäytetyön tutkimustulokset tukevat tarvetta ottaa vakavasti sosiaalialan heikentynyt työvoiman saanti ja löytää uusia keinoja hyödyntää tutkinnon suorittaneiden oikea sijoittuminen sosiaalialan tehtäväalueilla. Selkeyttämällä tehtäväalueita ja hyödyntämällä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita sijoittamalla heidät laajalti eri työtehtäviin voitaisiin mahdollisesti saavuttaa myös työvointia parantavia vaikutuksia.
On siis tärkeä lisätä keskustelua ja tietoisuutta sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon tarpeellisuudesta, tutkinnon hyödyntämisestä ja lisätä tavoitteellista dialogia aiheesta korkeakoulujen kesken. Tarvitaan myös lisää tutkimuksia, jotta löydettäisiin keinoja edistää ylemmän ammattikorkeakoulun tunnettavuutta ja jo lähitulevaisuudessa osata hyödyntää sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden tuomaa osaamista työelämään.
Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto voi olla ratkaisu sosiaalialan työvoimapulaan. Tämän osalta on kuitenkin tärkeää selkeyttää sosiaalialan työtehtäviä, lisätä arvostusta myös ammattikorkeakoulun maisteritason tutkintoa kohtaan. Tähän vaaditaan yhteistä ja aitoa halua parantaa sosiaalialan ahdinkoa sekä tehdä ennakkoluulottomia ja rohkeitakin ratkaisuja, jotka vaativat hyvää ja toisia kunnioittavaa yhteistyötä eri tahojen kesken. Korkeakoulujen välillä tulee jatkossakin toteuttaa yhteistyöhankkeita ja tutkimuksia, joiden avulla voitaisiin selkeyttää sosiaalialan tehtäväalueita.
Lähteet:
Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Viitattu 29.5.2024. Ammattikorkeakoululaki 932/2014 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®.
Kinos, S. 2020. Sosionomit (ylempi AMK) muuttuvilla työmarkkinoilla. Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään, osaaminen ja toimintaympäristön haasteet. Väitöskirja. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Koulutussosiologian tutkimuskeskus. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma. Turku: Turun yliopisto. Viitattu 29.5.2024. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/149243/AnnalesC492Kinos.pdf?s%20equence=1.
Ojala, K.; Isopahkala-Bouret, U. & Haltia, N. 2018. Osaaminen ja kilpailukyky YAMK- tutkinnon suorittaneiden suhteellisen työmarkkina-aseman määrittäjinä. Aikuiskasvatus, 38(4). 291–303. Viitattu 29.5.2024. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88374.
Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Helsinki: Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Viitattu 29.5.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165042/Paaministeri%20Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023.pdf?sequence=1&isAllowed=y.