Aistirikas maailma – miten hyödyntää aisteja psykiatrisessa kuntoutuksessa?
Aistimme ympäristöä jatkuvasti, mutta miten aistimukset vaikuttavat meihin? Voimmeko vaikuttaa itseemme aistien avulla? Tässä artikkelissa saat pintakosketuksen aistimenetelmien hyödyntämisestä psykiatristen potilaiden kanssa.
Turun ammattikorkeakoulun toimintaterapian koulutuksessa tuotettiin kehittämistyönä opas ”Aistihuoneen toimintakäsikirja psykiatriseen sairaalaan”, jonka tavoitteena oli tukea uuden menetelmän käyttöönottoa psykiatrisessa sairaalassa. Aistimenetelmät mahdollistavat psykiatrisille potilaille uusia vaihtoehtoisia toimintatapoja itsen säätelyyn. Ne ovat myös yksi tehokas tapa lisätä asiakkaalle vaikutusmahdollisuuksia oman olotilansa muokkaamiseen. (Champagne 2017, 166.) Lisäksi aistimenetelmät antavat työntekijöille uusia työkaluja potilaiden kanssa työskentelyyn.
Kaikki ihmiset aistivat eri tavoin
Aistien avulla pystytään vastaamaan kehon ulko- ja sisäpuolelta tuleviin aistiärsykkeisiin oikealla tavalla ja tehokkaasti. Aistit ovat varoitusmerkkejä, jotka ilmoittavat mahdollisesta vaarasta esimerkiksi kivun tai hajun avulla. Niiden avulla pystytään myös nauttimaan ympärillä olevista asioista, kuten luonnon kauneudesta ja lintujen laulamisesta. (Ayres 2021, 74–84.)
Ihmisellä on kahdeksan erilaista aistijärjestelmää:
- kuulo (auditiivinen)
- näkö (visuaalinen)
- haju (olfaktorinen)
- maku (gutatorinen)
- tunto (taktiilinen)
- tasapaino (proprioseptiivinen)
- asento ja liike (vestibulaarinen)
- sisäelin tuntemus (interoseptiivinen).
Aistijärjestelmät tekevät tiivistä yhteistyötä ja lähettävät viestejä hermoston kautta aivoihin. Jokaisella aistilla on oma tehtävänsä, joita hyödyntämällä ihmiset pystyvät toimimaan omassa arjessaan ja siellä tapahtuvissa toiminnoissa. (Ayres 2021, 74–84.)
Miten mielenterveys ja aistit kytkeytyvät toisiinsa?
Mielenterveydestä puhuttaessa tarkoitetaan hyvinvoinnin tilaa, jossa ihminen pystyy selviytymään elämään kuuluvista haasteista, työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan sekä pystyy näkemään kykynsä. (WHO n.d.) Usein aistien merkitystä mielenterveyteen ei edes huomata.
Kun jokin mielenterveyshäiriö ottaa vallan ihmisestä, aistimukset voivat heikentyä tai voimistua. Näistä usein puhutaan aistiyli- tai -aliherkkyyksinä. Aistiyliherkkyydessä erilaiset aistimukset voivat tuntua voimakkailta ja ylitsepääsemättömiltä, vaikka musiikki olisi hiljaisella se voi tuntua kovalta tai kevyt kosketus ihoon voi tuntua kivuliaalta. Aliherkkyydessä taas aistiärsykkeiden vaikutus vähenee. (Ayres 2021, 29.) Esimerkiksi äänet saattavat kuulostaa hiljaiselta tai mausteinen ruoka maistua mauttomalta.
Mielenterveyshäiriöihin voi liittyä myös aistitiedon käsittelyn häiriöitä, mistä on kyse silloin, kun ihminen ei osaa vastata aistiärsykkeeseen tarkoituksen mukaisesti. Reagointi voi olla täysin vääränlainen tai sitä ei tapahdu ollenkaan. Esimerkiksi nälän tunteeseen ihminen voi vastata menemällä nukkumaan, koska luulee tarvitsevansa unta eikä ravintoa. (Azuela 2018, 21.)
Aistimenetelmät osana kuntoutusta
Aisteihin vaikuttavia menetelmiä kuntoutuksessa on käytetty useiden kymmenien vuosien ajan toimintaterapeuttien toimesta maailmalla. Aisteihin kohdistuvien menetelmien käytöllä on löydetty positiivisia vaikutuksia stressin hallintaan, ahdistuksen vähenemiseen ja toiminnallisuuden parantamiseen. Niiden myös katsotaan tuovan pitkäkestoista hyötyä palveluntuottajalle, mielenterveyshäiriöstä kärsiville sekä heidän läheisilleen. (Fitzgibbon & O´Sullivan 2018, 5.)
Aistimenetelmiin lukeutuvat muun muassa aistimodulaatio, sensorisen integraation terapia ja multisensoriset tilat. Nämä aistimenetelmät eroavat toisistaan niiden lähestymistavoilla ja välineillä. (Champagne 2017, 166.) Aistimenetelmät ovat yksi tehokas tapa lisätä asiakkaalle merkityksellisiä vaikutusmahdollisuuksia oman olotilan muokkaamiseen, ja niiden käyttö tukee ammattilaisen ja potilaan välistä hoitosuhdetta.
Potilaan aistiherkkyydet ja traumat tulee huomioida aistimenetelmiä käytettäessä. Mielenterveyttä voidaan kuitenkin tukea aktivoimalla aistijärjestelmiä mielekkään toiminnan avulla.
Tutkimuksissa on osoitettu, että aistimenetelmien avulla pystytään vaikuttamaan päihdehäiriöisen itsesäätelyyn ja toiminnalliseen suoriutumiseen (Engel-Yeger 2014, 114). Aistihuoneiden hyötyihin liittyvät oleellisesti myös pakkotoimien, eli eristys- ja rajoitustoimenpiteiden, käytön väheneminen osastoilla. Aistimenetelmien käyttö lasten ja nuorten psykiatrisilla osastoilla on vähentänyt pakkotoimien käyttämisen tarvetta merkittävästi. Ne edistävät opittujen taitojen ja keinojen siirtämistä esimerkiksi ahdistuksen tai stressin hallinnasta omaan elämään osastolta kotiutumisen jälkeen. (Barbic ym. 2019, 9–11.)
Yhteenvetona voisi siis ajatella, että aistimodulaatio on potilaslähtöinen ja lempeä menetelmä. Kuitenkaan täysin riskitön tämäkään menetelmä ei ole, minkä vuoksi työntekijän tulee perehtyä menetelmän käyttöön. Potilaan aistiherkkyydet ja traumat tulee huomioida aistimenetelmiä käytettäessä. Mielenterveyttä voidaan kuitenkin tukea aktivoimalla aistijärjestelmiä mielekkään toiminnan avulla.
Voit lukea aiheesta kattavammin opinnäytetyöstä ”Aistihuoneen toimintakäsikirja psykiatriseen sairaalaan” https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122913.
Lähteet:
Ayres, A. J. 2021 Aistimusten aallokossa. Sensorisen integraation häiriö ja terapia. 4. painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Azuela, G. F. 2018. The implementation and impact of sensory modulation in Aotearoa New Zealand adult acute mental health services: Two organisational case studies. School of clinical sience. Viitattu 11.6.2024 . content (aut.ac.nz)
Barbic, S. P.; Chan, N.; Rangi A.; Bradley, J.; Pattinson, R.; Brockmeyer, K.; Leznoff, S.; Smolski, Y.; Toor, G.; Bray, B.; Leon, A.; Jenkins, M. & Mathias, S. 2019. Health provider and service-user experiences of sensory modulation rooms in an acute inpatient psychiatry setting. PLOS ONE. Vol 14. No11. Viitattu 11.6.2024. journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0225238
Champagne, T. 2017. Sensory Modulation & Environment: Essential Elements of occupation. Handbook & Reference. Third edition revised. Sydney: Pearson Australian Groups Pty Ltd.
Engel-Yeger, B. 2014. Sensory processing disorders among substance dependents. Cad. Ter. Ocup. UFSCar. Viitattu 11.6.2024. ctoAO11.indd (editoracubo.com.br)
Fitzgibbon, C. & O´Sullivan, J. 2018. Changing how we feel through using our senses. Sensory Modulation resource manual. Sensory modulation: Birsbane.
World Health Organization. n.d. Mental Health. Viitattu. 9.6.2024. https://www.who.int/health-topics/mental-health#tab=tab_1
Artikkelikuva: Maxime Bhm. 2016. Unsplash.