Kestävä johtaminen – kulttuurialan uusi elinehto
Vastuullisuus on tänä päivänä yhä useamman organisaation kehitettävien asioiden listalla, joko lainsäädännön vaatiessa tai tietoisuuden kasvaessa, usein molemmista syistä. Ottaakseen vastuullisuuden ja kestävän kehityksen todella tekemisen ytimeen, syvemmin kuin vuosittaiset raportoinnit tai nettisivuilla esitettävät vastuullisuustoimenpiteet, on ratkaisuksi esitetty kestävää johtamista.
Kestävä johtaminen takaa organisaation kokonaisvaltaisen kestävyyden ja hyvinvoinnin
Mitä kestävä johtaminen sitten tarkoittaa? Kestävä johtaminen turvaa luonnon hyvinvoinnin lisäksi myös menestyvän liiketoiminnan sekä tyytyväiset työntekijät ja asiakkaat. Siinä panostetaan kaikkien organisaation toimintojen kestävyyteen tuottaen samalla lisäarvoa myös ympäröivälle yhteiskunnalle. Kestävää johtamista toteuttava organisaatio on oivaltanut, että vastuullisesti toimiminen on sille organisaationa hyväksi kaikilla osa-alueilla, eikä tarvita erikseen “vihreää strategiaa”. Kestävän johtamisen ytimessä on ymmärtää, että mikäli organisaatio haluaa selvitä myös tulevaisuudessa, se ei voi nähdä toimintaansa pelkkänä yhteiskunnasta erillisenä olevana siilona, vaan sen tulee oivaltaa strategiansa ja päätöstensä niin sanotun systeemisen luonteen. Tämä tarkoittaa, että pelkkä erillinen vastuullisuusstrategia ei enää riitä ratkaisemaan organisaation kohtaamia kansainvälisiä systeemisiä ongelmia, vaan strategian kokonaisuudessaan tulee olla vastuullinen ja laajasti hyväksyttävä (Bärlund & Perko, 2013).
Kun kaiken toiminnan ytimessä on pitkän tähtäimen kestävyyden takaaminen, varmistaa organisaatio, että sillä on mahdollisuudet selviytyä myös tulevaisuudessa. Kestävää johtamista toteuttava organisaatio on vienyt kestävän kehityksen koko strategiaansa ja panostaa vastuullisiin investointeihin ja toimintansa tehostamiseen sekä pyrkii kehittämään liiketoimintaansa jatkuvasti. Toimintaa myös mitataan säännöllisesti. Organisaation henkilöstö nähdään sen suurimpana voimavarana, joten henkilöstön hyvinvointiin, vastuulliseen palkitsemiseen ja koulutusmahdollisuuksiin kiinnitetään huomiota.
Sidosryhmät ja yhdessä kehittäminen ovat tärkeässä asemassa, ja asiakastyytyväisyyteen sekä ympäröivän yhteisön hyvinvointiin panostetaan. Palautetta asiakkailta pyydetään säännöllisesti. Luonnon hyvinvoinnin osalta jätteitä ja päästöjä pyritään vähentämään ja myös yhteistyökumppaneilta edellytetään vastuullisuutta. Kestävää johtamista toteuttavat organisaatiot monitoroivat päästöjään ja hiilijalanjälkeään sekä raportoivat näistä läpinäkyvästi muun toiminnan ohella: mitä sanoimme viime vuonna, mitä teimme tänä vuonna ja mitä aiomme tehdä ensi vuonna.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kestävä johtaminen tuo kiistattomia hyötyjä. Työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita, asiakkaat tyytyväisiä, toiminnan tehostamisesta syntyy myös säästöjä niin luonnolle kuin organisaatiolle itselleen ja kaiken mittaamisella taataan, ettei aikaa ja rahaa valu hukkaan, vaan organisaatio tekee oikeita asioita oikeaan aikaan. Myös vastuulliset investoinnit ovat kannattavia – koronapandemian aikana vastuullisena pidettyjen yritysten osakkeet menettivät vähemmän arvostaan kuin kilpailijansa.
Miten kestävä johtaminen voi auttaa kulttuurialan organisaatioita
Myös kulttuuria ja luovia aloja tarvitaan osaksi ratkaisua kriisien värittämässä ajassa. Kulttuuri tulisikin EY:n mukaan valjastaa täysimääräisesti koko yhteiskunnan kehityksen kiihdyttäjäksi, kun tarve yhtenäisyydelle sekä poliittiselle ja sosiaaliselle elvyttämiselle on olennaista.
Jos organisaatio ei ole menestyvä, voi sen olla vaikeaa tai lähes mahdotonta panostaa vastuullisuuteen. Siksi tarvitaankin konkreettisia esimerkkejä vastuullisuutta edistävistä bisnesmalleista, jotta organisaatiot alkaisivat toimia rohkeammin vastuullisuuden eteen.
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä Perämäki (2024) tarkastelee, mitä kehityskohteita ja mahdollisuuksia kestävä johtaminen voi tarjota kulttuurialan organisaatioille kestävän johtamisen osa-alueiden (yksilöiden hyvinvoinnin, yhteisöjen hyvinvoinnin, kannattavan liiketoiminnan sekä luonnon hyvinvoinnin) indikaattoreiden saralla.
Opinnäytetyön tulokset kertovat, että eritoten liiketoiminnan kestävyyteen ja työntekijöiden hyvinvointiin tulisi kulttuurialan organisaatioissa panostaa entistä enemmän. Kun esimerkiksi lipputulot eivät riitä kattamaan oman toiminnan kuluja, tulisi myös uusia innovatiivisia toiminnan muotoja kehittää, jotta omaa rahoitusosuutta saataisiin kasvatettua. Kulttuurialan toimijoista monen haasteena on ulkopuolisen rahoituksen epävarmuus ja oman toiminnan liian pienen omarahoitusosuuden ristiriita. Markkinointiin kaivattaisiin lisäresursseja ja myynti- sekä promootiotyön osaamista tulisi kehittää, jotta lisää yleisöä löytäisi toiminnan pariin. Osaavien työntekijöiden houkuttelu alan työpaikkojen pariin olisi ensisijaista. Työntekijöiden jaksamisen kannalta on myös tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että työ ja vapaa-aika osataan erottaa toisistaan.
Opinnäytetyön perusteella kulttuurialan organisaatioissa kuitenkin tehdään jo moninaista työtä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden saralla. Yhteistyö on kiistatta alan voima, sillä moni alan organisaatio toimii laajoissa yhteistyöverkostoissa ja muita alan toimijoita halutaan myös auttaa jakamalla hyviä vastuullisuuskäytäntöjä, työkaluja ja osaamista. Toimintaa halutaan kehittää kestävämmäksi muun muassa uusia yhteistyömalleja virittämällä, ohjelmistoa uudistamalla ja digitaalisuuteen panostamalla. Moni kulttuurialan toimija mittaa jo hiilijalanjälkensä ja panostaa päästöjen vähentämiseen. Näiden hyvien käytäntöjen soisi vahvistuvan jatkossa ja kestävän johtamisen saavan jalansijaa myös kulttuurialan toimijoiden parissa, jotta kulttuuriala voi säilyä monen ihmisten voimavarana myös tulevaisuudessa.
Lähteet
Bärlund, A. & Perko, S. 2013: Kestävä johtajuus: bisneksen uusi elinehto. Helsinki: Alma Talent.
EY Consulting 2021: Rebuilding Europe: The cultural and creative economy before and after the COVID-19 crisis. Viitattu: 2.6.2024.
https://www.rebuilding-europe.eu/
Perämäki, A. 2024. Kestävä johtaminen kulttuurialan organisaatioissa. Opinnäytetyö (YAMK). Taide- ja kulttuurialan johtaminen. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Kuva: Chang Duong / Unsplash.