Transformationaalinen johtajuus ja sen yhteys hoitajien työn imuun sekä työtyytyväisyyteen
Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan horisontaalisen johtamisen tapoja. Näistä transformationaalinen johtamistyyli korostaa johtajan kykyä innostaa, motivoida ja kehittää työntekijöitä. Tällainen ote on merkityksellinen sosiaali- ja terveysalalla, jossa työ vaatii tekijöiltään vahvaa ammatillista osaamista, empatiaa ja sitoutumista sekä uskallusta uudistaa työtään ja toimintatapojaan.
Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoima ovat heikentyneet. Osasyyllisiksi mainitaan byrokraattiset ja perinteiset johtamiskäytännöt. Lähijohtajien johtamistapojen kehittäminen on erityisen tärkeää nyt, kun hyvinvointialueiden toimintakäytännöt ovat uudistumassa.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin transformationaalisen johtamisen esiintymistä terveysalalla sekä sen yhteyttä hoitajien työn imun ja työtyytyväisyyden kokemiseen. Tarkoituksena oli koota aiemmista tutkimuksista transformationaalisen johtamisen toimintatapoja terveysalalla ja tarkastella niiden yhteyttä työn imuun ja työtyytyväisyyteen. Opinnäytetyö toteutettiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen hyväksytty aineisto koostui englanninkielisistä, kansainvälisistä poikkileikkaustutkimusartikkeleista (n=9). Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Transformationaalinen johtaminen polkuna työn imuun ja työtyytyväisyyteen
Transformationaalinen johtamistyyli näkyy johtajan käyttäytymisessä kannustavuutena, erilaisten näkökulmien osoittamisena sekä ohjaamisena työssä etenemiseen (Podsakoff ym. 1990, 107–142; Henker ym. 2015, 235–236). Transformationaalisen johtamisen on yleisellä tasolla todettu lisäävän työntekijöiden hyvinvoinnin kokemuksia, kuten työn imua ja työtyytyväisyyttä.
Työn imu on työstä koettua iloa, innokkuutta ja ylpeyttä (Laaksonen & Ollila 2017, 285). Hakanen (2011, 6–7) on määritellyt työn imun tarmokkuudeksi, omistautumiseksi ja työhön uppoutumiseksi. Työn imu lisää työntekijän hyvinvointia, aktivoi työntekijää muotoilemaan työtään vastaamaan arvojaan ja osaamistaan ja vaikuttaa osaltaan myös työn tuloksellisuuteen.
Työn imuun verrattuna työtyytyväisyys ei ole aktiivinen työn kehittämisen ote, vaan enemminkin subjektiivisesti koettua sopeutumista ja tyytyväisyyttä suhteessa vallitseviin ja tarjottuihin työoloihin. Sekä työn imu että työtyytyväisyys ovat positiivisia työhyvinvoinnin kokemuksia.
Tässä opinnäytetyössä oli tavoitteena muodostaa kuvaus siitä, mitä tuloksia aiemmissa tutkimuksissa on saatu transformationaalisen johtajuuden yhteydestä työn imuun ja työtyytyväisyyteen erityisesti terveysalalla ja sen lähijohtajien työssä.
Tulokset ja johtopäätökset
Tulokset osoittivat transformationaalista johtajuutta esiintyvän terveysalalla lähijohtajan käyttäytymisessä ja toimintatavoissa. Lähijohtajan transformationaalinen johtamistyyli ilmeni työntekijälähtöisenä johtamisena, työolosuhteista huolehtimisena, psykologisena tukena ja ohjauksena, myönteisen asenteen ja toimintamallin välittämisenä sekä osaamisen kehittämisenä ja itsereflektointina. (Hayati ym. 2014, 1,5; Boamah ym. 2017, 7–8; Enwereuzor ym. 2018, 359; Asif ym. 2019, 10; Ree & Wiig 2019, 256, 261-262; Mehrad ym. 2022, 218; Sahan & Terzioglu 2022, 496, 501–502; Caputo ym. 2023, 11.)
Transformationaalisen johtajuuden todettiin olevan positiivisesti yhteydessä hoitotyöntekijöiden työn imuun (Hayati ym. 2014, 1; Enwereuzor ym. 2018, 346; Ree & Wiig 2019, 256; Labrague & Obeidat 2021, 493; Mehrad ym. 2022, 208) ja työtyytyväisyyteen (Boamah ym. 2017, 1; Asif ym. 2019, 1; Sahan & Terzioglu 2022, 494; Caputo ym. 2023, 1). Myös transformationaalisen johtamisen kehittäminen lisäsi hoitotyöntekijöiden työn imua ja työtyytyväisyyttä terveysalalla (Hayati ym. 2014, 1, 5; Boamah ym. 2017, 1, 7-8; Enwereuzor ym. 2018, 346, 359; Asif ym. 2019, 1, 10; Ree & Wiig 2019, 256, 261–262; Labrague & Obeidat 2021, 493; Mehrad ym. 2022, 208, 218; Sahan & Terzioglu 2022, 494, 496, 501–502; Caputo ym. 2023, 1, 11).
Tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia transformationaalisen johtamisen positiivisesta vaikutuksesta työntekijöiden työn imuun ja työtyytyväisyyteen. Transformationaalista ja transaktionaalista johtajuutta terveysalalla on tutkittu työtyytyväisyyteen sekä työn imuun liittyen, sen sijaan rajatummin on tarkasteltu eri johtamistyylejä ja niiden yhteyksiä työn imuun terveysalalla. Empiiristä tutkimusta johtamisen vaikutuksista työhyvinvointiin ja työn imuun terveysalalla tarvitaan enemmän toiminnan kehittämisen tueksi.
Pohdinta
Tulokset näyttävät samansuuntaisilta kuin aiemmat tutkimukset aiheesta ovat osoittaneet. Hyvän johtamisen on todettu olevan työn tuloksellisuuden lisäksi yhteydessä vahvaan työmotivaatioon, yhteistyön toimivuuteen ja työhyvinvointiin (Juuti 2016, 5–6). Mitchell ym. (2014) tutkimuksen mukaan transformationaalinen johtajuus kannustaa työntekijöitä ylittämään ammatillisia rajoja, lisää monimuotoisuutta ja saa aikaan parempia tuloksia.
Transformationaalisen johtamistavan on todettu lisäävän työntekijöiden työn imun ja työtyytyväisyyden kokemuksia, ja tutkimusten mukaan vaikutukset ovat vastaavanlaiset myös terveysalalla (Hayati ym. 2014, 1; Boamah ym. 2017, 1; Enwereuzor ym. 2018, 346; Asif ym. 2019, 1; Ree & Wiig 2019, 256; Labrague & Obeidat 2021, 493; Mehrad ym. 2022, 208; Sahan & Terzioglu 2022, 494; Caputo ym. 2023, 1). Transformationaalista johtamistyyliä tulisi toteuttaa enemmän myös hoitoalalla sen työn imua, työhyvinvointia ja työtuloksia lisäävien vaikutusten vuoksi.
Transformationaalista johtajuutta työssään toteuttava lähijohtaja huomioi työntekijöiden yksilöllisiä taitoja ja motivaattoreita, jonka tuloksena työntekijän kyvyt ja tarpeet vastaavat työn vaatimuksia, jolloin työ toteutuu optimaalisesti ja saa aikaan työn imua (Enwereuzor ym. 2018, 359). Terveysalalla yksilöllisten taitojen hyödyntäminen työssä toisi enemmän motivaatiota ja työn imua työn tekemiseen. Myös kannustaminen itseohjautuvuuteen ja osaamisen kehittämiseen, vastuun jakaminen tukea ja työn sujuvuuden varmistamista unohtamatta, lisäävät työntekijän osallisuuden kokemusta sekä työhyvinvointia (Salmimies & Ruutu 2013).
Säännöllisellä itsereflektoinnilla ja mentorointia hyödyntämällä terveysalan lähijohtamista olisi tärkeää kehittää, koska tutkimusten (Sahan & Terzioglu (2022, 496, 502) mukaan hoitotyöntekijöiden työhyvinvointi kasvaa transformationaalisen johtajuuden kehittyessä.
Lähteet
Asif, M.; Jameel, A.; Hussain, A.; Hwang, J. & Sahito, N. 2019. Linking Transformational Leadership with Nurse-Assessed Adverse Patient Outcomes and the Quality of Care: Assessing the Role of Job Satisfaction and Structural Empowerment. International journal of environmental research and public health. Vol 16, No 13, Article 2381. Viitattu 3.11.2023. https://www.mdpi.com/1660-4601/16/13/2381.
Boamah, S. A.; Spence Laschinger, H. K.; Wong, C. & Clarke, S. 2017. Effect of transformational leadership on job satisfaction and patient safety outcomes. Nursing outlook. Vol. 66, No 2, 180-189. Viitattu 4.11.2023. https://www.nursingoutlook.org/article/S0029-6554(17)30274-9/abstract.
Caputo, A.; Gatti, P.; Clari, M.; Garzaro, G.; Dimonte, V. & Cortese, C.G. 2023. Leaders´role in shaping followers´ well-being: Crossover in a sample of nurses. International journal of environmental research and public health. Vol 20, No 3, Article 2386. Viitattu 4.11.2023. https://www.mdpi.com/1660-4601/20/3/2386.
Enwereuzor, I.; Ugwu, L. & Eze, O. 2018. How Transformational Leadership Influences Work Engagement Among Nurses: Does Person–Job Fit Matter? Western Journal of Nursing Research. Vol. 40, No 3, 346-366. Viitattu 6.11.2023. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0193945916682449.
Hakanen, J. 2011. Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 5.11.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136798/9789522618276-TTL_tyonimu.pdf.
Hayati, D.; Charkhabi, M. & Naami, A. 2014. The relationship between transformational leadership and work engagement in governmental hospitals nurses: a survey study. SpringerPlus. Vol 3, No 25. Viitattu 23.2.2024. https://springerplus.springeropen.com/articles/10.1186/2193-1801-3-25.
Henker, N.; Sonnentag, S. & Unger, D. 2015. Transformational leadership and employee creativity: The mediating role of promotion fokus and creative process engagement. Journal of business and Psychology. Vol 30, No 2, 235-247. Viitattu 25.10.2023. https://psycnet.apa.org/record/2015-22027-002.
Juuti, P. 2016. Johtamisen kehittäminen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Laaksonen, H. & Ollila, S. 2017. Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa. 3. uudistettu painos. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Labrague, L. & Obeidat, A. 2021. Transformational leadership as a mediator between work–family conflict, nurse‐reported patient safety outcomes, and job engagement. Journal of Nursing Scholarship. Vol. 54, No 4, 493-500. Viitattu 4.9.2023. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34843154/.
Mehrad, A.; Fernández-Castro, J.; Gómez de Olmedo, M. & García-Sierra, R. 2022. Mediation Role of Perceived Organizational Support on Nurses’ Work Engagement and Leadership Styles. Nurse Media Journal of Nursing. Vol. 12, No 2, 208-222. Viitattu 5.8.2023. https://doi.org/10.14710/nmjn.v12i2.45872.
Mitchell, R.; Boyle, B.; Parker, V.; Giles, M.; Joyse, P. & Chiang, V. 2014. Transformation through tension: The moderating impact of negative affect on transformational leadership in teams. Human Relations. Vol 67, No 9, 1095-1121. Viitattu 23.4.2023. https://doi.org/10.1177/0018726714521645.
Podsakoff, P. M.; MacKenzie, S. B.; Moorman, R. H. & Fetter, R. 1990. Transformational leader behaviors and their effects on followers’ trust in leader, satisfaction, and organizational citizenship behaviors. The Leadership Quarterly. Vol 1, 107–142. Viitattu 5.8.2023. https://doi.org/10.1016/1048-9843(90)90009-7.
Ree, E. & Wiig, S. 2019. Linking transformational leadership, patient safety culture and work engagement in home care services. Nursing open 2020. Vol.7, No 1, 256-264. Viitattu 3.3.2024. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/nop2.386.
Sahan, F.U. & Terzioglu, F. 2022. Transformational leadership practices of nurse managers: the effects on the organizational commitment and job satisfaction of staff nurses. Academic Journal Leadership in Health Services. Vol 35, No 4, 494-505. Viitattu 4.6. 2023. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35612396/.
Salmimies, R. & Ruutu, S. 2013. Ratkaisuja esimiestyön haasteisiin. 1. painos. E-kirja. Helsinki: Alma Talent Oy, SanomaPro Oy. Vaatii kirjautumisen palveluun. https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/IABBCXCTDG.