Kuntotutkimus paljastaa rakennuksien kosteusvaurioiden syyt – Turun AMK:n opinnäytetyö tuo selkeyttä raporttien tulkintaan
Koulurakennusten sisäilmaongelmat ovat usein esillä mediassa. Turun Lyseon koulun kuntotutkimusraportti paljasti useita rakennusvirheitä, jotka johtivat laajoihin sisäilmaongelmiin.
Rakennuksien kosteus- ja mikrobivauriot ovat rakentamisen ja kiinteistönpidon suurimpia laatuongelmia. Ongelmat eivät ole vain teknistaloudellisia, vaan ne vaikuttavat usein haitallisesti myös ihmisten terveyteen. Ongelmia syntyy, kun hankkeen ohjauksessa, suunnittelussa, rakentamisvaiheessa, rakennuksen ylläpidossa tai rakennuksen käytössä on tehty virheitä. Ongelmien syntyyn vaikuttavat myös kiinteistöjen laiminlyönti ja kiinteistöihin syntyvien vaurioiden korjaamatta jättäminen. Kosteus- ja homevaurioiden syyt ovat usein monen tekijän summa.
Kosteus- ja homevauriot tunnistettiin Suomessa jo 1990-luvun alussa merkittäviksi sisäympäristöongelmiksi, joilla on haitallisia vaikutuksia terveyteen. Siksi eduskunta käynnisti kosteus- ja homeongelmia koskevan tutkimuksen 2012. Tutkimuksen aikana todettiin, että kosteus- ja homevaurioiden tutkimuksesta on puuttunut riittävä panostus ihmisen terveysvaikutuksiin, potilastutkimukseen ja oireiden sekä sairauksien syntymekanismien selvittämiseen. Tutkimuksen yhteenvetona todettiin, että kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen edellyttää moniammatillista osaamista ja vankkaa asiantuntemusta. Tutkimuksen mukaan kuntiin tulisi perustaa sisäilmaryhmät ja niiden toimintaa edistää, jotta ne pystyisivät viipymättä käynnistämään toimet kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi erityisesti kouluissa, päiväkodeissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloissa. Samalla todettiin myös, että rakennusten omistajien osaamista olisi kehitettävä. Rakennuttajilla tulee olla edellytykset sekä tutkimusten teettämiseen että korjaushankkeiden suunnitteluun ja heidän on käytettävä ammattitaitoista työvoimaa töiden toteuttamiseen. (Reijula ym. 2012.)
Sisäilmaongelmat vaikuttavat monien henkilöiden arkeen. Työterveyslaitos on arvioinut, että vuosittain kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille altistuu noin 750 000 ihmistä. Mikrobien lisäksi sisäilmaan voivat vaikuttaa useat eri epäpuhtaudet, esimerkiksi hiukkaset ja hiilimonoksidi. Kuntien vuonna 2017 tekemässä kyselyssä huomattiin, että kosteus- ja homevaurioiden lisäksi yleisimpinä syinä sisäilmaongelmiin olivat ilmanvaihto- sekä lämpötila- ja veto-ongelmat (ks. kuva 1).
Koulurakennuksissa kärsitään usein sisäilmaongelmista
Turun Lyseon koulussa suoritettiin keväällä 2020 perusteellinen kuntotutkimus. Vuonna 1994 valmistuneen koulun henkilökunnalta oli ilmennyt runsaasti ilmoituksia huonosta sisäilmasta. Suurimmaksi osaksi ilmoituksissa esiintyi ärsytysoireiksi luokiteltavia oireita, kuten päänsärkyä, tukkoisuutta, hengitysvaikeuksia ja iho-oireita. Sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä tutkittiin koko koulun kattavalla kosteus- ja sisäilmateknisellä kuntotutkimuksella.
Kuntotutkimus toteutettiin aistinvaraisesti sekä usein eri mittaus- ja näytteenottomenetelmin, esimerkiksi rakenneavauksilla, mikrobinäytteillä ja kuitujen mittaamisella. Tuloksista ilmeni, että sisäilma on laadultaan huonoa. Osassa tiloista löytyi esimerkiksi kuitulaskeumia.
Kosteus on päässyt kulkeutumaan useassa eri kohdassa rakenteita pitkin, jolloin rakenteiden kosteusrasitus on kasvanut huomattavasti (ks. kuva 2). Tämän seurauksena kohteeseen on muodostunut runsaasti home- ja mikrobikasvustoa.
Tutkimuksen lopputulokset paljastivat, että kohteessa oli rakentamisvaiheessa tehty useita rakennusteknisiä virheitä, jotka ovat ajan saatossa aiheuttaneet rakennukseen suurta kosteusrasitusta ja johtaneet sisäilmaongelmien syntymiseen. Tiettyjä virheitä sekä puutteita on vuosien saatossa paikkailtu, kuten esimerkiksi vesikaton vuotavia liitoskohtia. Nämä korjaukset olivat kuitenkin keskittyneet lähinnä pintapuoliseen korjaukseen, eivätkä toimenpiteet ole korjanneet varsinaisia ongelmien juurisyitä. Kosteusvaurioituneiden rakenteiden korjaaminen vaatii ymmärrystä kosteus- ja homevaurioihin vaikuttavista syistä.
Selkeyttä sisäilmatutkimuksien raporttien tulkintaan
Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä on useita. Esimerkiksi erilaiset kemialliset yhdisteet ja rakennustekniset ominaisuudet vaativat rakennustekniikan alan ymmärrystä. Tämä voi tuottaa haasteita tulkita sisäilmatutkimuksen raportteja, mikäli lukijalla ei ole aikaisempaa perehtyneisyyttä aihealueeseen.
Useista valtakunnassa tehdyistä selvitys- ja tutkimushankkeista huolimatta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on sisäilmaryhmien haastatteluissaan (2021) selvittänyt, ettei edelleenkään löydy riittävän luotettavia tutkimus- ja testausmenetelmiä. Sisäilmaongelmaisiin kohteisiin luodut toimintamallit altistumisolosuhteiden ja terveydellisen merkityksen arviointiin tunnetaan vieläkin hieman heikosti kuntien sisäilmaryhmissä. Terveysvaikutusten arvioinnin vaikeuden takia päätökset toimenpiteiden tarpeellisuudesta eivät ole aina riittävän selkeitä. Lisäksi SisäNyt-selvityshankkeessa (Salmela ym. 2019) on tutkittu, että päätöksenteko ei perustu objektiiviseen harkintaan, vaan julkinen paine vaikuttaa päätöksentekoon. Tutkimuksessa tehtyjen haastattelujen perusteella päättäjien tietoisuuden lisääminen sisäilmaongelmista ja osaamisen parantaminen esimerkiksi kuntotutkimusten tulosten ymmärtämisestä edistäisi päätöksentekokykyä. (Kero ym. 2021.)
Teemu Lagströmin analysoimassa kuntotutkimuksen raportissa oli helposti luettavassa muodossa tehty tiivistelmä, josta ilmenevät vakavimmat puutteet ja havainnot. Lisäksi tiivistelmän oheen oli tehty selkeä lista korjausehdotuksista. Raportissa käytettiin kuitenkin useasti alakohtaista sanastoa. Tekstin kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii sanaston ja menetelmien tuntemista. Varsinaisen raportin teksti täytyi lisäksi osata yhdistää useisiin mittaus- ja näytetuloksiin.
Sisäilmatutkimusten raportit vaativat alan sanaston osaamista sekä ymmärrystä erilaisista rakennusteknisistä ominaisuuksista. Haasteellisia termejä voivat olla muun muassa VOC-yhdisteet tai diffuusio. Kaikki kuntotutkimuksessa käytetyt termit määriteltiin opinnäytetyössä.
Useissa koulurakennuksissa on havaittu sisäilmaongelmia, jonka seurauksena useat rakennuksia käyttävät henkilöt ovat kiinnostuneita ongelmien syistä ja laajuudesta. Näin ollen kuntotutkimusraportteja voivat lukea muutkin kuin rakennusalan ammattilaiset. Työn avulla voidaan tuoda selkeyttä sisäilmatutkimusten raporttien tulkitsemiseen, sillä kosteusvaurioihin vaikuttavista tekijöistä on kirjoitettu selkokielellä ja kaikki tieto on koottu samaan julkaisuun.
Lähteet
FCG Finnish Consulting Group Oy 2020. Turun Lyseon koulu kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus.
Kero, P.; Salmela, A.; Jalkanen, K.; Niemi, J.; Mäntynen, K.; Lindqvist, H.; Skön, N.; Hyvärinen, A.; Koramo, M.; Lahdenkauppi, L.; Korhonen, E.; Oksanen, R.; Miettinen, H. 2021. Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:45. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-261-9
Reijula, K.; Ahonen, G.; Alenius, H.; Holopainen, R.; Lappalainen, S.; Palomäki, E.; Reiman, M. 2012. Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012.
Salmela, A.; Tähtinen, K.; Hartikainen, T.; Pekkanen, J.; Lampi, J.; Jalkanen, K.; Niemi, J.; Lappalainen, S.; Lahtinen, M.; Sainio, M.; Manninen, T.; Wallenius, K.; Salmi, K.; Reijula, K.; Lindqvist, H.; Hyvärinen, A. 2019. Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja ver-tailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Valtioneuvoston selvitys- ja tut-kimustoiminnan julkaisusarja 2019:59. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-788-8
Valtionneuvoston kanslia 2017. Ehdotus Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaksi. Helsinki. Viitattu 19.5.2021. https://vnk.fi/documents/10616/334456/Ehdotus+Terveet+Tilat+2028+-toimenpideohjelmaksi.pdf/9af292aa-2ae5-482f-b5e5-ee1cbfbd576e