Ikäneuvola avainasemassa ikääntyneiden terveyden edistämisessä
Ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti. Suomen vanhuspolitiikka tavoittelee ikääntyneiden pitkään kotona asumista, ja ikääntyneille suunnatuilla ennaltaehkäisevillä palveluilla on ratkaiseva asema terveyden edistämisessä ja itsenäisessä selviytymisessä.
Laissa hyvinvointialueita velvoitetaan järjestämään ikääntyneille ennaltaehkäiseviä neuvontapalveluita. Näitä voivat olla erilaiset terveystarkastukset, vastaanotot tai kotikäynnit. Neuvontapalveluille ei ole kuitenkaan luotu yhteneväisiä käytäntöjä. Tämän vuoksi eri kunnissa on erilaisia ikääntyneiden palveluita tarjolla. Tutkimukset osoittavat ikäneuvolatoiminnan olevan vaikuttavaa ennaltaehkäisevää toimintaa.
Turun ammattikoreakoulun opinnäytetyössä suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin ikäneuvolatarkastuksia
SuperSeniorit-päivillä. Toiminnan tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ikääntyneiden omasta terveydentilastaan ja edistää heidän terveyttään.
Ikäneuvolatoiminnalla ei ole yhtenäisiä toimintatapoja
Ikäneuvola on ikääntyneille suunnattu palvelu, missä tehdään kokonaisvaltaisia terveystarkastuksia. Palvelu on tarkoitettu ikääntyneille, jotka asuvat kotona ilman kotihoidon tukea. Ikäneuvolatarkastuksen suorittaa pääsääntöisesti terveydenhoitaja.
Ikääntyneen terveydentilaa kartoitetaan laaja-alaisesti haastattelun ja kliinisen tutkimuksen avulla. Tarvittaessa asiakas ohjataan jatkotutkimuksiin tai kolmannen sektorin palveluiden piiriin. Toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää ikääntyneiden terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Ikäneuvolatoiminta voi kaventaa myös terveyseroja.
Suomessa ikäneuvolan kaltaista toimintaa on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan. Hyvinvointialueesta riippuen ikäneuvola-nimitys voi kuitenkin vaihdella. Sitä voidaan kutsua esimerkiksi seniorineuvolaksi tai aikuisneuvolaksi. Vakiintumattomien toimintatapojen puutteen vuoksi eri hyvinvointialueet tarjoavat erilaisia ikääntyneiden palveluita. Joissain ikäneuvoloissa järjestetään kotikäyntejä, ja joissain ryhmäneuvontaa.
Myös ikäneuvolatarkastukseen oikeutetut ikäryhmät ja kutsuntatavat sekä tarkastuksen sisältö vaihtelevat: joissain alueella asiakas voi päästä terveystarkastuksen lisäksi verikokeisiin, sydänfilmiin ja fysioterapeutin vastaanotolle.
Vaikuttavuutta ei mitata ainoastaan rahassa
Ikäneuvolatarkastuksissa lähes jokaiselle asiakkaalle suositellaan jotain elintapamuutosta. Muutosehdotukset ovat seurantatutkimuksissa osoittautuneet toteutuneen melko hyvin. Näiden muutoksien ansiosta ikääntyneet voivat selviytyä pidemmin itsenäisesti kotona ja ympärivuorokautisen hoidon tarve voi siirtyä.
Ikäneuvolatarkastukset eivät ole kalliita toteuttaa sen tuomien hyötyjen näkökulmasta. Yhteiskunnan kannalta toiminta on kustannustehokasta: esimerkiksi ennaltaehkäisemällä tyypin 2 diabeteksen lisäsairaudet vältytään terveydenhuollon kustannuksien moninkertaistumiselta. Muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve vähenee, kun hoidon saatavuus paranee, varhaisella tunnistamisella ennaltaehkäistään sairauksia ja hoitoon sitoutuminen paranee.
Ikäneuvolasta kerätyllä tiedolla voidaan varautua tulevaisuuden ikääntyneiden hoidon tarpeeseen ja hoidon toteutukseen. Ikääntyneille suunnattuja ennaltaehkäiseviä palveluita voidaan suunnitella kustannustehokkaiksi. Toiminta on osoittautunut merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi, ja palvelun yhdenvertaistamiseksi eri ikäneuvoloiden välille tarvitaan yhteneväiset toimintatavat.
Lähteet:
Costa-de Lima, K.; Peixoto-Veras, R.; Pereira-Caldas, C.; Branco-de Motta, I.; Bonfada, D.; Marques-dos Santos, M.; Bezerra-de Souza, D-L. & Jerez-Roig, J. 2015. Effectiveness of intervention programs in primary care for the robust elderly. Salud Publica Mex. Vol. 57, No 3, 265–274.
Heikkinen, P.; Stolt, M.; Hupli, M.; Löppönen, M. & Suhonen, R. 2021. Ikäneuvolan merkitys ikääntyneiden itsenäiselle toimimiselle: 70-vuotiaiden palvelunkäyttäjien kokemuksia. Hoitotiede-lehti. Vol. 33, No 3, 131–141.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980.
Liimatta, H. & Pitkälä, H. 2020. Ennakoivat kotikäynnit tukevat iäkkäiden elämänlaatua. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Vol. 136, No 12, 1387–1388.
Linderholm, M.; Törnvall, E.; Yngman-Uhlin, P. & Hjelm, K. 2019. Self-rated health, lifestyle habits and risk assessment in 75-year-old persons attending preventive clinic visits with a nurse in primary health care: a cross-sectional study. Primary Health Care Research Development. Vol. 20, No 88, 1–10.
Lisinen, M. 2023. Ikäneuvolatoiminta jatkuu Turussa – Nyt tarkastukseen kutsutaan 1947 syntyneet turkulaiset. Viitattu 31.5.2024. https://www.varha.fi/fi/ajankohtaista/ikaneuvolatoiminta-jatkuu-turussa-nyt-tarkastukseen-kutsutaan-1947-syntyneet-turkulaiset.
Ora, U. 2022. Aikuisneuvola tuo kuntayhtymään säästöjä. Lääkärilehti. Viitattu 31.5.2024. https://www.laakarilehti.fi/kliininen-tyo/aikuisneuvola-tuo-kuntayhtymaan-saastoja/?public=d5c62bc53e31989259b75397336118cb.
Pohjanmaan hyvinvointialue 2024. Seniorineuvola. Viitattu 31.5.2024. https://pohjanmaanhyvinvointi.fi/palvelumme/terveys-ja-sairaanhoitopalvelut/terveyskeskusten-palvelut/seniorineuvola/.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 2024. Ikäneuvola. Viitattu 31.5.2024. https://pohde.fi/palvelut/ikaneuvola/.
Salminen, M; Koskenniemi, J.; Korhonen, P.; Catak, S.; Welander, S.; Teeri, S.; Stenholm, S.; Pitkänen, T.; Viikari, P.; Wuorela, M.; Viitanen, M. & Viikari, L. 2024. Turun 75-vuotisneuvolatutkimus – neuvolatarkastus, katoanalyysi ja ikääntyvien arviot neuvolatarkastuksesta. Yleislääkäri. Vol. 39, No 1, 19–25.
Salminen, M.; Stenholm, S.; Koskenniemi, J.; Korhonen, P.; Pitkänen, T.; Viikari, P.; Wuorela, M.; Viitanen, M. & Viikari, L. 2023. Senior Health Clinic for 75-year-old home-dwelling Finns – study design, clinic protocol and non-response analysis. BMC Health Services Research. Vol. 23, No 210, 8.
Salo, L. & Karjula, M-L. 2016. Aikuisneuvolan terveystarkastus tavoittaa 65 vuotta täyttäneet Raahen seutukunnassa. Terveydenhoitaja-lehti. Vol. 49, No 6, 18–20.
Kuva: Unsplash