• akupunktio
• hoitotyö
• korva-akupunktio
• mielenterveys
• päihdepalvelut

Potilaslähtöistä hoitoa tulisi kehittää jatkuvasti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Potilaille tulee tarjota palveluita, joista he kokevat hyötyvänsä. Kohtaaminen, ryhmäytyminen ja kosketus ovat osa korva-akupunktiohoitoa, joita potilas pääsee kokemaan säännöllisesti korva-akupunktio ryhmissä.

Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä selvitettiin mielenterveys- ja päihdepotilaiden subjektiivisia kokemuksia National Acupuncture Detoxification Association (NADA) -korva-akupunktiosta. Tavoitteena oli saada potilaiden kokemukset hyödynnettyä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä.

Mitä korva-akupunktio on?

Korva-akupunktiota eli aurikuloterapiaa käytetään korvassa oleviin akupunktiopisteisiin, joihin  asetetaan akupunktioneuloja. Yleisin korva-akupunktion muoto on päihdevieroitukseen kehitetty viiden pisteen korva-akupunktio NADA. (Nada 2022; Ikivesi 2017.)

Nykyään erilaisten riippuvuuksien vieroituksen lisäksi korva-akupunktiota käytetään myös päihdetyön ulkopuolella. Viiden pisteen korva-akupunktiota voidaan hyödyntää rentoutusmenetelmänä stressin vähentämisessä ja hyvinvoinnin lisäämisessä. NADA-akupunktiosta on koettu apua muun muassa uniongelmiin ja ahdistusoireisiin. Akuuttien traumaattisten kokemusten ja posttraumaattisten stressioireiden hoidossa korva-akupunktio on myös käyttökelpoinen menetelmä. (Nada Suomi 2020; Ikivesi 2017.)

Päihteiden väärinkäyttäjät kokevat usein häpeää, syyllisyyttä, vihaa tai muita asioita, joita ei osaa sanoittaa. Ilman akupunktiota ainoa terapiamuoto, jota usein tarjotaan, on yksilö- tai ryhmäkeskustelu. (Oleson 2014, 346.) Niille potilaille, jotka ovat erityisen huolissaan leimautumisesta ja avun pyytämisestä, korva-akupunktio on ihanteellinen tapa, koska siihen on helppo tulla anonyyminä. Lisäksi NADA toimii hyvin täydentävänä hoitona riippumatta siitä, mitä lääkkeitä tai muita hoitotapoja henkilö jo käyttää. (Cronin & Conboy 2013.)

Palveluita potilaita kuunnellen

Mielenterveys- ja päihdepalveluihin on suunniteltu monimuotoisempaa psykososiaalista ryhmätoimintaa. Muutoksien aikaansaamiseksi vaaditaan organisaatiolta, johdolta, työyhteisöltä ja yksittäisiltä työntekijöiltä jatkuvan parantamisen periaatteiden noudattamista. Samalla asiakaslähtöinen ajattelu, yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys korostuvat. (Salonen ym. 2017,10.) Potilaslähtöiseen työhön tähdättäessä tulee kuulla asiakkaan tahtoa ja toteuttaa hoitoa siihen suuntaan (Kujala 2003, 63–64; THL 2018).

Organisaation näkökulmasta potilaslähtöisyydessä on kysymys organisaation perustehtävän mukaisesta, tavoitteellisesta toiminnasta. Potilaan näkökulmasta kyse on palvelun vastaamisesta yksilölliseen tarpeeseen. (Salonen ym. 2017,17.)

Velvollisuus kuunnella asiakkaan näkemystä ja vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä on kirjattuna lainsäädäntöön (Terveydenhuoltolaki 2010). Potilailla on yleensä erilaista tietoa kuin ammattilaisilla. Kokemusten ja näkemysten vaihto yhdessä asiakkaiden kanssa tuottaa paremmin tarpeita vastaavia palveluita. (Salonen ym. 2017,18.)

Kokemukset korva-akupunktiosta 

Opinnäytetyön tulosten mukaan eniten 5-pisteen korva-akupunktiosta haettiin apua unihäiriöihin ja ahdistukseen. Potilaat kokivat optimaalisimman toteutuksen korva-akupunktiohoidolle olevan 1–2 kertaa viikossa riippuen omasta olotilasta.

Pidemmät tauot hoitojen välillä saivat oireet uusiutumaan. Kaikki kyselyyn vastanneet kertoivat saaneensa apua NADA korva-akupunktiosta ja kokivat palvelun tarpeelliseksi. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden subjektiiviset kokemukset olivat pääosin positiivisia. Korva-akupunktiosta haettiin apua:

• unihäiriöihin
• ahdistukseen
• paniikkihäiriöön
• vieroitusoireisiin
• itsetuhoisiin ajatuksiin
• masennukseen
• hermostuneisuuteen
• stressiin.

Lisäksi vastaanotoilta haettiin omaa aikaa itselle.

Benchmarking-tulosten perusteella voidaan todeta, että korva-akupunktio oli laajalti käytössä mielenterveys- ja päihdepalveluissa Varsinais-Suomen alueella ja palvelua haluttiin kehittää potilaslähtöisemmäksi. Hyvinvointialueen myötä korva-akupunktio hoidot eivät olet mielenterveys- ja päihdehoito palveluissa käytössä.

Lähteet:

Cronin, C. & Conboy, L. 2013. Using the NADA Protocol to Treat Combat Stress-Induced Insomnia; A Pilot Study. Journal of Chinese Medicine. October 2013. Number 103. 

Ikivesi, M. 2017.Mikroakupunktuurin muotoja.  Kiinalainen lääketiede ja akupunktio. Viitattu 19.3.2020 https://kiinalainenlaaketiede.fi/kiinalainen-laaketiede-ja-akupunktio/hoitomenetelmat/mikroakupunktuuri/

Kujala, E. 2003. Asiakaslähtöinen laadunhallinnan malli: Tilastolliseen prosessin ohjaukseen perustuva sovellus terveyskeskukseen. Tampere: Tampere University Press.

Nada. 2022. Viitattu 5.4.2023 https://acudetox.com/

Oleson, T. 2014. Auriculotherapy Manual. Chinese and Western Systems of Ear Acupuncture.Fourth edition. Great Britain. Churchill Livingstone Elsevier. 14–15.

Salonen, K.; Eloranta, S.; Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Turku. Viitattu 19.3.2020. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL. 2018. Asiakaslähtöisyys. Viitattu 4.6.2020 https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sosku/sosiaalisen-kuntoutuksen-opas/palvelun-sisallot/yksilotyoskentely/asiakaslahtoisyys

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Sosiaali- ja terveysministeriö 30.12.2010. Viitattu 4.6.2020 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

Kuva: Pexels