Digitaaliset oppimisympäristöt tukevat simulaatio-opetusta
Digitalisaation myötä myös terveydenhuollossa ja siihen liittyvässä koulutuksessa on tullut ajankohtaiseksi muokata oppimisen ja työnteon tapoja. Pandemia vauhditti innovaatioiden kehitystä verkossa tapahtuvan koulutuksen tehostamiseksi, ja nyt perinteisten simulaatiotilojen ohelle on teknologian avulla luotu uudenlaisia oppimisympäristöjä myös sosiaali- ja terveysalalla.
Simulaatio-oppiminen on oiva oppimisen muoto, jota käytetään esimerkiksi ensihoidossa jo laajasti. Siinä pyritään luomaan todellisuutta mukaileva tilanne, jonka tarkoituksena on valmistaa työelämän todellisia ensihoitotehtäviä varten. (Marjamäki-Nieminen 2023.) Simulaatioita voidaan järjestää eri tavoin hyödyntämällä esimerkiksi siihen koulutettuja näyttelijöitä tai potilassimulaattoreita. Simulaatiot mahdollistavat päivittäistehtävien lisäksi harvoin kohdattavien tilanteiden harjoittelun turvallisessa, mutta todentuntuisessa ympäristössä. Tämän avulla opiskelija voi harjoitella esimerkiksi potilaan kohtaamista, sorminäppäryyttä ja tilannejohtamista. Simulaatioiden avulla erilaisista toimintamalleista ja protokollista tulee rutiininomaisempia ja näin toiminta oikeassa tilanteessa helpottuu. (Blomgren 2015.)
Teknologia yhdistettynä perinteiseen simulaatio-oppimiseen
Teknologian yhdistäminen perinteiseen simulaatiotilaan onnistuu jo nyt monin eri tavoin. Lisätyssä todellisuudessa (AR, augmented reality) hyödynnetään siihen kehitettyjä läpinäkyviä AR-laseja, jotka ympäristöä skannaamalla ja käyttäjän pään liikkeitä seuraamalla esittävät digitaalisen sisällön osana todellisuutta (Opetushallitus 2024; Ruotsalainen 2024). Lisättyä todellisuutta on jo hyödynnetty muun muassa kardiologiassa, jossa kirurgit ovat harjoitelleet leikkausten suorittamista ja harvinaisten potilastapausten hoitoa. Lisäksi AR-laseja on käytetty myös oikeassa suuronnettomuudessa potilasluokittelun tukena. (Ruotsalainen 2024.)
Virtuaalitodellisuudessa (VR, virtual reality) simulaatioympäristö luodaan täysin keinotekoisesti virtuaalilasien avulla. VR-teknologiaa on jo vuosia käytetty peliteollisuudessa, mutta lähiaikoina sitä on alettu hyödyntää myös terveydenhuollossa. Esimerkiksi ensihoidossa virtuaalitodellisuutta on käytetty toimenpiteiden ja tiimityön harjoitteluun. Akuuttitilanteita voi virtuaaliympäristössä harjoitella turvallisesti ja monipuolisesti. Tähän mennessä virtuaalitodellisuudessa suoritetuista simulaatioista on saatu positiivisia tuloksia ja opiskelijat ovat olleet oppimismuotoon tyytyväisiä. (Ruotsalainen 2024).
Tukea työuran alkuvaiheeseen
Alan vaihtaminen on ensihoitajien keskuudessa yleistä työn vaativan ja raskaan luonteen, sekä työturvallisuuden haasteiden vuoksi. Jopa yli 70 prosenttia ensihoitajista pohtii alanvaihtoa. (Katela 2020.) Alanvaihdon kannalta ratkaiseviksi ajanjaksoiksi on tunnistettu siirtymävaihe työelämään valmistumisen jälkeen, sekä uran ensimmäiset vuodet (Pelastustoimi 2024). Tästä syystä on aiheellista pohtia keinoja tukea valmistuvia ammattilaisia työuran alkumetreillä. Aihe on tärkeä sekä yksittäisen ammattilaisen työhyvinvoinnin ja ammatillisen kasvun että työvoimapulan kanssa painivien alojen kannalta.
Teknologia voi olla yksi monista ratkaisuista tämän siirtymävaiheen helpottamiseksi. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen uusi AidVerse – ensihoitajat ja pelastajat turvallisesti työuralle metaversumilla -hanke on kehitteillä tarjoamaan apua edellä mainittuihin haasteisiin. AidVerse-oppimisympäristö sopii erityisen hyvin ensihoitoalan tarpeisiin ja sen tavoitteena on mahdollistaa laadukas vuorovaikutteinen perehdytys ja mentorointi sekä huomioida työturvallisuus uusin tavoin. Valmistuvia ensihoitajia on tämän myötä tarkoitus tukea tulevaisuudessa entistä paremmin opintojen lisäksi myös työuran alkuvaiheessa. (Pelastustoimi 2024.)
Lähteet
Blomgren K. 2015. Simulaatiot – melkein leikkiä, melkein totta. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus OY Duodecim. Viitattu 16.9.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo12860
Katela, K. 2020. Ensihoitajan alanvaihtoajatuksiin vaikuttavia tekijöitä. Viitattu 16.9.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/349035/Katela_Krista.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Marjamäki-Nieminen, S. 2023. Ensihoidon simulaatiot LABin Lahden kampuksella. LAB University of Applied Sciences. Viitattu 16.9.2024. https://blogit.lab.fi/labfocus/ensihoidon-simulaatiot-labin-lahden-kampuksella/
Opetushallitus. 2024. Lisätty todellisuus – vinkkejä perusopetukseen. Viitattu 11.9.2024. https://www.oph.fi/fi/lisatty-todellisuus-vinkkeja-perusopetukseen
Pelastustoimi. 2024. AidVerse – viranomaiset turvallisesti työuralle metaversumilla. Viitattu 16.9.2024. https://pelastustoimi.fi/varsinais-suomi/ajankohtaista/hankkeet/aidverse-hanke
Ruotsalainen R. 2024. Pelastustieto s. 26–27. Lumetodellisuus terveydenhuollon apuna. Viitattu 11.9.2024.
Artikkelikuva: Jay Heike, Unsplash