• kansainvälinen rekrytointi
• kotoutuminen
• yksinäisyys

Artikkelin taustalla olevassa opinnäytetyössä kartoitettiin kansainvälisesti rekrytoitujen kotoutumista, sen tukemista ja mahdollisia kehittämiskohteita kohdeyrityksen toiminnassa. Tutkimuksen myötä kansainvälisestä rekrytoinnista kiinnostuneet saavat uutta tietoa kotoutumiseen liittyvistä kokemuksista työssä olevien maahanmuuttajien näkökulmasta. Kuitenkin tutkimustuloksissa yksinäisyys nousi esiin yllättävälläkin tavalla.

Kotoutuminen on maahanmuuttajan yksilöllinen prosessi, jonka tavoitteena on kokemus yhteiskunnan aktiivisesta ja täysvaltaisesta jäsenyydestä. Tämän aikana maahanmuuttaja oppii maassa tarvittavia tietoja ja taitoja, jonka myötä hän voi saada kokemuksen osallisuudesta. Onnistunut kotoutuminen ehkäisee osaltaan maahanmuuttajan syrjäytymistä. (THL 2024.) Kotoutumiseen liittyvä yksinäisyys voi myös olla yksi maahanmuuttajan syrjäytymistä aiheuttava tekijä, minkä vuoksi siihen on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksen mukaan maahanmuuttajista 14 prosenttia koki yksinäisyyttä uudessa kotimaassaan (Kuusio ym. 2023, 1).

Yksinäisyyden taustalla voi olla hyvin erilaisia tekijöitä, joita voivat olla (Kuusio ym. 2020, 68):

• läheisten ja tukiverkostojen puute,
• mielenterveyden haasteet,
• taloudelliset ongelmat sekä
• syrjinnän kokemukset.

Hämmentävä tutkimustulos yksinäisyydestä

Opinnäytetyössä yhtenä osa-alueena tutkittiin yksinäisyyden kokemusta kansainvälisesti rekrytoitujen kotoutumisen näkökulmasta. Tutkimuskyselyyn vastasi 11, 20:stä kohdeyritykseen rekrytoidusta ulkomaalaisesta.

Aiheesta kysyttiin skaalakysymyksen avulla ”Tunnen itseni yksinäiseksi”. Vastaajista hieman alle puolet (45,4%) koki olevansa lähes samaa mieltä vastauksen kanssa. Valitettavasti tutkittavien kokemuksista oli nähtävissä yksinäisyyden kokemusta uudessa kotimaassa, vaikka he olivat työelämässä ja heidän arjessaan oli työyhteisön tuki.

Yllättävintä vastauksia vertaillessa oli se, että yksinäisyyttä koettiin enemmän niiden vastaajien kohdalla, joilla oli läheisiä Suomessa. Tämä on myös ristiriidassa aiempaan tutkimukseen verrattuna, sillä yksinäisyyttä voivat aiheuttaa läheisten tai tukiverkostojen puute (Kuusio ym. 2020, 68).

Miten läheisten läsnäolo voi vaikuttaa yksinäisyyden kokemukseen?

Tähän voi olla moniakin syitä, mutta yhtenä tekijänä voivat olla kulttuureihin liittyvät eroavaisuudet. Suomea pidetään hyvin yksilöllisenä kulttuurina, jossa yksilö asettuu yhteisön edelle ja itsenäisyyttä arvostetaan. Puolestaan yhteisöllisessä kulttuurissa yhteisö asetetaan yksilön edelle, jolloin yhteisöissä huolehditaan koko suvusta ja sosiaaliset verkostot koetaan tärkeiksi. Lisäksi yhteisöllisessä kulttuurissa voidaan pelätä kasvojen menettämistä ja suvulle tuotettua häpeää, jos joku perheenjäsenistä kokee epäonnistumisen kokemuksia. (Ohjaan.fi 2024, 2.)

Kulttuurieroihin peilaten, maahanmuuttaja saattaa katsoa suomalaista yhteiskuntaa hyvin erilaisin silmin. Mikäli maahanmuuttaja on itse yhteisöllisestä kulttuurista ja hänen ympärillään vallitsee yksilöllinen kulttuuri, voi tilanne tuottaa hänelle yksinäisyyden kokemuksia ainakin kotoutumisen alkuvaiheessa. Lisäksi läheisten läsnäolo voi tehdä sen, ettei maahanmuuttajien ole niin suurta tarvetta solmia sosiaalisia suhteita kantasuomalaisiin. Tällöin arki voi tuntua osittain mielekkäältä, mutta aiheuttaa toiseuden tunnetta valtakulttuurin edustajiin verrattuna.

Läheisten läsnäolo voi myös vaikuttaa kotimaahan kotoutumiseen, sillä oman kulttuurin tavat voivat elää hyvinkin vahvasti kotielämässä ja esimerkiksi työyhteisössä painottua Suomen yksilöllinen kulttuuri. Tämä voi tuottaa maahanmuuttajalle alkuun ristiriitaisiakin tunteita, miten tasapainottaa oman maansa kulttuurin ja valtakulttuurin tavat. Kuitenkin kotoutuminen voi onnistua oikein hyvin, maahanmuuttajan löytäessä sopivan tasapainon kahden kulttuurin välillä elämisestä (Alitolppa-Niitamo ym. 2013, 64).

Miten kansainvälisesti rekrytoitujen yksinäisyyden kokemukseen voitaisiin vaikuttaa?

Tutkimuksessa pohdittiin työnantajan roolia yksinäisyyden tukemisessa. Työnantajan voi olla vaikeampi vaikuttaa maahanmuuttajien vapaa-ajan yksinäisyyteen ja verkostojen luomiseen, mutta työyhteisössä henkilöstön yhteinen tekeminen voi edistää työyhteisön yhteisöllisyyttä. Yhteiset kahvi- ja lounastauot ja yhteiset illanvietot toisten kultuureihin tutustuen edistävät kahdensuuntaista kotoutumista ja ystävyyssuhteita eri kulttuuritaustaisten työntekijöiden välillä. Näihin kannattaisi panostaa yrityksissä, joissa toteutetaan kansainvälisiä rekrytointeja. Lisäksi mielekkääksi luotu työarki voi vaikuttaa maahanmuuttajien hyvinvointiin ja positiivisiin kokemuksiin uudesta kotimaasta ja suomalaisista, joka voi puolestaan rohkaista heitä tutustumaan muihin suomalaisiin.

Kehitysehdotuksena tutkimuksessa esitettiin, että työnantaja voisi esimerkiksi luoda maahanmuuttajille listan vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksista sekä alueellisista yhdistystoimijoita, jotta he pystyivät osallistumaan näihin maan kulttuurin ollessa vielä vieraampaa. Myös esille nostettiin ajatus kansainvälisesti rekrytoineiden yksiköiden yhteistyöstä, jotta maahanmuuttajat voisivat saada vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta.

Tukemalla maahanmuuttajien sosiaalisia suhteita, voidaan edistää sekä heidän hyvinvointiaan että kotoutumisprosessia kokonaisvaltaisemmin (Kuusio ym. 2020, 68). Siksi olisi ehdottoman tärkeää, että kansainvälisesti rekrytoidut kohtaisivat mahdollisimman paljon kantaväestön edustajia. He saisivat tätä kautta uusia kohtaamisia ja parhaimmillaan ystäviä tuekseen uudessa kotimaassa. Tämä voisi lisätä heidän osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnettaan maassa sekä se tukisi heidän kotoutumistaan Suomeen.

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Hakanen, Riina; Puukka, Nora (2024): Työnantaja kotoutumista tukemassa: kansainvälisesti rekrytoitujen kokemuksia.

Kuva: © Riina Hakanen

Lähteet:

Alitolppa-Niitamo, A., Fågel, S. & Säävälä, M. (toim.) 2013. Olemme muuttaneet – ja kotoudumme: Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto.

Kuusio, H., Mäkipää, L., Klemettilä, K-L., Nykänen, S., Kytö, S. & Lilja, E. 2023. Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista – MoniSuomi 2022 -tutkimus. Keskeisiä havaintoja päätöksenteon tueksi. Tutkimuksesta tiiviisti 54/2023. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.9.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147687/URN_ISBN_978-952-408-208-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Kuusio, H., Seppänen, A., Jokela, S., Somersalo, L. & Lilja, E. (toim.) 2020. Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa – FinMonik-tutkimus 2018–2019. THL – Raportti 1 / 2020. Helsinki: PunaMusta Oy. Viitattu 9.9.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139210/URN_ISBN_978-952-343-034-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ohjaan.fi 2024. Kulttuurien ulottuvuudet – käytännön esimerkkejä. Viitattu 16.9.2024. Kulttuurien ulottuvuudet – käytännön esimerkkejä.pdf (ohjaan.fi)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Kotoutuminen ja osallisuus. Viitattu 9.9.2024. https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/kotoutuminen-ja-osallisuus