Varhaiskasvatuksen sosionomi voi toimia väkivaltaa kokeneen lapsen tukena
Varhaiskasvatuksella on mahdollisuus tarjota lapsen ja perheen hyvinvointia tukevia ja vahvistavia matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluja. Harva tulee ajatelleeksi, että väkivaltaa kokeneen lapsen toipumisen tukena voisi toimia tuttu kasvattaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, päiväkodista.
Pienten lasten kokema väkivalta on ollut viime vuosina enenevässä määrin keskustelussa. Tänä vuonna julkaistujen tilastojen mukaan viranomaisten tietoon tulleista väkivalta tapauksista yli neljänneksessä väkivallan uhri oli alaikäinen. Lapsiuhrien määrä on tämän vuoden tilastoissa yli 12 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. (Tilastokeskus 2024a.)
Varhaiskasvatuksen rooli lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäjänä
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden merkittävästä roolista väkivallan tunnistamisessa on puhuttu viime vuosina paljon (Turun Ensi- ja turvakoti ry 2023). Varhaiskasvatuksessa piilee potentiaalia paitsi väkivallan tunnistamiseen myös väkivaltaa kokeneen lapsen tukemiseen, sillä varhaiskasvatuksen sosionomeilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa sekä väkivalta- että traumatyön opintoja. Varhaiskasvatus on merkittävässä asemassa ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä, ja varhaiskasvatuksen sosionomit ovat tässä roolissa koulutuspohjansa ansiosta avainasemassa.
Vuonna 2018 astui voimaan lakiuudistus, jonka myötä varhaiskasvatuksen sosionomien vastuuta lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista lisättiin ja työnkuvaa eriytettiin varhaiskasvatuksen opettajista (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024). Tämä muutos mahdollistaa varhaiskasvatuksen sosionomien keskittymisen ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen.
Ennaltaehkäisevällä lastensuojelutyöllä tarkoitetaan varhaista, oikea-aikaista, apua ja tukea, jonka tarkoituksena on ehkäistä lapsen ja perheiden ongelmien syntymistä ja pahenemista sekä vähentää uusien lastensuojelun asiakkuuksien tarvetta. Varhaiskasvatuksen lisäksi neuvolalla ja koululla on merkittävä rooli ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.)
Lapsen oireilu väkivaltakokemuksen jälkeen
Lapsena koetulla väkivallalla voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Fyysinen ja henkinen väkivalta voi aiheuttaa niin ruumiillisia kuin psyykkisiä vammoja, jotka vaikuttavat lapsen koko loppuelämään ja voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan. Henkinen väkivalta on vähintään yhtä haitallista lapselle kuin fyysinen väkivalta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019, 37–38.) Väkivalta voi aiheuttaa lapselle traumaoireita, jotka ilmenevät esimerkiksi painajaisina, välttelevänä käytöksenä, takaumina sekä ylivirittyneisyytenä (Traumaperäinen stressihäiriö: Käypä hoito -suositus 2022).
Väkivaltakokemukset voivat vaikuttaa lapsen psyykkiseen kehitykseen ja oppimiskykyyn aiheuttaen lapselle nukkumis- ja syömishäiriöitä, yliaktiivisuutta, itsetuhoisuutta sekä väkivalta- ja riskikäyttäytymistä (Krug 2002 69; Sosiaali- ja terveysministeriö 2019, 37–38). Trauma voi aiheuttaa lapsessa ärtymystä, vihaisuutta ja aggressiivisuutta, keskittymiskyvyttömyyttä, muistihäiriöitä, aikaisemmin opitun unohtamista tai ikäkaudelleen epätyypillistä kuoleman pohtimista (Talala 2020a; 2020b).
Väkivaltakokemuksen jälkeen traumatisoitunut lapsi kokee usein syyllisyyttä ja häpeää tapahtumista. Jotta lapsen toipuminen väkivaltakokemuksen jälkeen voisi alkaa, on tärkeää lisätä lapsen ymmärrystä siitä, etteivät tapahtumat olleet hänen syytään. (Talala 2020c; Talala 2020d.) Kaikki korjaavat kokemukset turvallisten aikuisten kanssa edesauttavat lapsen toipumista (Karjalainen 2019, 123). Parasta kuntoutusta lapselle on järjestää lapsen arki suojelevaksi erityistoimenpiteiden avulla (Talala 2020d).
Varhaiskasvatuksen sosionomi perheen tukena
Varhaiskasvatus muodostaa suuren osan pienten lasten valveillaoloajasta, minkä vuoksi varhaiskasvatuksella onkin oiva mahdollisuus tukea lapsen turvallisuuden tunnetta ja positiivista minäkuvaa. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin kuuluu vahvistaa lasten ja perheiden voimavaroja ja tunnistaa niihin vaikuttavia tekijöitä. Varhaiskasvatuksen sosionomi toteuttaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä varhaiskasvatusyksiköissä sekä tukee ja ohjaa yksikön muuta henkilöstöä ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön ja perhetyön kanssa tehtävään yhteistyöhön (Sosiaalialan AMK-verkosto 2024).
Varhaiskasvatuksen sosionomi toimii verkostoyhteistyössä lasten ja perheiden erilaisten tukipalveluiden kanssa (Sosiaalialan AMK-verkosto 2024). Saumaton yhteistyö on takuu sille, että lapsi saa kaiken tarvitsemansa avun ja tuen ja että hänen tilanteensa tulee huomioiduksi kokonaisvaltaisesti eikä vain yhdestä näkökulmasta tiettyjen ammattilaisten osalta (Sudenlehti 2018, 29).
Olisi tärkeää, että varhaiskasvatuksen sosionomit pääsisivät mukaan esimerkiksi lastensuojelun, lasten psykiatrian ja väkivaltatyönyksikön yhteiseen verkostoon, johon myös perhe itse kuuluu. Varhaiskasvatuksen sosionomi voisi toimia verkostopalaverissa perheen tukena, varmistaa, että heidän näkökulmansa tulisi kuulluksi sekä tuoda esiin myös varhaiskasvatuksen näkemys lapsen voinnista varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatuksen sosionomi lapsen tukena päiväkotiarjessa
Lapsen arjen vakauttaminen sekä luottamuksen ja turvallisuuden tunteen vahvistaminen väkivaltakokemuksen jälkeen on ensiarvoisen tärkeää lapsen toipumisen kannalta niin kotona kuin varhaiskasvatuksessakin (Sudenlehti 2018, 29; Karjalainen; 2019, 123; Talala 2020d). Leikki on lapselle ominainen tapa käsitellä vaikeita, myös traumatisoineita, asioita ja leikki kehittää ja vahvistaa lapsen psyykkistä hyvinvointia (Opetushallitus 2022, 42–43).
Traumatisoituneen lapsen hermosto on usein jännitys- ja hälytystilassa, jota helpottaakseen voidaan lapsen luvalla altistaa häntä rauhoittavalle ja mielihyvää tuovalle kosketukselle ja silittämiselle, mikä laskee kehon jännitystiloja, joita väkivaltakokemukset lapselle aiheuttavat (Talala 2020d). Väkivaltaa kokenut ahdistunut tai paniikinomaisessa tilassa oleva lapsi hyötyy usein rentoutus- ja hengitysharjoituksista, jotka niin ikään auttavat hermostoa palaamaan jälleen normaaliin vireystilaansa (Martin ym. 2014, 55).
Väkivaltaa kokeneen lapsen kanssa työskennellessä on tärkeää muistaa, ettei työskentelyä saa koskaan aloittaa ilman, että lapsen kuntoutuksesta tai hyvinvoinnista ja hoidosta vastaavat viranomaiset ja lapsen huoltajat ovat työskentelyn alkamisesta tietoisia. On tärkeää sopia yhdessä viranomaisten kanssa, millaisesta avusta kukin lasta tukeva taho vastaa.
Traumatisoituneen lapsen kanssa työskentelevällä varhaiskasvatuksen sosionomilla on oltava riittävä ymmärrys traumatyöskentelyn erityispiirteistä sekä väkivaltatyöstä. Tänä päivänä useat ammattikorkeakoulut tarjoavat erilaisia tutkintoa täydentäviä opintokokonaisuuksia, joiden avulla varhaiskasvatuksen sosionomit voivat laajentaa osaamistaan väkivaltaa kokeneiden lasten kanssa työskentelyyn.
Lähteet:
Karjalainen, R. 2019. Lapsuuden perheväkivaltakokemukset ja niistä selviytyminen aikuisen kertomana. Lisensiaatintutkimus. Sosiaalitieteiden laitos. Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisala. Turku: Turun yliopisto. Viitattu 18.3.2024. https://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=8ad80362-6aec-4daa-bb71-c9ce44bd3e65
Krug, E.; Dahlberg L.; Mercy J.; Zwi A. & Lozano, R. 2002. World report on violence and health. Viitattu 18.3.2024. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/42495/9241545615_eng.pdf
Martin, M.; Seppä, M.; Lehtinen, P. & Törö, T. 2014. Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. Tampere: Mediapinta Oy.
Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Turenki: Hansaprint Oy.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024. Uusi varhaiskasvatuslaki. Viitattu 5.6.2024. https://okm.fi/uusivarhaiskasvatuslaki
Sosiaalialan AMK-verkosto 2024. Sosiaalialan tutkinnot, kompetenssit ja suositukset. Viitattu 28.6.2024. https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/sosiaalialan-tutkinnot-ja-kompetenssit/
Sosiaali- ja terveysministeriö 2019. Väkivallaton lapsuus – Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025 Osa II. Helsinki: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Lastensuojelu. Viitattu 19.9.2024. https://stm.fi/lastensuojelu
Sudenlehti, J. 2018. Systeeminen ja moninäkökulmainen ymmärrys. Teoksessa Sudenlehti, J. & Uusitalo, I. (toim.) Tulevaisuuden lastensuojelu. Joensuu: Suomen psykologinen insituuttiyhdistys ry, 17–33.
Talala, M. 2020a. Lapsi ja trauma 3: Vaikutukset kasvuun ja kehitykseen. Aluehallintoviraston opetusmateriaali, Mari Talala KM, kognitiivinen psykoterapeutti. Viitattu 10.6.2024. https://www.youtube.com/watch?v=-pNeT5wdpiY&t=1s
Talala, M. 2020b. Lapsi ja trauma 4: Kognitiiviset vaikutukset. Aluehallintoviraston opetusmateriaali, Mari Talala KM, kognitiivinen psykoterapeutti. Viitattu 10.6.2024. https://www.youtube.com/watch?v=BSUflDjPGCI
Talala, M. 2020c. Lapsi ja trauma 2: Erityispiirteet. Aluehallintoviraston opetusmateriaali, Mari Talala KM, kognitiivinen psykoterapeutti. Viitattu 10.6.2024. https://www.youtube.com/watch?v=2PE_M5qCjsI&t=2s
Talala, M. 2020d. Lapsi ja trauma 5: Miten tukea lasta ja nuorta. Aluehallintoviraston opetusmateriaali, Mari Talala KM, kognitiivinen psykoterapeutti. Viitattu 10.6.2024. https://www.youtube.com/watch?v=COytoaSjVyY&t=1s
Tilastokeskus 2024a. Viranomaisten tietoon tullut pari- ja lähisuhdeväkivalta kasvoi 5 % vuonna 2023. Viitattu 13.6.2024. https://stat.fi/julkaisu/cln32gnj49hev0cutpmcsm4ko
Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus 2022. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä.
Turun Ensi- ja turvakoti ry 2023. Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat avainasemassa lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa. Viitattu 19.9.2024. https://tuentu.fi/varhaiskasvatuksen-tyontekijat-ovat-avainasemassa-lahisuhdevakivallan-tunnistamisessa