Mies ja nainen halaavat

Mitä MuistiKaverina toimiminen merkitsee vapaaehtoistoimijoille?

28.10.2024

Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä selvitettiin MuistiKaverina toimimisen merkitystä vapaaehtoisille Lapin Muistiyhdistyksessä. MuistiKaveri on koulutettu vapaaehtoistoimija, joka tarjoaa muistisairaille tukea.

Väestön ikärakenteen muutos johtaa siihen, että muistisairaiden määrä ja heidän osuutensa kokonaisväestössä kasvavat voimakkaasti (Viramo & Sulkava 2015, 35; Jyväkorpi ym. 2020, 339). Maailmanlaajuisesti dementiasta kärsii yli 55 miljoonaa ihmistä ja määrä kasvaa päivittäin (Gauthier ym. 2021, 19). Yleisimpiä muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, Parkinsonin taudin muistisairaus, Lewynkappaletauti ja otsa- ohimolohkorappeumat (Gauthier ym. 2021, 26–27; Tarnanen ym. 2024).

Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 00 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä. Niiden lisäksi noin 120 000 henkilöllä on tiedonkäsittelytoiminnassa jonkin asteista heikentymää. Vuosittain dementia-asteiseen muistisairauteen sairastuu noin 13 000 henkilöä. (Lähdesmäki & Vornanen 2014, 302; Koivuniemi 2016, 8.) Etenevät muistisairaudet ovatkin merkittävä haaste kansanterveydelle (Lähdesmäki & Vornanen 2014, 302; Telaranta 2014, 9).

Vapaaehtoistyön merkitys muistisairaiden hyvinvoinnissa

Lapin Muistiyhdistys on yksi valtakunnallisen kattojärjestön Muistiliiton jäsenyhdistys. Muistiliitto on muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä oma järjestö, mikä on perustettu vuonna 1988. (Muistiliitto 2023.) MuistiKaveri on koulutettu vapaaehtoistoimija, joka tarjoaa muistisairaille tukea arvokkaan elämän kokemiseen ja omannäköisen elämän jatkumiseen. Toiminta tarjoaa muistisairaalle mielihyvän tunteita ja tarjoaa erilaisia elämyksiä, mitkä vaikuttavat muistisairaan kuntoutumisen ja hyvän elämän kokemiseen. (Muistiliitto 2023b.)

Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan palkatonta, vapaasta tahdosta annettavaa henkilöiden välistä yhteistoimintaa, mikä on vastavuoroista, luottamuksellista ja antoisaa molemmille (Harju ym. 2001, 7,34–35; Kan & Pohjola 2007, 350; Kan & Pohjola 2012, 290; Forss & Vatula-Pimiä 2014, 52).

Väestön ikääntymisen ja julkisten palveluiden tehostamisen mukana vapaaehtoistoiminta on lisääntynyt ja tulevaisuudessa sen merkitys tulee vain kasvamaan. Vapaaehtoinen valitsee itselleen sopivan tehtävän toteuttaen toimintaa omien voimavarojensa mukaan ja voi halutessaan jättäytyä toiminnasta vapaasti pois. (Kan & Pohjola 2007, 350–351.)

Yeungin Timanttimalli: Vapaaehtoistoiminnan motivaation ulottuvuudet

Tutkija Yeungin (2005) mukaan vapaaehtoistoiminnan kivijalan muodostaa vapaaehtoistoimijan motivaatio. Henkilökohtainen motivaatio on käytännön elämän ja teoreettisen tutkimuksen kannalta vapaaehtoistoiminnan toteutumisen ja jatkuvuuden ydin.

Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja ydinpiirteet eli vapaaehtoisuus, riippumattomuus, vapaamuotoisuus ja joustavuus ovat myös riski toiminnan jatkuvuudelle. Yeungin kehittämän vapaaehtoistoiminnan ”Timanttimallin” tavoitteena on paremmin ymmärtää vapaaehtoistoimijoiden motivaatiota toiminnan ja kokemuksen yksilöllisten merkityksien näkökulmasta. Siihen sisältyy neljä ulottuvuutta;

  • saaminen-antaminen
  • toiminta-pohdinta
  • läheisyys-etäisyys sekä
  • uuden etsintä-jatkuvuus.

(Yeung 2004, 21–22, 32; Yeung 2005, 83, 105,107.)

Vapaaehtoistoiminnan merkityksellisyys vapaaehtoisille

Opinnäytetyön tulosten mukaan vapaaehtoistoiminnalla on monia tärkeitä merkityksiä vapaaehtoistoimijoille. Vapaaehtoistoiminnan merkityksellisyys, vastavuoroisuuden tunne, auttamisen halu ja yhteisöllisyys motivoivat vapaaehtoistoimijoita toimimaan MuistiKaverina ja auttavat jaksamaan olla toiminnassa mukana.

”Vastavuoroisuutta. On ihana tunne, kun voi tuoda iloa toiselle. Kahvittelua ja jutustelua yhdessä.”

Myös vapaaehtoistoiminnan merkityksellisyys eläkkeelle jäämisen jälkeen nousi usein esille; vapaaehtoistoiminta tuo arkeen kaivattua rytmiä ja toimintaa. Osa vapaaehtoistoimijoista koki vapaaehtoistoiminnan olevan jopa ”viikon kohokohta”.

Lähteet:

Forss, P. & Vatula-Pimiä, M-L. 2014. Sosiaalinen turva ja hyvinvointi. 5., uudistettu painos. Porvoo: Edita Publishing Oy.

Gauthier, S., Rosa-Neto, P., Morais, J.A. & Webster, C. 2021. World Alzheimer Report 2021- Journey through the diagnosis of dementia. Alzheimer’s disease international, 19, 26–27. Viitattu 21.9.2024. https://www.alzint.org/u/World-Alzheimer-Report-2021.pdf.

Harju, U-M., Niemelä, P., Ripatti, J., Siivonen, T. & Särkelä, R. 2001. Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa ja järjestöissä. 1. painos. Helsinki: Edita Oyj.

Jyväkorpi, S., Strandberg, T., Urtamo, A., Pitkälä, K., Suominen, M., Kokko, K. & Heimonen, S-L. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielen hyvinvointi. Gerontologia 4/2020. Viitattu 13.8.2023. https://journal.fi/gerontologia/article/view/99624/57593.

Kan, S. & Pohjola, L. 2007. Erikoistu vanhustyöhön. 1. painos. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.

Kan, S. & Pohjola, L. 2012. Erikoistu vanhustyöhön. 3., uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Koivuniemi, A-M. 2016. Muista minut- vanhempieni alzheimer. 1. painos. Jyväskylä: Atena.

Lähdesmäki, L. & Vornanen, L. 2014. Vanhuksen parhaaksi- Hoitaja toimintakyvyn tukena. 2., uudistettu painos. Porvoo: Bookwell Oy.

Muistiliitto 2023. Muistiliitto. Viitattu 10.12.2023. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto.

Muistiliitto 2023b. Muisti-KaVeRi. Viitattu 10.12.2023. https://www.muistiliitto.fi/fi/tuki-ja-palvelut/tukea-arkeen/muisti-kaveri.

Tarnanen, K., Rinne, J., Rosenvall, A. & Tuunainen, A. 2024. Muistisairaudet. Käypä hoito, Duodecim. Viitattu 7.7.2024. https://www.kaypahoito.fi/khp00094.

Telaranta, P. 2014. Muistisairauden kanssa- Alzheimer arjessa. Helsinki: Auditorium Kustannus Oy.

Viramo, P. & Sulkava, R. 2015. Muistisairauksien epidemologia. Teoksessa Erkinjuntti T., Remes, A., Rinne, J. & Soininen, H. (toim.) Muistisairaudet. 2., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 35.

Yeung, A.B 2004. The Octagon Model of Volunteer Motivation: Results of a Phenomenological Analysis. Voluntas: International Journal of Voluntary and Nonprofit Organisations. Vol.15, No 1, 21–22,32.

Yeung, A. 2005. Vapaaehtoistoiminnan timantti – Miten mallintaa motivaatiota? Teoksessa Nylund, M. & Yeung, A.B. (toim.) Vapaaehtoistoiminta – Anti, arvot ja osallisuus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 83,105, 107.