• fysioterapia
• koripallo
• Motivaatio
• Nuoret
• oheisharjoittelu

Jokainen fysioterapeutti on varmasti työssään pohtinut alan ikuisuuskysymystä: ”Miten saisin tämän asiakkaan tekemään harjoitteita myös vastaanoton ulkopuolella?” Harjoitteluun motivointi sen sijaan tuskin on ongelma aktiivisten urheilijoiden kanssa. Vai onko?

Nuorilla urheilijoilla motivaatio lajiharjoitteluun on yleensä korkealla, mutta fysiikka- ja oheisharjoittelun osalta tilanne saattaa olla toinen. Oheisharjoittelu ja etenkin urheiluvammoja ennaltaehkäisevä harjoittelu on kuitenkin tärkeä osa menestyvän urheilijan arkea. Nuorilla pituuskasvu ja murrosiän tuomat muutokset sekä kova lajiharjoittelu altistavat rasitusperäisille vammoille. Tällöin kudosten kuormituskestävyyden lisääminen ja riskitekijöihin kohdennettu harjoittelu tukevat nuoren kehitystä huippu-urheilijaksi. Oheisharjoittelu saattaa kuitenkin olla monen mielestä tylsää ja hankalaa hauskaan lajitreeniin verrattuna. Miten nuoria koripalloilijoita sitten voisi motivoida säännölliseen vammoja ennaltaehkäisevään harjoitteluun?

Koripallon fyysiset vaatimukset

Koripallo on laji, jossa korostuvat monipuolisesti urheilijan fyysiset ja motoriset taidot, mutta nopeus on epäilemättä yksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Peli vaatii salamannopeita päätöksiä ja toimintoja, jotka tapahtuvat lyhyessä ajassa sekä pienessä tilassa. Tämän takia reaktionopeus sekä liikenopeus ovat ratkaisevassa roolissa. Lahjakkaalla koripalloilijalla on kyky nopeisiin suunnanmuutoksiin, vaikka tämä ei olisi nopeimpia juoksijoita suoralla radalla. (Hakkarainen ym. 2009, 409–411.)

Nopeuden lisäksi voima on keskeinen tekijä koripalloilijan suorituskyvyssä. Voima näkyy erityisesti keskivartalon hallinnassa ja kyvyssä suorittaa vaativampia liikkeitä tehokkaasti ja vakaasti. Myös liikkuvuus on olennaista, sillä se mahdollistaa oikeat peliasennot, tehokkaat liikeradat ja parhaan mahdollisen voimantuoton. Lisäksi hyvä liikkuvuus auttaa kehonhuollossa ja palautumisessa, mikä on elintärkeää tiiviissä harjoitus- ja pelirytmissä. (Hakkarainen ym. 2009, 409–411.) Kestävyyden rooli koripallossa liittyy erityisesti kykyyn harjoitella ja palautua tehokkaasti. Hyvä kestävyyskunto auttaa pelaajia selviytymään intensiivisistä treeneistä ja peleistä ilman, että suorituskyky heikkenee merkittävästi. Ruumiinrakenteella on myös suuri merkitys koripallossa. Koska korin korkeus on vakio, pitkästä varresta on merkittävää hyötyä. Potentiaalisilla koripalloilijoilla onkin usein keskimääräistä suurempi kasvuennuste ja heidän raajansa, kuten kädet ja jalat, ovat suhteessa pidemmät kuin muilla ihmisillä. (Hakkarainen ym. 2009, 410–411.)

Patellofemoraalinen kipu

Patellofemoraalinen kipuoireyhtymä (PFP) on polven etuosan kivun yleisin syy niin teini-ikäisillä kuin alle 60-vuotiaillakin aikuisilla (Gaitonde ym. 2019, 88). Tämä vaiva on erityisen yleinen vapaa-ajan juoksijoiden keskuudessa (Selfe ym. 2017, 52). PFP tuntuu usein epämääräisenä kipuna polven etuosassa, erityisesti polvilumpion ympärillä tai sen takana, ja sen paikantaminen voi olla hankalaa. Kivun voimakkuus saattaa kasvaa esimerkiksi pitkään istuessa tai portaita laskeutuessa, tilanteissa, joissa polvet ovat kuormitettuna koukistuksessa. (Crossley ym. 2016, 840.)

Patellofemoraalinen kipuoireyhtymä on erityisen yleinen vaiva aktiivisten nuorten keskuudessa ja sitä saattaa ilmaantua juuri silloin, kun nuori on parhaimmillaan omassa kehityksessään. Kasvupyrähdyksen aikana tapahtuvat nopeat pituuskasvun muutokset voivat kuitenkin tuoda mukanaan polven etuosan kiputiloja ja rasitusvammoja, jotka haittaavat treenaamista ja urheilusta nauttimista. (Sweeney 2020, 479–482.)

Motivaatio

Motivaatio on moniulotteinen ilmiö ja se vaikuttaa oleellisesti ihmisen käyttäytymiseen. Motivaatiota voisi esimerkiksi kuvailla ärsykkeenä, joka saa ihmisen tavoittelemaan tiettyä tavoitetta tai käyttäytymistä. Motivaatio vaikuttaa elämässämme kaikkeen tekemiseen. Esimerkiksi urheilussa motivaatio vaikuttaa urheilusuorituksen laatuun ja toimintaan sitoutumiseen. (Hämäläinen ym. 2015, 109–110.)

Lähtökohtaisesti urheilijan motivaatio on korkealla. Motivoitunut urheilija käyttää kaikki keinot oman suorituksen eteenpäin viemiseksi. Tämä myös pätee vammoja ennaltaehkäisevään harjoitteluun. Älykäs urheilija ymmärtää vammojen merkityksen kehitystä hidastavana tekijänä. Fysioterapeutin tehtävänä on tukea tätä motivaatiota luomalla mielekkäitä tapoja ennaltaehkäisevään harjoitteluun ja perustella urheilijalle harjoittelun tarpeellisuus. Motivaatio ei kuitenkaan voi olla kokonaan lähtöisin urheilijan ulkopuolelta esimerkiksi valmentajalta tai fysioterapeutilta. Tällöin urheilija saattaa tehdä harjoitteita ohjattuna, mutta omaehtoinen harjoittelu jää uupumaan ulkoisen motivaatiotekijän ollessa pois. Harjoitteluun sitoutumista tukee urheilijan sisäinen motivaatio. Sisäisen motivaation muodostumista tukee muun muassa urheilijan autonomian ja minäpystyvyyden kokemus sekä uskomus harjoittelun toivotusta vaikutuksesta. (Hämäläinen ym. 2015, 111–112.)

Käyttäytymisen muutos

Urheiluvammoja ennaltaehkäisevän harjoittelun tulisi olla luonteeltaan säännöllistä ja pitkäjänteistä merkittävien vammoja ennaltaehkäisevien vaikutusten ylläpitämiseksi (Davis ym. 2021, 12). Tämä vaatii harjoittelun sisäistämistä urheilijan arkeen osaksi heidän säännöllistä harjoittelurutiiniaan. Jotta harjoittelusta tulee säännöllistä, vaatii se aluksi harjoittelijassa käyttäytymisen muutoksen. Käyttäytymisen muutoksen prosessin taustalla on teorioita ja malleja. Knittle ( 2024) esittää, että COM-B mallin mukaan käyttäytymisen muutoksen taustalla on kolme toisiinsa vaikuttavaa tekijää:

• pystyvyys
• motivaatio
• mahdollisuus

COM-B käyttäytymisen muutosmalli (Knittle 2024)

Kun urheilijan minäpystyvyyttä, motivaatiota ja harjoittelumahdollisuuksia tuetaan harjoitusintervention aikana, saa urheilija paremmat eväät harjoittelun jatkamiseen intervention jälkeen. Kukaan muu ei tee harjoittelua urheilijan puolesta, jolloin käyttäytymisen muutosta tavoittelevissa interventioissa jopa itse harjoittelua tärkeämpää on usein kohderyhmän itsenäisyyden tukeminen jatkoa ajatellen.

Yhteenveto

Koripallossa syntyviä vammoja on mahdollista vähentää ennaltaehkäisevällä harjoittelulla, johon tarvitaan pelaajalta riittävää sitoutumista sekä motivaatiota. Harjoittelun tavoitteiden esiin tuominen on avainroolissa, sillä se auttaa pelaajaa ymmärtämään pitkäjänteisen harjoittelun tärkeyden. Fysioterapeutin tärkeä rooli on auttaa urheilijaa tavoitteiden asettamisessa myös silloin, kun ne liittyvät vammojen ennalta ehkäisyyn. Käyttäytymisen muutos on olennainen osa harjoittelun säännölliseksi muodostumista. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi hyödyntämällä COM-B-mallia, jossa otetaan huomioon pystyvyyden, motivaation ja mahdollisuuden merkitys. Paras harjoite on tehty harjoite!

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Ruuhimäki, Joel; Hietamäki, Jukka; Pehkonen, Tapio (2024): 16-19-vuotiaan koripalloilijan terapeuttinen harjoittelu patellomoraalisen kipuoireyhtymän preventiossa: harjoitusohjelman kehittäminen.

Artikkeli on myös osa Liikkuva – ja toimintakykyinen lapsi ja nuori – tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet

Crossley, K.; Stefanik, J.; Selfe, J.; Collins, N.; Davies, I.; Powers, C.; McConnel, J.; Vicenzio, B.; Bazett-Jones, D.; Esculier, J.; Morrissey, D. & Callaghan, M. 2016. 2016 Patellofemoral pain consensus statement from the 4th International Patellofemoral Pain Research Retreat, Manchester. Part 1: Terminology, definitions, clinical examination, natural history, patellofemoral osteoarthritis and patient-reported outcome measures. Br J Sports Med. 50:839–843. Viitattu. 17.10.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4975817/pdf/bjsports-2016-096384.pdf

Davis, A.; Emptage, N.; Pounds, D.; Woo, D.; Sallis, R.; Romero, M & Sharp, A. 2021. The Effectiveness of Neuromuscular Warmups for Lower Extremity Injury Prevention in Basketball: A Systematic Review.  Sports Medicine – Open; 7(67). Viitattu 17.10.2024.  https://link.springer.com/article/10.1186/s40798-021-00355-1

Gaitonde, D.; Ericksen, A. & Robbins, R. 2019. Patellofemoral Pain Syndrome. American Family Physician. Viitattu 17.10.2024. https://www.aafp.org/pubs/afp/issues/2019/0115/p88.html#risk-factors

Hakkarainen, H.; Jaakkola, T.; Kalaja, S.; Lämsä, J.; Nikander, A & Riski, J. 2009. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. Lahti: VK-kustannus.

Hämäläinen, K.; Danskanen, K.; Hakkarainen, H.; Lintunen, T.; Forsblom, K.; Pulkkinen, S.; Jaakkola, T.; Pasanen, K.; Kalaja, S.; Arajärvi, P.; Lehtoviita, T.; Riski, J. 2015. Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Suomen valmentajat. 53–55.

Knittle, K. 2024. Mental Health and Exercise. JYO Online Courses. Mielenterveys ja liikunta: Käyttäytymisen muutoksen mallit ja teoriat. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 17.10.2024. https://onlinecourses.jyu.fi/pluginfile.php/41152/mod_resource/content/1/K%C3%A4ytt%C3%A4ytymisen%20muutos%20Keegan%20Knittle.pdf

Michie, S.; Van Stralen, M & West, R. 2011. The behaviour change wheel: A new method for characterising and designing behaviour change interventions. Implementation Science; 42(6): 1–11. Viitattu 17.10.2024. https://implementationscience.biomedcentral.com/articles/10.1186/1748-5908-6-42

Selfe, J.; Janssen, J & Callaghan, M. 2017. Patellofemoral Pain An Evidence-Based Clinical Guide. New York: Nova Science Publishers, Inc. Sweeney, E.; Rodenberg, R & MacDonald, J. 2020. Overuse Knee Pain in the Pediatric and Adolescent Athlete. American College of Sports Medicine; 19(11): 479–485. Viitattu 17.10.2024. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33156034/