• kinestetiikka
• kuntoutumista edistävä hoitotyö
• vanhustyö
• vuorovaikutus

Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen ovat yksi sosiaali – ja terveydenhuollon laatukriteereistä. Yksi tapa edistää kuntoutumista on kinestetiikan voimavaralähtöinen toimintamalli. Kinestetiikan lähtökohtia ovat ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtäminen, ihmisen kunnioittava kohtaaminen ja tasavertainen vuorovaikutus.

Kinestetiikassa kyse ei ole vain tietyistä avustamisen tekniikoista, vaan laajemmasta tavasta tehdä työtä, johon kuuluu toimiva vuorovaikutus, yksilöllisyys sekä avustettavan omien, pienienkin, voimavarojen hyödyntäminen. Ymmärretään, että toimintakyvyn ylläpito ja paraneminen tapahtuu parhaiten vanhusten arjessa päivittäisten toimintojen yhteydessä. Tärkeää on, että vanhukselle luodaan riittävästi liikkumiskokemuksia ja että häntä ei nähdä passiivisena toimijana. Hoitotyöntekijöiden tuleekin kyseenalaistaa työtapojaan: onko vanhusta tarpeen nostaa henkilönostimella ja käännetäänkö häntä vuoteessa vuodesuojan avulla objektina kyljeltä toiselle ilman, että hän saa itse osallistua toimintoihinsa? Vai voisiko hän esimerkiksi ottaa itse vuoteenlaidasta kiinni ja olla kääntymisessä itse mukana? Voisiko hänet avustaa vuoteesta pyörätuoliin esimerkiksi hoitajan sylin kautta? Kuntouttavassa hoitotyössä tavoitteena on päästä eroon passiivisista avustamisen tavoista.

Vanhuksen toimintakyky kohenee ja työntekijöiden eettinen kuormitus vähenee

Kehittämistyön kyselyn perusteella vastaajat olivat havainneet työssään, että kinestetiikan myötä asukkaiden toimintakyky on pysynyt yllä tai parantunut. Tämä on tuonut positiivisia onnistumisen tunteita asukkaille ja työntekijöille. Kinestetiikan avulla on ymmärretty paremmin, että pienetkin päivittäiset liikkeet ovat merkityksellisiä ja asukkaan voimavarojen hyödyntäminen on tärkeää. kinestetiikan myötä yksilöllisyys, asukaslähtöisyys ja toimiva vuorovaikutus tulee huomioitua paremmin. Asukkaille mietitään yksilölliset tavat avustaa juuri häntä ja tiedostetaan mikä tapa toimii kunkin asukkaan kanssa. Ei työskennellä liukuhihnamaisesti tai rutiinien mukaan, vaan yksilölähtöisesti.

Vastaajat kokivat, että työmotivaatio ja työn mielekkyys ovat kasvaneet kinestetiikan myötä. Tulosten perusteella työn fyysinen kuormitus on vähentynyt ja ergonomia parantunut. Vanhustyössä eettinen kuormitus on tavallisempaa kuin muualla sote-alalla (TTL 2022). Tuloksista ilmenee, että kinestetiikan avulla työntekijöiden eettinen kuormitus väheni. Kinestetiikka koettiin työvälineeksi, jolla voi tehdä hyvää asukkaalle ja työntekijä näkee ikään kuin työnsä jäljen. Myös aito läsnäolo asukkaan kanssa koettiin tukevan eettistä tapaa tehdä työtä ja vähentävän
eettistä kuormitusta.

Työyhteisön sitoutuminen edistää ja vanhat rutiinit heikentävät kinestetiikan hyödyntämistä

Kehittämistyön tuloksista selviää, että työyhteisön sitoutuminen kinestetiikan käyttöön ja yhteiset pelisäännöt ovat merkittävin kinestetiikan hyödyntämistä edesauttava tekijä. Kun kaikki sitoutuvat käyttämään toimintamallia, kinestetiikan käyttö sujuu kuin itsestään. Toisaalta myös ryhmäpaineella ja mallioppimisella koettiin olevan merkitystä.

Tärkeiksi koettiin myös työkaverin apu ja tuki, lisäkoulutus ja kertaaminen. Vastaajien mielestä kinestetiikan hyödyntämisen suurimpana haasteena koetaan hoitotyön vanhat tavat ja rutiinit sekä kiireinen arki. Myös kinestetiikan taitojen ruostuminen ja sijaisten suuri määrä koettiin haasteena. Yksittäisten työntekijöiden sitoutumattomuus ja organisaatiossa tapahtuvat päällekkäiset muutokset nousi myös esiin. Vähiten haastavina koettiin apuvälineiden puute, esihenkilön riittämätön tuki ja fyysiset tilat.

Kinestetiikka voidaan nähdä hoitotyön laadun merkkinä

Kuntoutumista edistävä hoitotyö on yksi hoidon laatukriteereistä. Kinestetiikka parantaa hoitotyön laatua ja sen avulla organisaatio voi erottua positiivisesti muista alan toimijoista. Vastaajat kokivat esimerkiksi, että kuntoutus on laadun merkki ja kinestetiikan keinoin pyritään vähentämään muun muassa vuoteessa olevien asukkaiden määrää. Kinestetiikka tekee hoidosta inhimillisempää ja lisää turvallisuuden tunnetta. Kinestetiikan myötä asukas nähdään enemmän yksilönä, hän ei ole vain hoidettava objekti. Vastaajat nostivat esiin myös sen, että ovat saaneet kinestetiikasta positiivista palautetta myös asukkaiden läheisiltä. Kinestetiikka voi olla yksi vanhustyön pito – ja vetovoimatekijä.

Lähteet:

Fringer, A.; Huth, M. & Hantikainen, V. 2014. Nurses’ experiences with the implementation of the Kinaesthetics movement competence training into elderly nursing care: a qualitative focus group study. Scandinavian Journal of Caring
Sciences. Vol. 28, No, 4, 757 – 766. Viitattu 13.11.2024. https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.turkuamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=4&sid=da0741c6-ee5a-47c3-a682-9b537d5e1571%40redis

Hantikainen, V. & Hoivala, T. 2017. Uusien toimintatapojen käyttöönotto – esimerkkinä kinestetiikan hyödyntäminen. Teoksessa Kulmala, J. (toim.) Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen. Juva: PS-kustannus.

Hantikainen, V. 2018. Kinestetiikka voimavaralähtöisenä toimintamallina – pienikin voimavara on mahdollisuus. Teoksessa Hantikainen, V. (toim.) Kinestetiikka. Toimintamalli voimavarojen ylläpitämiseen liikkeen avulla. Jyväskylä: PS-kustannus.

Työterveyslaitos 2022. Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto-hanke). Viitattu 13.11.2024. Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto) | Työterveyslaitos

Kuva: Helsingin Seniorisäätiö