• gastroskopia
• hoitotyö
• kolonoskopia
• osaaminen
• sairaanhoitaja
• tähystys
• urakehitys

Endoskooppisten eli tähystystoimenpiteiden kysynnän ennustetaan kasvavan ikääntyvän väestön ja muuttuvan tautikirjon seurauksena. Sairaanhoitajan osaaminen endoskopiayksikössä on jo kattava, mutta tulevaisuudessa sairaanhoitajan roolia voidaan laajentaa uusiin toimenkuviin. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä kartoitettiin sairaanhoitajan osaamisvaatimuksia endoskopiassa erityisesti gastroskopian (mahalaukun tähystys) ja kolonoskopian (paksusuolen tähystys) osalta.

Gastro- ja kolonoskopia ovat keskeisiä endoskopiatoimenpiteitä ruuansulatuskanavien sairauksien diagnosoinnissa ja hoidossa. Endoskopiatoiminta on kevyempi ja kustannustehokkaampi hoitomuoto perinteiselle kirurgisille toimenpiteille. (Loras ym. 2018.) Suolistosairauksien lisääntyessä kolonoskopioiden tarve kasvaa merkittävästi maailmanlaajuisesti, kun taas gastroskopioiden tarve vähentyy tautikirjon muuttumisen seurauksena (Heikkinen & Kiviniemi 2020). Suomessa tehdään vuosittain arvioltaan yhteensä 200 000 gastro- ja kolonoskopiaa, joka kuvastaa endoskopiatoiminnan tärkeää roolia. (Saarnio & Arkkila 2020). 

Sairaanhoitaja endoskopiassa: kokonaisvaltainen osaaminen samassa paketissa

Sairaanhoitajat ovat mukana potilaan hoidon kaikissa eri vaiheissa, joten heidän asiantuntemuksensa on tärkeä osa hoitopolun onnistumiselle. Sairaanhoitajan osaaminen endoskopiatoiminnassa voidaan jakaa opinnäytetyön tulosten pohjalta kolmeen (3) suureen osa-alueeseen:

• ammatillinen osaaminen
• kliininen osaaminen
• lääkinnällinen osaaminen

Potilasohjaus on yksi keskeinen osa gastro- ja kolonoskopiatoimenpiteitä. Hyvä potilasohjaus takaa, että potilas saa riittävästi asianmukaista tietoa kirjallisesti sekä suullisesti. Potilasohjauksen tarkoituksena on, että potilas ymmärtäisi annetut tiedot sekä noudattaisi saamiaan ohjeita. (Miniter 2021). Laadukas potilasohjaus vähentää tutkitusti potilaan kokemaa ahdistusta ja pelkoa toimenpiteeseen liittyen sekä parantaa toimenpiteiden onnistumista. (Bundgaard ym. 2014). Ammatillisen osaamisen keskeinen alue on potilasohjaus, jota yksilöidään potilaskohtaisesti.

Kliinistä osaamista on potilaan perusteellinen tilan seuraaminen toimenpidettä ennen, sen aikana ja jälkeen ovat oleellinen osa potilaan hoitoa. Tämä vaatii kykyä käyttää useita lääkinnällisiä laitteita ja mittareita. (Park ym. 2021; Mahawongkajit ym. 2022.) Sairaanhoitajan kyky käyttää vitaalielintoimintoja seuraavia monitoreja parantaa merkittävästi potilasturvallisuutta, koska mahdolliset komplikaatiot voidaan tunnistaa ja hoitaa nopeasti. (Cakir & Evirgen 2023; Oakes 2023). 

Lääkehoidon osaaminen on tärkeä osa sairaanhoitajan työtä endoskopiassa, joissa sedaatio eli kevytnukutus auttaa potilasta rentoutumaan, vähentämään kipua sekä ahdistusta. Sairaanhoitajalla tulee olla vahva osaaminen lääkkeiden annostuksesta, lääkeaineiden vaikutusmekanismeista sekä kulusta elimistössä. Lisäksi sairaanhoitajan tulee hallita lääkehoitoon liittyvistä keskeisistä asioista, esimerkiksi aseptiikka. Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät, kuten musiikki ja virtuaalitodellisuus voivat tutkitusti vähentää potilaan kokemaa kipua ilman lääkkeiden sivuvaikutuksia. (Cakir & Evirgen 2023; Oakes 2023.)

Sairaanhoitajaendoskopistin ammattinimike – tehokkuutta ja uusia urapolkuja?

”Voisiko sairaanhoitaja tulevaisuudessa suorittaa tähystystoimenpiteitä?” Ajatus voi kuulostaa kaukaiselta, mutta joissakin maissa on otettu käyttöön ammattinimike sairaanhoitajaendoskopisti (eng. nurse endoscopist). Tutkimukset osoittavat, että sairaanhoitajien suorittamat gastro- ja kolonoskopiat ovat turvallisia, kustannustehokkaita ja potilastyytyväisyydeltään korkeita. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden suorittamien gastro- ja kolonoskopioiden välillä ei ole tutkitusti merkittäviä eroja. (Massl ym. 2014; Duffield ym. 2017).  Kehitys toisi uusia koulutusmahdollisuuksia ja osaamisvaatimuksia sekä mahdollisesti parantaisi terveydenhuollon resursseja vastaten nykyajan palvelutarpeisiin. Uudistus voisi myös vaikuttaa positiivisesti hoitoalan vetovoimaan ja työn mielekkyyden kokemiseen.

Tämän artikkelin perustana oleva opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan Theseus palvelussa: Kuvaja, Tilda; Tapaninen, Tuomas (2024): Sairaanhoitajan osaaminen endoskopiatoiminnassa: gastro- ja kolonoskopia. Artikkeli on osa Terveydenhuollon kehittäminen hybridimaailmassa -tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet

Bundgaard, K.; Nielsen, K.; Sørensen, E. & Delmarm, C. 2014. The best way possible! A fieldwork study outlining expectations and needs for nursing of patients in endoscopy facilities for short-term stay. Scandinavian Journal of Caring Sciences. Vol. 28, 164-172. https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.turkuamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=4&sid=28804275-2e3d-4efe-b6e7-51cf961421c0%40redis

Cakir, S. & Evirgen, S. 2023. Three Distraction Methods for Pain Reduction During Colonoscopy: A Randomized Controlled Trial Evaluating the Effects on Pain and Anxiety. Journal of PeriAnesthesia Nursing. Vol. 38, No 5, 1-7. https://www–sciencedirect–com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S1089947223001144

Duffield, C.; Chapman, S.; Rowbotham, S. & Blay, N. 2017. Nurse-Performed Endoscopy: Implications for the Nursing Profession in Australia. Policy, Politics & Nursing Practice. Vol. 18, No 1, 36-43. https://journals-sagepub-com.ezproxy.turkuamk.fi/doi/full/10.1177/1527154417700740

Heikkinen, M. & Kiviniemi, M. 2020. Milloin lähetän potilaan tähystykseen. Lääkärilehti. Vol 75, No. 8, 482–484. https://www-laakarilehtifi.ezproxy.turkuamk.fi/tieteessa/katsausartikkeli/milloin-lahetan-potilaan-tahystykseen/lahetan–potilaan–tahystykseen/

Loras, C.; Mayor, V.; Fernábdez-Bañares, F. & Esteve, M. 2018. Study of the standard direct costs of various techniques of advanced endoscopy. Comparison with surgical alternatives. Digestive and Liver Disease. Vol. 50, No 7, 689-697. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1590865818302196#section

Mahawongkajit, P.; Techagumpuch, A. & Auksornchat, K. 2022. Effects of basic endoscopic handling and care training on gastrointestinal endoscopy logistic. Endoscopy International Open. Vol. 10, No 1, 56-61. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8759933/

Massl, R.; van Putten, P.; Steyerberg, E.; van Tilburg, A.; Lai, J.; de Ridder, R.; Brouwer, J.; Verburg, R.; Alderliesten, J.; Schoon, E.; van Leerdam, M. & Kuipers, E. 2014. Comparing Quality, Safety, and Costs of Colonoscopies Performed by Nurse vs Physician Trainees. Clinical Gastroenterology and Hepatology. Vol. 12, No 12, 470-477. https://www.cghjournal.org/action/showPdf?pii=S1542–3565%2813%2901311–6

Miniter, C. 2021. Patient education after inadequate bowel preparation: improving care and outcomes. Federal Practitioner. Vol. 38, No 7, 328-331. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8560110/#b6–fp–38–07–328

Oakes, I. 2023. Monitored Anesthesia Care Versus Moderate Sedation in the Monitored Anesthesia Care Versus Moderate Sedation in the Endoscopy Setting: A Retrospective Chart Review Endoscopy Setting: A Retrospective Chart Review. https://web.archive.org/web/20240407190734id_/https://digitalcommons.ric.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1502&context=etd

Park, S.; Lee, J.; Kim, J.; Lee, T.; Park, C.; Jang, J.; Kim, B.; Jang, B. & the Quality management and Endoscopic sedation committee of Korean Society of Gastrointestinal Endoscopy (KSGE). 2021. Nationwide Survey on the Facilities and Personnel for Endoscopic Sedation: Results from 50 Qualified Endoscopy Units of Teaching Hospitals Accredited by the Korean Society of Gastrointestinal Endoscopy (KSGE). Clinical Endoscopy. Vol. 54, No 6, 843850. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8652162/

Saarnio, J. & Arkkila, P. 2020. Tavoitteena laadukas endoskopiatoiminta.  Lääkärilehti. 75, No. 8, 447. https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.turkuamk.fi/tieteessa/paakirjoitus-tiede/tavoitteena-laadukas-endoskopiatoiminta/

Kuva: iStock