Hoitajien gerontologisen hoitotyön osaamista voidaan arvioida erilaisilla mittareilla
Kysyntä gerontologisen hoitotyön osaamiselle tulee kasvamaan entisestään, kun väestö vanhenee. Erilaisten mittareiden avulla voidaan paitsi arvioida nykyistä osaamistasoa, myös tunnistaa kehittämistarpeita.
Suomessa ikääntyvän väestön määrä kasvaa jatkuvasti. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä yli 80-vuotiaiden määrä tulee olemaan yli kaksinkertainen ja yli 90-vuotiaiden lähes kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Tämä luo haasteita sosiaali- ja terveydenhuollolle. Iäkkäiden hoito edellyttää erityistä ammattitaitoa.
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia erilaisia mittareita on olemassa hoitajien gerontologisen hoitotyön osaamisen arviointiin. Tavoitteena oli lisätä tietoa mittareiden sisällöistä ja kattavuuksista. Opinnäytetyö tehtiin kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella, jonka tuloksena löydettiin kahdeksan erilaista mittaria. Mittarit analysoitiin teorialähtöisellä sisällön analyysillä, jossa analyysin rungon muodostivat yhdeksän gerontologisen hoitotyön osaamisaluetta.
Gerontologisen hoitotyön osaamisalueet
Gerontologinen hoitotyö on hoitotyön erikoisala, joka keskittyy ikääntyneiden ihmisten hoitamiseen elämän loppuun asti. Se hyödyntää vanhenemiseen liittyvää teoriatietoa ja pyrkii soveltamaan tätä käytännön hoitotyössä. Sen päämäärä on tukea iäkkäiden ihmisten fyysistä, henkistä, sosiaalista ja hengellistä hyvinvointia.
Suomessa gerontologisen hoitotyön osaamiskuvaukset pohjautuvat kansainvälisiin määritelmiin. Tässä tutkimuksessa teoriapohjana käytettiin yhdeksää osaamisen aluetta: eettinen osaaminen, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, päätöksenteon osaaminen, yhteistyöosaaminen, terveyden edistämisen osaaminen, ohjaus- ja valmennusosaaminen, kliininen osaaminen, geriatrinen osaaminen ja kehittämis- ja vaikuttamisosaaminen.
Gerontologisen hoitotyön osaamisen arviointiin käytettäviä mittareita
Tutkimuksen tuloksena löydetyt kahdeksan erilaista mittaria, kehitetty välillä 2006-2023, ovat: Nursing Older People – Competence Evalution Tool (NOP-CET), Ms. Olsen -test, Geriatric Institutional Assessment Profile (GIAP), The Core Competencies of GNSs, The Knowledge of Older People Quiz (KOP-Q), Older Patients in Acute Care Survey (OPACS-US), Comprehensive Gerontological Nursing Competency (GNC) Scale ja Geriatric Competencies for RNs in Hospitals (GCRNH). Mittareista tehdyn analyysin perusteella ne poikkeavat merkittävästi toisistaan sisällön ja kattavuuden suhteen.
Yksi kattavimmista mittareista on NOP-CET, joka on kehitetty Norjassa. Se mittaa hoitohenkilökunnan itsearvioitua hoitotyön osaamista ikääntyneiden hoidossa kotihoidossa ja hoitokodeissa. NOP-CET on rakenteeltaan erittäin laaja. Siinä on 65 osa-aluetta ja yhteensä 346 alakysymystä.
Ms. Olsen Test on mittareista lyhyin. Se pohjautuu NOP-CET-mittariin. Siinä on 19 kysymystä, jotka keskittyvät kliiniseen osaamiseen ja päätöksentekokykyyn. Tämän mittarin hyöty kliinisessä työssä tulee sen lyhyydestä ja suoraviivaisuudesta. Se on nopea ja helppo täyttää. Muut mittarit ovat laajuudeltaan NOP-CET:n ja Ms. Olsen Test:n välillä. Alun perin Yhdysvalloissa kehitetystä GIAP:sta ei ollut saatavilla alkuperäisiä kysymyksiä, mutta pääkysymyksiä on 68kpl.
The Core Competencies of GNSs-mittarissa on 69-kysymystä, ja se on kehitetty Kiinassa. Alankomaissa kehitetyssä KOP-Q:ssa on 30 kyllä/ei -kysymystä, mikä tekee siitä rakenteellisesti yksinkertaisen. OPACS-US (62 kysymystä) poikkeaa muista mittareista siinä, että se on erityisesti kehitetty akuuttiin ympäristöön ja siinä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan painopiste on hoitajan kokemusten ja mielipiteiden kartoittamisessa. Mittarin ensimmäinen versio on kehitetty Australiassa. Myös GNCs on alun perin kehitetty Australiassa. Siinä on yhteensä 33 kysymystä.
GCRNH-mittari on suhteellisen laaja (31 kysymystä) mutta poikkeaa muista siinä, että se hyödyntää erilaisia arviointimenetelmiä, kuten simulointeja ja auditointeja. Tämä saattaa vaikeuttaa tuloksien tulkintaa, koska erilaisten menetelmien käyttö vaatii enemmän osaamista ja virheen mahdollisuus kasvaa.
Gerontologisen hoitotyön osaamisen arvioinnin mittareiden haasteet ja luotettavuus
Kaikissa mittareista on katettu kliininen ja geriatrinen osaaminen, mikä käykin järkeen. Sopivan mittarin valitseminen gerontologisen hoitotyön osaamisen arviointiin ei kuitenkaan välttämättä ole kovin helppo tehtävä. Se vaatii hoitotyön teorian tuntemista sekä ymmärrystä mittarin sisällöstä ja sen käyttöympäristöstä. Akuuttiin ympäristöön tarkoitettu mittari ei välttämättä sovi kotihoidossa käytettäväksi.
Tutkitut mittarit ovat pääosin luotettavia työkaluja. NOP-CET osoittaa hyvää luotettavuutta, mutta Ms. Olsen Test:n suomenkielisestä versiosta ei ole vielä luotettavuustuloksia. GIAP, KOP-Q ja GNCs ovat luotettavia mittareita, kun taas The Core Competencies of GNSs on vain tyydyttävä. OPACS-US-mittarilla on korkea sisällöllinen validiteetti, mutta yhdysvaltalaisen version luotettavuus vaatii lisätutkimuksia. GCRNH-mittarin todetaan sopivan sairaanhoitajien pätevyyden arviointiin sairaaloissa.
Lähteet:
Bing-Jonsson, C, Hofoss, P.C., Kirkevold, M., Björk, I.T. & Foss, C. 2015. Nursing Older People—Competence Evaluation Tool: Development and Psychometric Evaluation. Journal of Nursing Measurement, Vol. 23, No. 1, 127-153
Boltz, M., Capezuti, E., Hongsoo, K. & Fairchild, S. 2009. Test-Retest Reliability of the Geriatric Institutional Assessment Profile. Clinical Nursing Research, Vol. 18, No. 3, 242-252.
Chen, H., Pu, L., Chen, Q., Xu, X.X., Bai, C. & Hu, X. 2019. Instrument Development for Evaluation of Gerontological Nurse Specialists Core Competencies in China. Clinical Nurse Specialist, Vol. 33, No. 5, 217-227.
Dikken, J., Hoogerduijn, J.G., Kruitwagen, C. & Schuurmans, M.J., 2016. Content Validity and Psychometric Characteristics of the “Knowledge about Older Patients Quiz” for Nurses Using Item Response Theory.Journal of the American Geriatrics Society. Vol. 64, No. 11, 2378-2383.
Ho, M-H., Jae Lee, J., Young Joo, J., Bail, K., Liu, M.F. & Traynor, V. 2023. Measuring gerontological nursing competencies among aged care nurses: Cultural adaptation and psychometric validation. International Journal of Older People Nursing, Vol. 18, No. 4.
Malmgreen, C., Graham, P.L., Shortridge-Baggett, L.M., Courtney, M. & Walsh, A. 2009. Establishing Content Validity of a Survey Research Instrument The Older Patients in Acute Care Survey—United States. Journal for Nurses in Staff Development. Vol. 25, No. 6, E14-E18.
Mezey, M., Quinlan, E., Fairchild, S. & Vezina, M. Geriatric Competencies for RNs in Hospitals. Journal for Nurses in Staff Development. Vol. 22, No. 1, 2-10.
Koskinen, S., Martelin, T. & Sihvonen, A.-P. 2022. Väestön rakenne. Teoksessa Heikkinen, E., Jyrkämä, J. & Rantanen, T. (toim.) Gerontologia. E-kirja Duodecim oppiportti palvelussa. Kustannus Oy Duodecim. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 6.4.2023. https://www.oppiportti.fi/op/grn00035/do.
Salin, S. 2022. Gerontologinen hoitotyö. Teoksessa Heikkinen, E., Jyrkämä, J. & Rantanen, T. (toim.) Gerontologia. E-kirja Duodecim oppiportti palvelussa. Kustannus Oy Duodecim. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 30.10.2024. https://www.oppiportti.fi/op/grn00035/do.
Vikström-Dahl, I., Bing-Jonsson, P., Rauhala, A. & Fagerström, L. 2023. Revealing a gap in the clinical competence of nursing staff in nursing homes: a crossectional study with the Ms. Olsen test. BMC Nursing, Vol. 22, No. 1.
Voutilainen, P., Routasalo, P., Isola, A., & Tiikkainen, P. 2009. Gerontologisen hoitotyön tietoperusta. Teoksessa Voutilainen, P. & Tiikkainen, P. (toim.) Gerontologinen hoitotyö. Helsinki: WSOY.
Voutilainen, P. & Tiikkainen, P. 2009. Koulutuksen rooli gerontologisen hoitotyön osaamisen kehittämisessä. Teoksessa Voutilainen, P. & Tiikkainen, P. (toim.) Gerontologinen hoitotyö. Helsinki: WSOY.
Artikkelikuva: Pixabay