Laboratorion bioturvallisuus – Riskinarviointi biologisten riskien hallinnassa
Työskentely kliinisessä laboratoriossa sisältää aina riskin altistua terveysuhkiksi muodostuville biologisille tekijöille. Bioturvallisuus antaa käytännön periaatteet biologisten uhkien torjuntaan laboratorioympäristössä. Biologisen riskinarvioinnin toteuttaminen on välttämättömyys nykypäivän vastuulliselle laboratoriotoiminnalle.
Bioturvallisuus koostuu erilaisista käytännöistä ja teknisistä ratkaisuista, joiden tavoitteena on suojella työntekijöitä, ympäristöä ja yhteiskuntaa biologisilta uhilta. Mahdollisten biologisten riskien arviointi on keskeinen tekijä laboratoriotoiminnassa, jossa käsitellään mikro-organismeja, kuten viruksia, bakteereita, sieniä, prioneja sekä geneettisesti muunneltuja organismeja. Bioturvallisuuden merkitys laboratoriotyössä kasvaa entisestään, kun alan vaatimukset ja säädökset edellyttävät laboratoriotoiminnan vastuullisten ja turvallisten toimintatapojen osoittamista.
Laboratoriotyöntekijät alttiina
Laboratoriotyö terveydenhuollossa, diagnostiikassa, eläinlääkinnässä ja biologisissa tutkimuslaboratorioissa altistaa työntekijät monenlaisille biologisille riskeille (Vainio ym. 2021). Infektiot voivat syntyä biologiselle tekijälle altistumisen seurauksena hengitysteiden, limakalvojen, suun tai ihon kautta. Yleisimmin tartunta tapahtuu infektiivisten aerosolien välityksellä. (Sissonen 2018.)
Biologiset riskit laboratoriotyössä ovat usein seurausta inhimillisistä syistä, kuten huolimattomuudesta tai riittämättömästä tietämyksestä. (Sissonen 2018.) Laboratoriotartunta on samalla kansanterveydellinen huolenaihe, sillä työntekijä tartunnan saatuaan on tartuntalähde kollegoilleen, perheenjäsenilleen tai muille kansalaisille (Blacksell ym. 2024).
Biologisten riskien hallinta riskinarvion avulla
Biologinen riskinarvio on keskeinen osa laboratoriotyötä, sillä sen avulla pystytään tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan biologisia riskejä. Näiden tietojen pohjalta voidaan suunnitella ja toteuttaa tehokkaita riskinhallintatoimenpiteitä tahattoman altistumisen ehkäisemiseksi.
Biologinen riskinarvio alkaa riskien kartoittamisella, joka voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan:
- Biologisen tekijän vaarat liittyvät mikro-organismin kykyyn aiheuttaa sairautta, sairauden vakavuuteen ja leviämistapaan. Biologiset tekijät luokitellaan neljään ryhmään niiden aiheuttaman vaaran vakavuuden perusteella.
- Laboratoriotoiminnan vaarat taas ovat menetelmäkohtaisia ja liittyvät infektiivisten aineiden mahdolliseen vapautumiseen työprosessin aikana. Näiden riskien muodostumisessa on aina läsnä myös inhimillinen komponentti.
Riskinarvion tulee tarkastella, mitä haittaa altistumisesta voisi aiheutua ihmisille tai ympäristölle, arvioida näiden haittojen todennäköisyyttä sekä pohtia seurausten vakavuutta. Riskinarvioprosessiin kuuluu päätös siitä, ovatko työstä aiheutuvat riskit hyväksyttäviä ja hallittavissa vai niin suuria, että ne estävät työn turvallisen suorittamisen. Mikäli riskit arvioidaan liian suuriksi, on suunniteltava ja toteutettava toimenpiteitä niiden pienentämiseksi turvalliselle tasolle ennen työn aloittamista. (WHO 2020; THL 2023.)
Bioturvallisuuden käytännön soveltaminen ja merkitys
Kohdennetuilla riskinhallintatoimenpiteillä pyritään vähentämään riskinarvion tunnistamia riskejä. Bioturvallisuuden toteuttaminen laboratorioyksikössä perustuu sekä rakenteellisiin ominaisuuksiin että käytännön toimenpiteisiin. Rakenteelliset suojaustoimenpiteet, kuten biosuojakaapit sekä laboratoriotilan ilmanvaihto- ja jätteenkäsittelyjärjestelmät, ovat keskeisiä riskien hallinnassa, kun taas hyvien mikrobiologisten työtapojen ja tekniikoiden omaksuminen on erittäin tehokas keino riskien vähentämiseksi. (WHO 2020; THL 2023.)
Myös henkilökohtaisilla suojavarusteilla, kuten suojakäsineillä, -vaatteilla ja -maskeilla, on tärkeä rooli biologisen altistumisen ehkäisyssä tai vähentämisessä. Bioturvallisuus ei kuitenkaan ole vain laboratorioiden sisäinen asia, vaan se liittyy laajemmin kansanterveyden ja ympäristön suojelemiseen. (WHO 2020; THL 2023.)
Noudattamalla bioturvallisuusperiaatteita voidaan ehkäistä työntekijöiden sairastumisia, ylläpitää yhteiskunnan luottamusta tieteelliseen tutkimukseen ja varmistaa turvallisen, tehokkaan ja vastuullisen tutkimuksen toteutuminen. Bioturvallisuus on jatkuvasti kehittyvä ala, joka vaatii säännöllistä päivitystä uusien teknologioiden ja tutkimustulosten myötä ja se tarjoaa perustan tutkimuksen ja yhteiskunnan väliselle tasapainolle. (WHO 2020; THL 2023.)
Riskinarviolomakkeen kehittäminen
Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä kehitettiin biologisen riskinarvioinnin lomake Turun yliopiston Biolääketieteen laitoksen tutkimuslaboratorioiden käyttöön. Työn tavoitteena oli vahvistaa bioturvallisuutta laboratorioyksikössä, joka käsittelee biologisia tekijöitä. Työn tarkoituksena oli suunnitella riskinarviolomake toimeksiantajan erityistarpeisiin.
On ensiarvoisen tärkeää, että riskinarviolomake on suunniteltu tukemaan organisaation omaa riskinhallintastrategiaa ja edistämään sen bioturvallisuustavoitteita käytössä olevien resurssien mukaisesti. Työn tekeminen tarjosi todellisen syventymisen aiheeseen, jolla on perusteltua työelämärelevanssia, sillä laboratorioiden bioturvallisuus on yhä tärkeämpää ja ajankohtaisempaa tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö tarjoaa syvällisen ja johdonmukaisen katsauksen bioturvallisuuteen, tarkastellen biologisten uhkien ilmentymisen monimuotoisuutta ja vaikutuksia sekä laboratoriotyön riskien tunnistamista, hallintaa ja ennaltaehkäisyä. Työssä esitellään kattavasti biologisten riskien arvioinnin sekä käytännönläheisiä suojautumistoimenpiteitä laboratoriotyön tueksi. Opinnäytetyön teoreettisen tiedon perusteella on mahdollista luoda riskinarviolomake oman organisaation tarpeisiin.
Lähteet:
Blacksell, Stuart D et al, 2024. Laboratory-acquired infections and pathogen escapes worldwide between 2000 and 2021: a scoping review. The Lancet Microbe.
Laboratory biosafety manual, fourth edition. Geneva: World Health Organization (WHO), 2020.
Sissonen S, 2018. Laboratorion bioturva. MOODI; Labquality Oy:n asiakaslehti 4/2018.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2023. Bioturva. Laboratorioiden eristystasot ja biologisten tekijöiden luokitus.
Vainio M, ym. 2021. Näkökulmaa bioturvallisuuteen ja biologisen riskin arviointiin.